suomeksi | på svenska

VAALIMAATTI 2011 - Ohjelma skpvaaliohjelma2011

Puolue:Suomen Kommunistinen Puolue
Otsikko:Kenkää rahaeliitille! SKP:n eduskuntavaaliohjelma 2011
Laatimisvuosi:2011
Tämä dokumentti löytyi Vaalimaatti 2011 -hakupalvelusta.

Kenkää rahaeliitille!

SKP:n keskuskomitea - 02.02.2011

Eduskuntaan tarvitaan uusia, ryvettymättömiä voimia. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat kukin vuorollaan hallituksessa ollessaan ja monissa kunnissa pettäneet äänestäjille antamansa lupaukset. Nytkin ne valmistautuvat tekemään leikkauslistoja heti vaalien jälkeen. Pankkien tukemiseen riittää miljardeja, mutta pienituloisilta leikataan vähästäkin.

Tule mukaan kehittämään vastarintaa ja vaihtoehtoja. Äänestä vastalause pankkiherroille ja korruptoituneelle eliitille. Vaadi suunnan muuttamista reilusti vasemmalle!

Keinottelijat maksakoot itse kriisinsä

Ihmiset ovat ympäri Eurooppaa nousseet vastustamaan hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyrkimyksiä laittaa pankkiherrojen kärjistämän kapitalismin kriisin laskut pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Me olemme osa tätä kansalaistoimintaa, Euroopan vasemmistoa ja kansainvälistä liikettä ihmisten vapauttamiseksi riistosta, pääoman vallasta ja niiden tuomasta turvattomuudesta.

On aika laittaa pankkiherrat kuriin ja pörssipelurit maksamaan itse laskunsa. On kiristettävä pääomatulojen, suurituloisten ja suuryhtiöiden verotusta. On pantava verolle pörssikauppa ja rahoitusmarkkinat. Pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien välillisten ja kunnallisten verojen sijasta on suunnattava verot maksukyvyn mukaan ja verotettava kaikkia tuloja progressiivisesti.

Loppu leikkaamiselle ja yksityistämiselle

Suomen bruttokansantuote on lähes puolet suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Valtapuolueet ajavat kuitenkin julkisten palvelujen, työllisyyden, eläkkeiden ja muun perusturvan heikentämistä. Elinkeinoelämän keskusliitto ja oikeisto haluavat tehdä julkisista palveluista kaupallista bisnestä.

Peruspalvelut ovat jokaiselle kuuluva perusoikeus. Niiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Lakisääteiset palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kuntien omana toimintana ja lähipalveluina. Siihen on ohjattava lisää rahaa nostamalla kuntien valtionosuuksia ja panemalla pääomatulot kunnallisverolle.

On säädettävä vanhuspalvelulaki, joka takaa oikeuden kunnolliseen hoivaan ja hoitoon.

Julkisen terveydenhuollon rahoitusta ja henkilökuntaa on lisättävä hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Terveys- ja sosiaalipalveluihin on säädettävä yhtenäinen maksukatto. Perusterveydenhuollon tulee olla maksutonta.

Peruskoulua on kehitettävä yhtenäisenä ja tasa-arvoisena. Myös ammatillisen ja yliopistokoulutuksen tulee olla maksutonta. Lasten päivähoidon ryhmäkokoja on pienennettävä. Tieto, tietoverkot, taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille.

900 euron perusturva ja 1 500 euron minimipalkka

Hallitusten politiikka on jo pitkään perustunut tuloerojen tietoiseen kasvattamiseen ja välinpitämättömyyteen vähävaraisista. Noin 700 000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Myös pienipalkkaisten köyhien joukko on kasvanut.

Perusturva on nostettava 900 euroon kuukaudessa. Tämä tarkoittaa työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, pienten eläkkeiden, opintorahan, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen tuntuvaa nostamista ja jakamista "yhdeltä luukulta" Kelasta. Eläkkeitä ei saa leikata eikä eläkeikää saa nostaa. Perusturva on sidottava indeksiin ja työeläkkeiden taitettu indeksi on korjattava.

Minimipalkaksi on säädettävä lailla 1 500 euroa kuukaudessa. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1 100 euroon kuukaudessa.

Tulonjako uusiksi, työaika lyhyemmäksi

Sadat tuhannet ovat Suomessa vailla työtä samaan aikaan kun toiset uupuvat kasvavan työtaakan alla. Uudet työsuhteet ovat yhä useammin vain pätkätöitä. Työnantajat murentavat työntekijöiden sopimusturvaa, voimistavat hiostusta ja käyttävät hyväksi halpatyövoimaa. Yhä suurempi osa työn tuloksista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille.

