KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

Pohdittavaa

2.1 Tutkimusaiheet

Mieti yhtä tai useampaa itseäsi kiinnostavaa aihepiiriä:

  • Tiedätkö, onko aiheita jo tutkittu ja minkä verran?
  • Mikä aiheita tutkiessa voisi olla haasteellista ja mikä antoisaa?
  • Olisivatko aiheet oman alasi mukaisia?
  • Olisivatko aiheet yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä, millä tavalla?
  • Tuleeko mieleesi henkilöitä, joilla voisi olla asiantuntemusta aiheista?

2.2 Teoria ja tutkimus

Millaisia teorioita tiedät?

Mitä teorioita on käytetty kuvaamaan tai selittämään kiinnostuksen kohteenasi olevaa ilmiötä tai asiaa?

2.3.1 Tutkimusongelmat

Etsi erilaisia oman alasi tai muita laadullisia tutkimuksia (opinnäytteet, raportit, muut julkaisut) ja havainnoi, millaisia tutkimusongelmia, -kysymyksiä ja -tavoitteita niissä on esitetty. Millaisia sanoja ja ilmauksia käytetään? Ovatko määritellyt ongelmat mielestäsi selkeitä ja perusteltuja?

Muotoile tutkimuskysymys tai useampia sinua kiinnostavasta aiheesta! Varmista, että kysymyksistä tulee selkeitä ja riittävän suppeita. Pyydä muotoiluistasi palautetta esimerkiksi opiskelukavereiltasi, kollegoiltasi tai opettajiltasi/ohjaajiltasi.

2.3.2.2 Menetelmät ja aineisto: Operationalisointi

Mieti, miten käytännössä tutkisit kiinnostuksen kohteenasi olevaa ilmiötä.

  • Millaisia käsitteitä tutkimuskohteeseesi keskeisesti liittyisi?
  • Mitä haluaisit laadullisen tutkimuksen avulla selvittää?
  • Kuinka saisit puettua mielenkiintosi kohteena oleva asiat tutkittavaan muotoon?
  • Millaista aineistonkeruutapaa käyttäisit?

2.3.2.4 Menetelmät ja aineisto: Triangulaatio

Mieti jotakin ajankohtaista ja/tai kiinnostavaa aihetta.

  • Miten voisit hyödyntää triangulaatiota sitä tutkiessasi?
  • Millaisia erilaisia aineistonkeruutapoja voisit käyttää? Miten nämä tavat täydentäisivät toisiaan?

4.1.2 Tutkimustekstin rakenne

Oheen on listattu joitakin tutkimusprosessin aikana kohdattavia, olennaisia menetelmällisen pohdinnan - ja kirjoittamisen - aiheita. Kysymyksiä, jotka ovat tässä suurimmaksi osaksi imperfektissä, voi hyödyntää soveltuvin osin omassa tutkimusprosessissasi; sen suunnittelussa ja siitä kirjoittamisessa.

