suomeksi | på svenska

VAALIMAATTI 2011 - Ohjelma stpvaaliohjelma2011

Puolue:Suomen Työväenpuolue
Otsikko:Suomen Työväenpuolueen eduskuntavaaliohjelma 2011
Laatimisvuosi:2011
Tämä dokumentti löytyi Vaalimaatti 2011 -hakupalvelusta.

Suomen Työväenpuolueen eduskuntavaaliohjelma 2011 (7.4.2011)

Suomi tarvitsee perusteellisen suunnan muutoksen että maamme ja maailma olisi parempi paikka elää

Suomi on todistettavasti nyt rikkaampi kuin koskaan. Siis rahaa on, mutta sitä ei tunnu riittävän mihinkään tarpeelliseen. Puheiden ja vallitsevan todellisuuden välillä on syvä ristiriita. Kuinka on mahdollista, että 1950 -80 luvuilla, jolloin Suomi todella oli olennaisesti köyhempi kuin nyt, niin rahaa riitti maan kehittämiseen, mm. keskeisten eläke- ja sosiaaliturvarakenteiden luomiseen, teollistamiseen, infrastruktuurin kehittämiseen jne. Nyt puolestaan kaikkia aikaisempia kehitystyön saavutuksia ollaan purkamassa pois ja perusteena rahan puute? Sen vuoksi meille on erityisen tärkeää kovan talous- ja yhteiskuntapolitiikan perusteellinen suunnan muuttaminen.

Tarvitaan taloudellinen uusjako, jolla tasataan kansalaisten tuloja ja varallisuutta. Suomen kansallisvarallisuus on yhteensä 800 miljardia euroa. Siitä on yksityisinä pankkitalletuksina ja säästöinä 70 miljardia euroa. Nämä summat eivät sinänsä ole pääasia. Pääasia on, että varallisuus on jakaantunut jyrkän epätasaisesti. Yksityishenkilöiden omaisuuden lisäksi suuri osa kansallisesta varallisuudestamme on suurten yhtiöiden ja säätiöiden käsissä, joiden omistus on keskittynyt harvoille ihmisille. Varallisuuden vääristynyttä jakautumaa kärjistää vielä pienituloisten runsas velkaannuttaminen. Siitä aiheutuvat perintämenetelmät loukkaavat pienituloisten kansalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Nykyinen tilanne ei ole seurausta vain yhdestä hallituksesta vaan pitkäaikaisesta suuntauksesta, jossa on murennettu hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä perusteita.

Puolustaessaan kaikkein suurituloisimpien ja pääomapiirien etuja maan hallitukset ovat ajaneet Suomen velkakierteeseen, työttömyyteen ja köyhyyteen. Tämä suunta on muutettava. Maamme ei ole enää täysivaltainen itsenäinen maa, vaan se on käytännössä EU:n osavaltio, jonka osavaltio-oikeudet ovat heikommat kuin osavaltioiden Yhdysvalloissa, ja taloudessa maamme on pelkästään isänmaattomien, ylikansallisten yhtiöiden temmellyskenttänä voittojen kasvattamisessa.

Suomen toivo ei ole suurten puolueiden ja niiden rahoittajien kähminnöissä, maamme myymisessä ja kansan pettämisessä, vaan rehellisessä työssä, tasa-arvoisuudessa ja oikeudenmukaisessa tulonjaossa.

Keskeisin vaatimuksemme tulevissa eduskuntavaaleissa on eriarvoisuuden poistaminen