Tulonjakoa työn ja pääoman välillä on muutettava työntekijöiden hyväksi. Töitä ja tuloja on jaettava uudelleen lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta. Etenkin naisvaltaisten alojen matalia palkkoja on nostettava. Perusteeton pätkätöiden ja vuokratyön teettämien sekä alihankintojen ketjuttaminen on kiellettävä lailla. Samasta työstä on maksettava sama palkka samassa maassa.

Valtion ja kuntien investoinneilla on luotava lisää työpaikkoja niin teollisuuteen kuin palveluihin, ympäristönsuojeluun, joukkoliikenteeseen ja muihin yleisesti hyödyllisiin tarkoituksiin.

Asumiskustannusten nousulle on saatava sulku vuokrasääntelyllä, uudella aravalla ja kuntien omalla rakennustoiminnalla. Valtion ja kuntien on taattava kaikille oikeus asuntoon.

Ilmastotekoja nyt

Ilmastopäästöjen vähentämisestä on puhuttu paljon, mutta asiassa on tehty vähän. Suomen hallitus on ollut EU:ssa jarrumiesten joukossa, kun pitäisi edetä sanoista tekoihin. Vaikka vihreät ovat hallituksessa, panostetaan energiapolitiikassa ensisijassa ydinvoimaan, heikennetään joukkoliikennettä ja karsitaan ympäristönsuojelun resursseja.

Suomeen on säädettävä ilmastolaki, jolla vähennetään päästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja otetaan suunta kohti hiilineutraalia energiataloutta. Ei ydinvoimalle ja uraanikaivoksille - kyllä energian säästölle ja uusiutuvalle energialle. Joukkoliikenne on saatava kuntoon ja sen lippujen hinnat alas. On suojeltava luonnon monimuotoisuutta ja edistettävä ekologisesti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja.

Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle

EU:n Lissabonin sopimus ja uusliberalistinen politiikka alistavat ihmiset ja luonnon markkinoiden voitontavoittelulle. Pääomaliikkeiden vapaus on alistanut kehityksen rahoitusmarkkinoille ja johtanut kriisistä toiseen. EU-johtajien vastauksena euron kriisiin ajama julkisten menojen leikkaaminen ja valtioiden budjettien alistaminen EU-komission valvontaan vain pahentavat kriisejä.

Suomen ja Euroopan kehitys on vapautettava finanssipääoman vallasta ja EU-komennosta. Jatkuvan kilpailun ja sosiaalisen polkumyynnin sijaan on rakennettava yhteistyöhön ja solidaarisuuteen perustuva toisenlainen Eurooppa. EU:n perussopimuksista on järjestettävä kansanäänestys.

Suomen yhteistyötä Venäjän kanssa on kehitettävä eikä sitä saa jättää Brysselin komentoon. Suhteet kehitysmaihin on järjestettävä oikeudenmukaisella tavalla, joka kunnioittaa niiden tarpeita, ihmisoikeuksia ja oikeutta omiin luonnonvaroihinsa.

Joukot pois Afganistanista, ei Natolle

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet olivat mukana lähettämässä suomalaisjoukkoja Afganistanin sotaan, joka ei ole tuonut rauhaa vaan yhä suurempaa tuhoa. Suomea on sidottu Natoon miljardien asehankinnoilla ja EU:n sotilaallisen toiminnan kautta.

Rauhaa ja turvallisuutta ei rakenneta aseilla vaan yhteistyöllä. Suomalaisjoukot on vedettävä pois Afganistanin sodasta. Suomi on irrotettava Nato-kumppanuudesta. On palattava rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle. Asemenoja on vähennettävä.

Rahan vallasta kansan valtaan

Poliittisia päätöksiä on tehty pienessä piirissä, kansalaisia kuulematta ja vaihtoehdot sivuuttaen. Liikemiehet ja suurfirmat ovat ostaneet vaalirahoituksella itselleen mieluisat päätöksentekijät.

Työtätekevien ja vähävaraisten ihmisten ääni on saatava kuuluviin päätöksenteossa. On kehitettävä osallistuvaa demokratiaa, kuten lähidemokratiaa, seutuvaltuustoja, kansanäänestyksiä ja kansalaisaloitteita. Demokratia on ulotettava myös talouden alalle muun muassa siirtämällä pankit ja rahoituslaitokset yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen ohjaukseen. Ketään ei saa syrjiä kansallisuuden, kielen, vakaumuksen tai muulla perusteella.

Äänestä eduskuntaan rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto - Suomen kommunistinen puolue.

(Tämä eduskuntavaaliohjelma 2011 on hyväksytty SKP:n keskuskomiteassa 23.1.2011)

[kuva poistettu]

SKP:n vaaliohjelmaan liittyy vihkonen "Meillä keittää! - SKP:n reseptejä arkeen ja ruokaan". /SKP


Yleistä | Ohjelmapankki | Hakukone | Hakuohje | Hakutilastoja | Vaalimaatin etusivu

FSD:n etusivulle
© Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2003-2012