  • Minkä tutkimusotteen valitsit tutkimuksesi ja aineiston keruusi viitekehykseksi ja miksi? Miten tutkimusote soveltuu tutkimustehtävääsi ja tavoitteisiisi?
  • Millaisia aineistonkeruumenetelmiä käytit ja miksi - miten valitsit menetelmän/menetelmät, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia menetelmillä on?
  • Haastattelusta: Millaisen haastattelun toteutit ja miksi? Miten muodostit haastattelukysymykset? Millaisia kysymyksiä teit ja miksi? Keitä haastattelit ja miksi, miten valitsit haastateltavasi. Mitä valinnoista seuraa, miten valinnat vaikuttavat tutkimukseesi? Miten haastattelut sujuivat (tilanteet, vuorovaikutus, nauhoitus ym.)?
  • Kuinka paljon aineistoa keräsit ja miksi? Millaisia vaikutuksia määrällä on? Millaista aineistosi on?
  • Mitä teit kerätylle aineistolle? Miten käsittelit aineistoasi?
  • Miten analysoit ja miksi; miten analysointi eteni ja miten tulokset siis muotoutuivat?
  • Käytitkö sitaatteja; miten?
  • Mitä tutkimuksen perusteella voidaan päätellä? Mitä tulokset kertovat tutkittavasta ilmiöstä/asiasta? Millaisia rajoitteita tutkimuksella on?
  • Mitä hyötyä tutkimuksesta on? Millainen merkitys tutkimuksella on? Miten tulokset palvelevat tarkoitusta (tutkimustehtävät/tavoitteet)? Miten tulokset suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin ja teoriaan?
  • Millainen roolisi tutkijana oli; miten onnistuit? Mitä olisit voinut tehdä toisin (tutkimusprosessin tarkastelu)? Mitä jatkossa olisi hyvä huomioida tehtäessä vastaavaa tutkimusta (menetelmät yms.)?
  • Millaisia jatkotutkimuksia aiheesta olisi hyvä tehdä?

4.2.1 Dispositio

Laadi tutkimusaiheestasi dispositio!

  • Mikä tutkimuksesi työnimi on?
  • Millaisia asioita tutkimuksesi voisi sisältää?
  • Missä painotus on?
  • Miten teoria ja empiria kytkeytyvät toisiinsa?
  • Muodostuuko tutkimuksestasi looginen kokonaisuus, onko runkoa helppoa seurata?

Näytä jäsennystä esimerkiksi ohjaajallesi ja pyydä siitä palautetta.

6.3 Haastattelu

Jos olet ajatellut kerätä aineistoa tutkimustasi varten haastattelemalla, pohdi seuraavia seikkoja oppimisympäristöä ja muita lähteitä hyödyntäen:

  1. Haastatteluko? Millainen?
    • Onko valittu menetelmä sopiva tutkimustehtäväni kannalta, mitkä tavoitteeni ovat?
    • Millaista aineistoa tarvitsen?
    • Millainen haastattelu sopii tarkoitukseeni parhaiten?
    • Millaiset aikatauluni ovat, kuinka paljon voin käyttää aikaa aineiston hankkimiseen?
  2. Mitä, missä, milloin, miten?
    • Keitä valitsen haastateltavikseni, ovatko haastateltavani lapsia, aikuisia vai vanhuksia (erityistarpeiden huomioiminen), kuinka paljon aineistoa tarvitsen?
    • Millaisia kysymyksiä laadin ja miten? Miten saan tietoa tutkimusaiheestani?
    • Kenellä tai keillä testaan haastatteluni, ovatko kysymykseni ymmärrettäviä ja loogisia?
    • Miten ja milloin sovin haastatteluista?
    • Missä ja milloin haastattelut toteutetaan?
    • Saanko lainaan (toimivan) nauhurin, miten sovin sen käyttämisestä?
    • Toimitanko haastateltaville jo etukäteen tietoa haastattelusta (teemat tai tarkempia kysymyksiä)?
    • Teenkö nauhoittamisen ohella muistiinpanoja vai keskitynkö keskusteluun ja teen muistiinpanoja haastattelun jälkeen - entä, jos nauhuri ei toimi; kuinka varaudun?
    • Miten esitän kysymykset, millaisia muistiinpanoja minulla on mukana?
  3. Ennen...
    • Kuinka pukeudun, millaista kieltä käytän?
    • Miten haastattelutilanne mahdollisesti etenee; miten aloitetaan ("lämmittely")?
    • Kuinka rohkaisen haastateltaviani puhumaan?
  4. ...ja jälkeen
    • Käytänkö haastatteluiden purkamisessa ja käsittelyssä apunani jotakin ohjelmaa (tämä olisi hyvä huomioida jo ennen haastatteluiden tekemistä)?
    • Puranko haastattelut yksi kerrallaan vai kaikki lopuksi?
    • Kuinka tarkasti litteroin aineiston?
    • Käytänkö aineiston käsittelyssä apunani jotakin erityistä ohjelmaa?
    • Toimitanko litteroidut haastattelut luettavaksi haastateltavilleni?
    • Miten analysoin litteroitua aineistoa?
    • Miten rakennan raporttini, millaisista elementeistä se koostuu?
    • Missä määrin ja miten käytän raportissani sitaatteja? Kuinka varmistan tutkittavieni anonymiteetin säilymisen?

