KvantiMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvantiMOTV

Lisätiedot

Lisätietoja koulutustilastoista ja Suomen koulutusjärjestelmästä

Koulutustilastoja ja -luokituksia

Tilastokeskuksen koulutussivut tarjoavat runsaasti tietoja koulutuksen tilastoluokituksista sekä käsitteistä.

Tilastokeskuksen luokituspalvelujen koulutusluokitussivut tarjoavat monipuolista tietoa koulutustilastojen sisällöstä ja käytöstä. Sivuston perustiedot sisältävät myös avaimia uusien ja vanhojen koulutusluokitusten hallintaan. Koulutusluokituksen käyttöä on kuvattu yksityiskohtaisesti myös Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) JHS-suosituksissa.

Esi- ja peruskouluopetuksesta käytetyt käsitteet ja määritelmät sisältävät tietoja koko koulutusjärjestelmän rakenteesta. Lisäksi tiedot koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitoksista auttavat hahmottamaan koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Opetusministeriön Opintoluotsi-palvelu antaa puolestaan kattavan kuvan nykyisen koulutusjärjestelmän kouluista ja oppilaitoksista.

Peruskoulutuksen koulujen ja ammatillista koulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten historia on Suomessakin jo melko pitkä, eikä tyhjentävää kuvaa asiasta ole helppoa antaa tiiviisti. Opetushallituksen sivustolla on lyhyt kuvaus koulutuksen historiasta Suomessa.

Nykyinen koulutusjärjestelmä

Maamme nykyisen koulutusjärjestelmän yleispiirteet on kuvattu alla olevassa kuviossa.

Suomen nykyinen koulutusjärjestelmä

Kuvio: Suomen nykyinen koulutusjärjestelmä. Lähde: Opetushallituksen verkkosivut

Lisätietoja ISCO-88-luokituksesta ja muista ammattiluokituksista

ISCO-88-:n pääluokat alkuperäisessä englanninkielisessä muodossa ja suomennettuina sekä kunkin pääluokan edellyttämä ammattitaidon taso:

  1. Legislators, senior officials and managers - Johtajat ja ylimmät virkamiehet
    • ammattitaidon taso: ei määritellä
  2. Professionals - Erityisasiantuntijat
    • ammattitaidon taso: 4
  3. Technicians and associate professionals - Asiantuntijat
    • ammattitaidon taso: 3
  4. Clerks - Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät
    • ammattitaidon taso: 2
  5. Service workers and shop and market sales workers - Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät
    • ammattitaidon taso: 2
  6. Skilled agricultural and fishery workers - Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.
    • ammattitaidon taso: 2
  7. Craft and related trades workers - Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
    • ammattitaidon taso: 2
  8. Plant and machine operators and assemblers - Prosessi- ja kuljetustyöntekijät
    • ammattitaidon taso: 2
  9. Elementary occupations - Muut työntekijät
    • ammattitaidon taso: 1
  10. Armed forces - 0 Sotilaat
    • ammattitaidon taso: ei määritellä.

Luokkien suomenkieliset nimet on pyritty laatimaan lyhyiksi ja naseviksi. Monille englanninkielisille käsitteille ei löydy tarkkaa suomenkielistä vastinetta. Esimerkiksi 'professionals' ja 'associate professionals' eivät ole saaneet vakiintuneita merkityksiä suomalaisessa työelämässä. Luokkien nimet eivät myöskään kuvaa selkeästi kaikkia luokkaan kuuluvia ammatteja. Kunkin luokan sisältö selviää tarkemmin luokan määritelmästä.

Ammattiluokituksen käyttöä on kuvattu tiiviisti myös Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) JHS-suosituksissa.

Ammattitaidon tason käsite on kiinteästi sidoksissa kansainväliseen koulutusluokitukseen ISCEDiin. ISCO-88:n ammattitaidon tason luokkien (1-4) yhteys ISCEDin luokkiin selviää muun muassa Tilastokeskuksen verkkoresursseista, jossa selitetään ammattiluokituksen käsitteellistä kehikkoa. Toimialaluokituksesta löytyy puolestaan tietoa verkkopalvelujen esittelemistä talousluokituksista.

Ammattiasemaluokitus ja henkilön sosioekonomisen asema

Ammattiasemaluokitusta käytetään mm. henkilön sosioekonomisen aseman määrittelyssä. Sosioekonomisen aseman rakentumista tilastoluokitukseksi kuvataan Tilastokeskuksen henkilöluokituksissa puolestaan seuraavasti. "Sosioekonomisen aseman luokituksella pyritään muodostamaan sellaisia sosioekonomisia ryhmiä, joiden jäsenet elävät yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa osajärjestelmissä suurin piirtein samantapaisissa asemissa. Sosioekonominen asema muodostuu useasta eri luokittelukriteeristä, koska yksittäistä jakoperustetta käytettäessä ei voitaisi ottaa huomioon kaikkia keskeisimpiä henkilön asemaan vaikuttavia tekijöitä. Luokituksessa otetaan huomioon henkilön elämänvaihe (perheenjäsen, opiskelija, ammatissa toimiva, eläkeläinen jne.) sekä ammatti ja ammattiasema (yrittäjä, palkansaaja, yrittäjäperheenjäsen) ammatissa toimivien osalta. Lisäksi luokitusta täydennetään ammatin ja työn luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja työntekijäjako). Jakoperusteena käytetään osittain myös toimialaa ja palkansaajien määrää."

Sosioekonomisen aseman tilastoluokitus:
1  Yrittäjät
3  Ylemmät toimihenkilöt
4  Alemmat toimihenkilöt
5  Työntekijät
6  Opiskelijat
7  Eläkeläiset
8  Muut

Sosioekonomisen aseman virallinen tilastoluokitus on numeroinnistaan huolimatta seitsenluokkainen (kakkonen puuttuu). Luokkien tarkka sisältö ja muut perustiedot on kuvattu luokituspalveluiden verkkoresursseissa.

Sosioekonomisen aseman tilastoluokitus on myös JUHTA:n JHS-suositus.


viimeksi päivitetty 2008-03-11

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD