Tietoarkiston palvelujen käyttö kasvaa
Mari Kleemola 28.2.2003
Vuosi 2002 oli edelleen tietoarkiston toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Vaikka uusia aineistoja saatiin
arkistoitavaksi jonkin verran kaavailtua vähemmän, tietoarkiston palvelujen käyttöä kuvaavat indikaattorit
osoittavat selviä tunnettuuden ja palvelujen käytön kasvun merkkejä.
Aineistopalvelun toimintavuosi 2002 oli vilkas
Vuonna 2002 tietoarkisto sai arkistoitavaksi
yhteensä 78 data-aineistoa, joten sadan aineiston tavoitteesta jäätiin hieman. Aineistoja saatiin
monissa eri tiedostoformaateissa, esimerkiksi SPSS-, SAS-, ASCII- ja Excel-muotoisina.
Tietoarkisto
luovutti jatkokäyttöön vuonna 2002 yhteensä 259 aineistoa, joten toimintavuodelle asetettu 225
aineiston tavoite ylittyi. Samoin ylittyi 50 prosentin kasvutavoite edelliseen toimintavuoteen nähden.
Kuvaan 1 on merkitty toteutuneet ja tavoitellut määrät vuosille 2000-2003. Suhteutettuna arkistoitavaksi saatujen
aineistojen määrään toteutunut tulos on erityisen ilahduttava. Luvut kertovat omalta osaltaan tietoarkiston toiminnan
tunnettuuden lisääntymisestä ja uudenlaisen ajattelun vakiintumisesta suomalaiseen tiedeyhteisöön.
Toimintakauden aineistonluovutuksista 12 prosenttia meni opetustarkoituksiin metodikursseille ja 20 prosenttia
pro gradujen ja tutkielmien tekemiseen. Loput 68 prosenttia menivät väitöskirjojen ja muiden tutkimusten
lähde- ja vertailuaineistoiksi. Luovutettujen aineistojen lukumäärä on suurempi kuin käyttölupahakemusten ja
aineistoja vastaanottaneiden henkilöiden määrä, koska aineistopyynnöissä voidaan tilata useampia kuin yksi aineisto.
Toisaalta sekä tutkimus- että varsinkin opetuskäytössä yhtä luovutettua aineistoa käyttää runsaslukuinen joukko
tutkijoita ja opiskelijoita.
Jatkokäyttöön liittyvä tietopalvelu pitää sisällään paljon muutakin kuin aineistojen ja niiden dokumentaation
teknisen toimittamisen käyttäjille. Aineistojen käyttöön liittyy runsaasti informointia puhelimitse ja sähköpostitse.
Läheskään kaikki yhteydenotot ja selvitystyöt eivät johda aineiston luovuttamiseen jatkokäyttöön.
Lukumääräisesti käyttäjien kärjessä ovat Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistot. Kaiken kaikkiaan
käyttäjiä oli yli kymmenestä suomalaisesta yliopistosta. Noin kymmenen prosenttia aineistopyynnöistä tuli
ulkomailta.
WWW-sivujen käyttö tuplaantui
Arkistoon tulleiden ja arkistosta luovutettujen aineistojen määrän tilastoinnilla voidaan kuvata vain
osaa arkiston toiminnasta. Suuri osa tietoarkiston palveluista on toteutettu avoimena Internet-sivustona. Aineistotietopalvelun
kokonaiskäyttöä voidaan karkeasti mitata esimerkiksi tarkastelemalla WWW-sivuston
käytön määrää. Paraskaan tilastointi ei kerro, onko jokin tutkimus tai haastattelukysymys jätetty
tekemättä tietoarkiston aineistoihin perehtymisen jälkeen.
Sisäisen käytön sekä hakurobottien sivupyynnöt
poissulkevat luvut olivat vuonna 2002 selvästi suurempia kuin vuonna 2001.
Parhaimmillaan sivupyyntöjä oli lähes 30 000 kuukaudessa, mikä on kaksinkertainen määrä vuoden 2001 huippukuukauteen
verrattuna. Suosituimpia olivat Menetelmäopetuksen tietovarannon sivut.
Käyttöilmoitusten perusteella varanto oli aktiivikäytössä vuonna 2002 ainakin parillakymmenellä menetelmäkurssilla
eri yliopistoissa.
Tarkempia tietoja tietoarkiston vuoden 2002 toiminnasta löytyy toimintakertomuksesta,
joka julkaistaan verkossa maaliskuun aikana.
Sivun alkuun | Tietosuoja
|