Mitä muuta olisi hyvä huomioida haastattelua suunniteltaessa?

6.3.2 Teemahaastattelu

Muotoile teemahaastattelurunko jo olemassa olevasta tai nyt keksimästäsi tutkimusaiheesta! Käytä tarvittaessa hyväksesi haastattelukirjallisuutta.

  • Millaisia pääteemoja muotoilisit tutkimustasi varten? Entä alateemoja?
  • Millä perusteella laatisit teemat? Kuinka paljon niitä olisi?
  • Kuinka tarkan rungon tekisit haastattelutilannetta varten? Millaiset muistiinpanot ottaisit mukaan?
  • Miten pyrkisit varmistamaan keskustelun etenemisen haastattelutilanteessa?

Keskustele rungosta ohjaajasi kanssa. Pohtikaa rungon vahvuuksia ja heikkouksia. Kehitä runkoa mahdollisten korjausehdotusten mukaan ja koeta rungon toimivuutta käytännössä, eli suorita ns. esihaastattelu!

6.5 Eläytymismenetelmä

Mieti tutkimusaihe, jota voisi tutkia eläytymismenetelmällä. Muotoile aiheesta yksi tai useampia kehyskertomuksia variaatioineen! Tarkastele kehyskertomuksia ja arvioi niiden toimivuutta. Testaa kehyskertomuksia esimerkiksi muutamalla ystävälläsi!

7.2.2 Koodaus

Kuvitellaan, että tutkimustehtävänäsi olisi selvittää, mitä oheisessa aineistossa kerrotaan lehtien lukemisesta. Olet päättänyt aloittaa analyysin käsittelemällä aineistoa koodaamalla. Voit valita tarkemmat koodaustasi suuntaavat tutkimuskysymyksesi itse tai vaihtoehtoisesti voit käyttää näitä: Millaisia lehtiä ihmiset lukevat? Mitä niistä luetaan? Missä lukeminen tapahtuu ja milloin? - Lue aineisto (osittain tai kokonaan) läpi ja pohdi, millaisia koodeja voisit muodostaa. Miten koodaisit? Millaista koodaustapaa käyttäisit? Mikäli kaipaat vinkkejä koodaamiseen, tutustu oppimisympäristön analyysiesimerkkeihin.

7.3.3 Kvantifiointi

Tarkastele esimerkkiaineistoa. Millaisen tutkimustehtävän voisit muotoilla aineiston perusteella? Ajatellaan, että ryhtyisit analysoimaan aineistoa tutkimustehtäväsi suuntaamana systemaattisesti ja haluaisit kokeilla kvantifioimista. Mitä eri asioita aineistosta voisi laskea? Miten laskeminen voisi tapahtua - olisiko ennen laskemista esimerkiksi hyvä koodata aineistoa, miksi tai miksi ei? Miten laskelmat voisi tarvittaessa esittää; millaisen taulukon laatisit? Voit tutustua myös oppimisympäristön analyysiesimerkkeihin ja käyttää niitä apunasi.

