Miksi tiedonhallintaa ja jatkokäyttöä?

Miksi tiedonhallintaa ja jatkokäyttöä?

Tutkimusaineistojen tiedonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineistot (data) ja niihin liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että aineiston säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on edistänyt yhteiskuntatutkimuksen aineistojen avoimuutta.

Lue lisää

Tiedonhallinnan suunnittelu

Tiedonhallinnan suunnittelu

Aineistonhallintasuunnitelma on osa tutkimussuunitelmaa. Suunnitelmaa voi täydentää tutkimushankkeen alettua ja sen aikanakin, joskin tärkeimmät suuntaviivat ja periaatteet täytyy miettiä jo ennen projektin alkua ja viimeistään ennen aineiston keräämistä.

Aineistonhallinnan suunnittelun tarkoitus on varmistaa, että tutkimusaineistojen suhteen noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä, että tutkimusaineisto ei vaarannu missään vaiheessa ja että informoitu jatkokäyttö on mahdollista.

Lue lisää

Tutkittavien informointi

Tutkittavien informointi

Tutkimusaineistoa voidaan kerätä suoraan tutkittavilta esimerkiksi lomakekyselyllä, haastatellen, kirjoituspyyntönä tai videoiden. Kaikissa tapauksissa tutkittaville tulee antaa tietoa tutkimusaineiston käytöstä. Annettu informaatio on tutkijaa sitova.

Jos aineisto sisältää tunnistetietoja, informaation sisältö määrittää tutkimusaineiston kohtalon: voiko tutkija itse tai hänen kollegansa käyttää aineistoa tutkimuksen päätyttyä, voiko aineiston arkistoida vai onko aineisto hävitettävä heti tutkimuksen tulosten oikeellisuuden tarkastamisen jälkeen.

Lue lisää

Tiedostoformaatit ja ohjelmistot

Tiedostoformaatit ja ohjelmistot

Tiedostoformaatit (tiedostomuodot) ja ohjelmistot uusiutuvat koko ajan. Mitään yhtä pätevää tiedostoformaattia tai ohjelmaa ei ole. Ainakin yksi tiedostokopio kannattaa aina tallentaa jossain sellaisessa formaatissa, joka on yleisesti käytössä ja jota useat eri ohjelmistot tukevat tai joka on kokonaan riippumaton ohjelmistoista. Tällöin todennäköisyys sille, että tiedosto pystytään lukemaan tulevaisuudessakin, kasvaa.

Lue lisää

Kvantitatiivisen datan käsittely

Kvantitatiivisen datan käsittely

Kvantitatiivisen tutkimusaineiston datatiedosto on tyypillisesti havaintomatriisi, joka koostuu riveistä ja sarakkeista ja jossa yksi rivi vastaa yhtä havaintoa ja yksi sarake yhtä muuttujaa. Datan analysointiin tarvitaan tilasto-ohjelmisto ja vähintään perustiedot tilastotieteestä ja kvantitatiivisista menetelmistä.

Yhteiskuntatieteissä empiiriset kvantitatiiviset aineistot kerätään yleensä erilaisina kyselyinä. Tällöin havaintoyksikkönä (tilastoyksikkönä) on useimmiten henkilö, ja havaintomatriisin muuttujat edustavat kyselyvastauksia. Havaintomatriiseja kutsutaan myös mikrodataksi tai numeeriseksi dataksi.

Lue lisää

Kvalitatiivisen datan käsittely

Kvalitatiivisen datan käsittely

Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoidaan pääasiassa tekstimuotoista aineistoa. Ääni- ja äänikuvatallenteita otetaan arkistoitavaksi, mikäli arkistointiin on tallenteilla esiintyvien henkilöiden lupa.

Jos digitaaliset ääni- tai äänikuvatallenteet ovat tieteellisesti arvokkaita ja arkistointiin ei ole tallenteilla esiintyvien henkilöiden lupaa, eikä lupia voi saada heiltä jälkikäteen, tutkija voi hakea tallenteiden arkistointilupaa Kansallisarkistolta.

Lue lisää

Tunnisteellisuus ja anonymisointi

Tunnisteellisuus ja anonymisointi

Henkilötietolain mukaisesti tunnisteellisia aineistoja voi käyttää tieteelliseen tutkimukseen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, suunniteltua ja asiallisesti perusteltua. Kun suunnitellaan tutkimusaineiston anonymisointia, ei lähtökohdaksi tarvitse ottaa sitä tasoa, jolla julkaisuissa voidaan esittää tutkittavia koskevia tutkimustuloksia.

Voi olla sekä tutkimuksellisesti että eettisesti perusteltua esittää tutkimusteksteissä tutkittavat omilla nimillään. Tunnistettavuudesta tulee sopia tutkittavien kanssa. Tunnistetietoineen julkaistavien tutkimusten aineistoja ei anonymisoida.

Lue lisää

Aineiston kuvailu ja metadata

Aineiston kuvailu ja metadata

Tutkimusaineiston sisällön, keruun ja muuttujien huolellinen kuvailu on edellytys aineiston käyttökelpoisuuden säilymiselle. Ilman kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusaineisto on vain merkityksetön kokoelma yksittäisiä tiedostoja, numeroita ja merkkejä. Lisäksi hyvin tehty kuvailu helpottaa tutkimusaineiston löytämistä. Tutkimusaineiston perustietojen huolellinen ja kattava kuvaus (esimerkiksi julkaisun liitteessä) on tärkeä luotettavuuden osoitus myös tutkimustulosten raportoinnissa.

Kun aineisto on luetteloitu, siihen voi helposti myös viitata.

Lue lisää

Fyysinen säilytys

Fyysinen säilytys

Tutkimushankkeen kestäessä aineiston säilytyksestä ja käyttökuntoisuudesta vastaa yleensä hanke itse. Arkistointi ajoittuu tyypillisesti hankkeen jälkeiseen aikaan, jolloin vastuu aineistosta siirtyy esimerkiksi tutkimusorganisaatiolle, yliopistolle tai tutkimusaineistojen arkistointiin erikoistuneelle yksikölle, kuten Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle. Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon aineiston voi tosin tallentaa jo hankkeen aktiivivaiheessa ja sopia, että tiedot julkistetaan vasta hankkeen päätyttyä.

Tutkijoilla ja tutkimusryhmillä tulisi olla perustiedot siitä, mitä tutkimusaineiston fyysinen säilyttäminen ja sisällön säilyttäminen käyttökelpoisena vaativat.

Lue lisää

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9