Tämä vaatimus edellyttää verolinjan täydellistä muuttamista. Valtiovarainministeriön asettaman verotyöryhmän esitys ei meille kelpaa. Se vain lisää kansalaisten eriarvoisuutta siirtämällä verotusta edelleen kohti tasa-veroa. Sitä tarkoittaa pienituloisia rankaisevan arvonlisäveron korottaminen suurten tulojen verokevennysten rahoittamiseksi, vaikka kovalla äänellä muuta todisteltaisiinkin. Arvolisävero ei ole edes tasavero vaan regressiivinen vero, jossa veroprosentti on sitä suurempi, mitä pienemmät ovat tulot, koska pienituloinen kuluttaa tuloistaan suuremman osan kuin suurituloinen ja maksaa siksi arvonlisäveroa suuremmasta osasta tulojaan. Valtion budjetin tulopuoli on turvattava nostamalla pääomaveroa ja muuttamalla se progressiiviseksi ja varallisuusvero on palautettava. Tulee toteuttaa erillinen pankkivero, sillä pankkien erilaisia tuloja ja voittoja on voitava verottaa nykyistä enemmän. Suurimpien tulojen vero tulon lisäyksestä (rajaveroaste) tulee nostaa 60 %:iin. Valtion puuttuvaa rahoitusta voidaan lisätä verottamalla suurimpia voittoja, rakentamisen ansiotonta arvionnousua, ympäristön kannalta haitallista toimintaa, sekä vähentämällä asemäärärahoja.

Tämän lisäksi ydinasia on, että turvataan hyvä työllisyyskehitys ja sen tuomat verotulot ja että ansiot korvaavat työttömyysturvaa. Työssä käyvän palkan tulee olla sellainen, että se muodostaa riittävän perustulon. Työllisyyttä ei saa vaarantaa vääränlaisilla leikkauksilla. Ainoastaan näin voidaan poistaa budjetin ns. kestävyysvaje. Kestävyysvajeella uhkailua ei saa käyttää perusteluna uusille leikkauksille heti vaalien jälkeen. Verotuksen progressio on viimeisten 15 vuoden aikana romahtanut. Tasavero on väärä periaate. Lisäksi tulee käynnistää uusi verotuksen kokonaisuudistuksen valmistelu ja työllisyyden ja perusturvan valmistelu korjaamaan verotyöryhmän ja SATA-komitean epäonnistumiset mittavampien uudistusten aikaansaamiseksi.

Valtion rakenteellista menoylijäämää, kestävyysvajetta, perustellaan painotetusti väestön ikääntymisellä, jonka merkitystä liioitellaan, ja ikään kuin ihmisten vanheneminen olisi peruste taloudellisille leikkauksille. Suomen tulee päinvastoin sitoutua vanhuspalveluiden turvaamiseen.Siten ratkaisut kestävyysvajeeseen on haettava tässä vaaliohjelmassa esitetyistä ratkaisuista. Suomin on vauras maa ja meillä on mahdollisuus turvata perushyvinvointi kaikille. Kansalaisten on saavat oikeudenmukainen osuus luomastaan vauraudesta ja tekemänsä työn tuloksista. Tähän päivään ei enää kuulu köyhien ja pienituloisten vanhusten laittaminen loppuvuosikseen vuodeosastoille. Ellei terveyden tila anna mahdillisuutta kotona-asumiseen, silloin on turvauduttava muunlaiseen hoitoon tai tukeen. Erilaisia virikkeellisiä hoitokoteja, lähipalvelupisteitä ja muita vanhuksia arvostavia hoitomuotoja on kehitettävä. Ikääntyvät ihmiset ovat myös yhteiskunnan aktiivinen voimavara, ja kaikki työ ja tekeminen palvelee samalla yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. Ikääntyvien työntekoa on perusteltua tukea silloin, kun se on omaehtoista ja halutaan työskennellä vähemmän kuin kokoaikatyössä, eli on huomioitava ikääntyneen oman kiinnostus työntekoon.

Suomen kansalla on oikeus siihen, että pääomatuloja investoidaan työpaikoiksi Suomeen.Suurten pääomatulojen verotuksella tulee ohjata varoja koko kansakuntaamme hyödyttäviin tarpeisiin. Yhtiöveroprosentin alentamisen sijaan osaaminen, hyvät palvelut, turvallisuus ja toimiva oikeusjärjestelmä ja kaikki tämän kaltaiset toiminnot tuovat investointeja maahamme. Ne antavat vastiketta maksetuille veroille ja ovat samalla osa hyvinvoivaa Suomea. Yhteiskunnan tulee omistuksellaan ja tarvittaessa kansallistamisella turvata, että kansakuntamme kannalta elintärkeä toiminnot pysyvät Suomessa. Pienten tulojen ostovoimaa tulee parantaa poistamalla arvonlisävero kokonaan välttämättömyyselintarvikkeista kuten junien, bussien, metron ja raitiovaunujen lipunhinnoista. Arvonlisäveron yleisestä korottamisesta tulee kerta kaikkiaan luopua ja kohdistaa välillisen verotuksen korotukset sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät sisälly elämisen perustarpeisiin ja joista on haittaa ympäristölle ja terveydelle.

Energiayhtiöt tulee palauttaa yhteiskunnan hallintaan niin, ettei energian hintaa voida käyttää kansalaisten köyhdyttämiseen. Energian tulee olla saatavissa hinnaltaan tasa-arvoisesti eri osissa maata.Sähkön ja lämmön hinta ja siirtomaksut eivät saa olla keinottelun ja voiton tavoittelun kohteina. Sähköisten peruspalveluiden käyttö tulee olla kaikkien ulottuvilla. Tarvitaan tulonjakoa oikaiseva ja työllisyyttä parantava verouudistus, joka ottaa huomioon ympäristön sietokyvyn ja torjuu ihmisten eriarvoistumisen.

Rahoituslaitokset tulee palauttaa rahoituspalveluita suorittavaan tehtäväänsä siitä voitontekokoneen roolista, jossa se nykyisin on. Pankkijärjestelmä on kuin heinäsirkka lauma, joka syö ympäriltään kaiken elämänvihreyden. Räikeimmillään rahamaailman piittaamattomuus on elämistä yhteiskunnan muiden tahojen kustannuksella. Pankkimaailma ei ota vastuuta yhteiskunnasta, ei köyhyyden poistamisesta eikä luovuta senttiäkään varojaan köyhyyden rikkomille perheille perheille. Tällaiset asenteet ovat vaaraksi toimivalle kansanvallalle ja kansalaisten oikeustajulle.

Pankkien valtaa on rajoitettava. Suomeen tulee perustaa yhteiskunnan omistama rahoituslaitos, jossa kansalaiset voivat pitää turvallisesti varojaan, ja josta he voivat saada lainaa asumiseen ja elinkeinotoimintaan sekä muihin yhteiskuntaa eteenpäin vieviin tarkoituksiin. Valtio voi lainata näitä kansalaisten säästöjä, maksaa niistä normaalia korkoa, mutta välttyä samalla sellaisista kustannuksista, joita aiheutuu lainaamisesta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta. Vaadimme, että pankkien johto pannaan vastuuseen tapahtuneista väärinkäytöksistä silloin, kun niitä ilmenee. Laillisuuden rajamaille oleva epäeettinen ja puolirikollinen ja jopa rikollinen pankkitoiminta on tutkittava ja tuomittava.

Tuomitsemme yritykset kirjata Suomen EU-jäsenyys perustuslakiin. Euroopan Unionin jäsenyyden kirjaaminen perustuslaki merkitsee maamme täysvaltaisuudesta ja itsenäisyydestä luopumista. Me emmekä sitä hyväksy. Eduskuntaan tarvitaan vähintään kolmannes, eli 67 kansanedustajaa, jotka voivat estää EU-jäsenyyden kirjaamisen perustuslakiin. Nykyisellä Suomen EU-jäsenyydellä ei ole perustuslain mukaista lainvoimaa, koska EU:n uudesta perussopimuksesta ei ole järjestetty kansanäänestystä, eikä perussopimuksen hyväksyntä ole saanut eduskunnassa 5/6:n määräenemmistöä, jota se Suomen perustuslain mukaan vaatisi. EU:n jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin merkitsee perustuslain muuttamista, joka koskee maamme täysvaltaisuuden rajaamista eli itse asiassa perustuslain kumoamista. Kansainvälinen yhteistyö Euroopassa ja maailmamittaisesti on arvokas asia, jota tulee edistää, mutta se ei edellytä Suomen päätösvallan luovuttamista tai ulkopuolisen komentovallan Suomessa. Päinvastoin kansojen oikeus päättää omista asioistaan on oikean ja reilun kansainvälisyyden kulmakivi.

Suomen kansa ja Suomen työväenliike on aina pitänyt tärkeänä Suomen täysivaltaista itsenäisyyttä. Se on yhtä tärkeää meille myös tänä päivänä. Se on keskeinen edellytys sille, että voimme vahvistaa kansanvaltaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla, rakentaa työpaikka-ja asukasdemokratiaa ja torjua demokratian kaventaminen.

EU:n komission vaatima valtion palvelutoimintojen pakollinen liikelaitostaminen ja yksityistäminen tulee torjua. Lähtökohtana tulee olla, että terveys- ja sosiaalipalvelut, opetus ja kirjastojen kaltaiset peruspalvelut tulee turvata kaikille yhteiskunnan toimesta.Se on osa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Se on maamme vahvuus, ja sitä on myös vaalittava. Hyvän työllisyyden kautta kyetään huolehtimaan yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksesta.

Tällä hetkellä, 65 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, on kohdannut yhteiskuntia uudenlainen sisäinen suurkonflikti - finanssimarkkinoiden ja kansalaisten kesken. Se on todellakin suurkonflikti, jossa vastakkain ovat kaksi maailmaa. Toisella puolella ovat demokraattisesti valitut hallitukset, joiden tulee edustaa kansalaistensa tahtoa. Toisella puolella ovat markkinat, jotka elävät juuri näiden samojen kansalaisten rahoilla, pankit, vakuutusyhtiöt ja hedge-rahastot.
Ensin ylivahva euro 2000-luvun alkuvuosina vaikeutti Suomen talouden tilannetta ja nyt finanssikriisi on paljastanut euron ongelmat. Kreikka ja Irlanti ovat huonon talouspolitiikkansa ja EU:n suurten maiden pankeilta saamansa korkeakorkoisen lainarahan vuoksi ajautuneet muiden euromaiden avustettaviksi. Avustuksilla tuetaan tosiasiassa Saksan ja muiden maiden pankkien saatavia, niiden rahoittaessa näiden maiden vientituotteiden velaksi ostamista, köyhemmissä maissa. Kyseessä on tosiasiassa pankkituki niille. Kreikan ja Irlannin kansat, kuten myös islantilaiset, pannaan maksamaan pankkien epäonnistuneesta saalistuksesta ja keinottelusta aiheutuvat tappiot.

Nykyisessä EU:n ja euron kriisissä maamme talouspolitiikka uhkaa livetä kokonaan suomalaisten omista käsistä. Talouspolitiikkamme tulisivat sanelemaan EU:n isot jäsenmaat kuten Saksa ja Ranska. Itse olisimme omien asioidemme suhteen enää vain sivustakatsojina. Emme hyväksy, että perustuslakiin lisättäisiin talous- ja rahaliiton talouskuria koskeva kohta Suomen tulee valmistella vaihtoehdot tilannetta varten, jossa EU ja euroa hajoavat tai Suomessa syntyy päätös erota EU-jäsenyydestä tai eurosta tai molemmista. Tulee järjestää kansanäänestys Suomen vaihtoehdoista uudessa tilanteessa. Kysymys on yhtä suuresta asiasta kuin silloin, kun vuonna 1995 Suomi liitettiin EY-jäseneksi.