7.3.4 Teemoittelu

  • Tarkastele esimerkkiaineistoa. Pohdi, ovatko mediankäyttötavoista alustavasti hahmotellut teemat toimivia: voitaisiinko niitä käyttää tutkimuksessa - miksi, miksi ei? Miten itse muodostaisit teemoja, systemaattisesti koodauksen ja/kvantifioinnin kautta vai vaikutelmanomaisemmin edeten sitten tarkempaan analyysiin? Miten teemoittelisit esimerkkiaineistoa?
  • Pohdi, mikä oheisessa teemoittelussa voisi olla pielessä (ote Annika Analysoijan tutkimusraportista):

3 TULOKSET

Kirjoittajat kuvasivat kirjoitelmissa mediankäyttötapojaan eri tavoin. Lehtien lukemisesta kerrottiin seuraavasti:

"Aloitin siis päiväni normaaliin tapaan lukemalla "Satakunnan Kansa" -lehden aamupalaa syöden."

Radion kuuntelua kirjoittajat kuvasivat seuraavasti:

"Noin klo 8.00 avasin Radio Keski-Suomen ja se kuului taustalla aina puoleenpäivään asti. Höristin korviani aina uutisten aikaan, kun siellä kerrottiin "herrojen kotkotuksista" koskien päivänpolitiikkaa."

"Luin samalla Helsingin Sanomia, radio oli tässä vaiheessa enimmäkseen taustamusiikkia ja -juttelua, sillä aamiaiseni ohessa vahdin lattialla touhuilevaa vauvaa."

Kirjoittajat kertoivat television katselemisesta näin:

"...klo 9.00-9.30: Katsoin vähän aikaa Tunteita ja tuoksuja -ohjelmaa MTV 3:lta. Se on torstaiaamujeni rentoutumishetki - aina siihen asti, kun juoniminen alkaa."

Joitakin vastauksia: Pohdinta -tehtävässä esitetty teemoittelu on eräänlainen karikatyyri teemoittelusta. Siinä tutkijan omaa ajattelua ja sitaatteja ei ole sidottu toisiinsa vaan vastuu on ikään kuin heitetty sitaateille - ja lukijalle - jaksamatta itse kertoa havainnoista. Ennen sitaattia on lukijaa evästetty erittäin niukasti ja tavallaan osoitettu, ettei asiaa ole jaksettu pohtia ja että "lue tuosta seuraavasta sitaatista, mitä siellä aineistossa oli ja mitkä ne tulokset ovat". Esimerkissä on myös esitetty peräkkäisiä sitaatteja ilman tutkijan kommentointia, mitä tulisi välttää.

Teemoittelu on hyvä, mutta riskaabeli tapa analysoida, sillä teemoittelua tehtäessä ei välttämättä muisteta siihen kohdistuvia vaatimuksia. Teemojen tulisi olla tutkijan aktiivisen työskentelyn ja ajattelun avulla muodostettuja, ne tulisi purkaa auki perusteellisesti osoittaen teemojen tarpeellisuus ja keskeisyys aineistossa ja teemoja ei tulisi jättää "ajelehtimaan" oman onnensa nojaan vaan niitä tulisi pitää ohjaksissa ja valjastaa palvelemaan tutkimuksen tavoitteita.

Jos analyysi jätettäisiin esimerkin kaltaisen teemoittelun tasolle, olisi tutkimuksen anti kovin heppoinen. Niinpä teemoittelua olisi hyvä pyrkiä tekemään mahdollisimman perusteellisesti ja tämän lisäksi on usein paikallaan tiivistää edelleen vielä teemoittelunkin antia. Teemoittelusta on useimmiten luontevaa edetä tyypittelyyn; aineistoa luonnehtivien tyyppien tai tyyppikertomusten muodostamiseen, jolloin saadaan vietyä analyysi yhä pidemmälle tiivistäen löydöksiä entisestään. Etenemissuunta voi kuitenkin olla myös toisinpäin: tyypeistä teemoihin.

7.3.6 Diskurssianalyysi

Tarkastele aineistoa. Millaisia sanastoja kirjoittajat käyttävät? Entä millaisia kielikuvia, metaforia ja ilmaisuja käytetään? Missä määrin kirjoitelmat ovat esimerkiksi tunnepitoisia tai faktakeskeisiä - mitkä seikat luonnehtivat näitä diskursseja?

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD