Täysin avoin kysymys voi koskea hyvinkin laaja-alaista aihealuetta, kuten suhtautumisen tai toiminnan vapaamuotoisia perusteluja tai jonkin muun asian vapaamuotoista arviointia. Esimerkiksi:
"Mitä mieltä olette Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa?"
"Miksi ette ole osallistunut yhdistyksen toimintaan viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana?"
Tutkija voi halutessaan lisätä avoimeen kysymykseen myös erilaisia täsmentäviä vastausohjeita; esim. "arvioi asiaa ... siitä ja siitä ... näkökulmasta". Mikäli avoimeen kysymykseen on odotettavissa paljon erilaisia mainintoja samalta vastaajalta, voi täsmennys koskea lueteltavien asioiden määrää, esimerkiksi "mainitse korkeintaan niin ja niin monta kohtaa". Myös itse kysymyslauseeseen voi liittää erilaisia rajauksia, kuten pyynnön mainita vain tärkein tai tärkeimpiä asioita.
Puoliavoimeen kysymykseen voidaan yhdistää strukturoitu ja avoin osuus. Ensin voidaan esimerkiksi kysyä jotakin vastausvaihtoehdoilla kyllä/ei ja pyytää perustelemaan vastaus avoimella kysymyksellä. Perustelujen tivaaminen vain strukturoidun kysymyksen tiettyyn vastauskategoriaan vastanneilta on kuitenkin usein johdattelevaa. Mikäli lomakkeessa pyydetään esimerkiksi perustelemaan vain kielteisiä vastauksia, ovat kysymykset (ja tutkimuksen tavoitteetkin) herkästi epätasapainoisia.
[Ks. kohdan 11 esimerkit]
Avointa kysymyksenasettelua voidaan käyttää myös silloin, kun lomakkeessa ei tilanpuutteen vuoksi ole mahdollista luetella kaikkia vaihtoehtoja (esim. vastaajan asuinkunta). Mikäli vastausvaihtoehtojen listasta voi tehdä liitteen lomakkeeseen, vastaajaa on mahdollista pyytää merkitsemään vastauskenttään oikeaa vaihtoehtoa vastaava numero. Esimerkiksi verkkokyselyihin verrattuna tilaa vievien lisätietojen antaminen on postikyselyissä hankalaa.
[Ks. myös avointen kysymysten koodaus]