Täystyöllisyys, ihmisoikeudet, yhteiskuntavastuu ja huolenpito kaikista ihmisistä ovat meidän tärkeimmät kulmakivet

Vaadimme oikeutta työhön, toimeentuloon ja oikeudenmukaisuuteen. Kuluneen eduskuntavaalikauden saldo vuodesta 2007 on heikkoakin heikompi ja lupaukset toivosta ovat olleet katteettomia. Tuotanto romahti neljän vuoden takaiselle tasolle ja tästä kestää toipua kauan aikaan. Työttömyys on noussut korkeaksi. Perusturvauudistus on vesittynyt, kun rahat käytettiin eläkerahastojen menetysten kattamiseen. Taloudellisiin kytkentöihin ja pimitettyihin rahavirtoihin perustuva korruptio on paljastunut vain osittain.

Oikeus toimeentulon turvaavaan mielekkääseen työhön on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Seuraavan eduskuntavaalikauden aikana tulee huolehtia työllisyys kuntoon ja poistaa työttömyys. Täystyöllisyyteen on nyt täydet mahdollisuudet, kun se asetetaan koko vaalikauden päätavoitteeksi. Oikeus työhön koskee kaikkia suomalaisia ja myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia.

Tavoitteemme on täystyöllisyys kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, jolloin 15-64-vuotiailla työllisyysaste, työllisten osuus työikäisistä, nostetaan 75 %:iin ja työttömyys saadaan alle 2,5 %:n ja on aina ainoastaan lyhytkestoista. Kahden vuoden kuluessa pitkäaikaistyöttömyys tulee saada kokonaan poistettua ja nuorisotyöttömyys rajattua enintään kolmeen kuukauteen järjestämällä työttömille työtä. Vaalikauden lopulla vuonna 2015 meidän tulee olla lähellä täystyöllisyyttä ja jos maailman talous aiheuttaa haittaa, vastaavasti työllisyyspolitiikkaa tulee tehostaa.

Työttömyys on edelleen määrällisesti kaikkein vaikein suurin ongelma muiden ammattiryhmien, kuin korkeasti koulutettujen ammattiryhmien osalta. Kuitenkin myös akateemisen väen ja korkeakoulutettujen työttömyys on pahentunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Yleisen työttömyyden rinnalla se vaatii ratkaisuja. On kestämätön tilanne, että esimerkiksi kalliisti koulutettuja insinöörejä on työttömänä 5 500, taidealoilla on 5 000 työtöntä. Työttömyys on kasvanut myös kaupallisilla aloilla kuten tradenomeilla ja humanistisilla aloilla. Sijoittuminen koulutusta vastaaville aloille on yleistä, mutta opinnot ovat monilla pitkittyneet, kun on jouduttu odottamaan pääsyä koulutukseen. Perheen perustaminenkin on saattanut siirtyä sen vuoksi. Monet menettävät jopa mahdollisuuden saada lapsia iän takia, kun valmistuminen pitkittyy. Yhteiskunta on tarjonnut ratkaisuksi työttömyyteen pidempää koulutusta, mutta politiikka on ollut tehotonta ja vinoutunutta näiden kysymysten ratkaisussa.

Ratkaisevan tärkeää on, että yhteiskunta ottaa uudelleen vastuuta työllistämisestä. Se vastuu on viime vuosien politiikassa hylätty ja sälytetty työnhakijoille, vaikka työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Etuuksien heikentäminen työn haun aktivoinnin lisäämiseksi ja työllisyyden hoidon siirtäminen tämän varaan, vaikkei ole tarpeeksi töitä, edustaa erittäin raakaa yläluokkaista asennetta. Tällaisen työttömien ja nuorten kepittämisen seurauksia eivät ole asioista päättävät tahot ymmärtäneet.

Työllisyyspolitiikan kiireellisin tehtävä on työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen ja nuorisotyöttömyyden alentaminen. Työttömät ovat myös merkittävä käyttämätön voimavara, jota ei ole varaa jättää syrjään. Esitämme, että rakennetaan miljardin euron työllisyysohjelma, josta

  • vähintään 300 milj. euroa tulee käyttää pitkäaikaistyöttömien palkkatukiin työllistämiseen yhteiskunnan palveluihin, kolmanteen sektoriin ja yrityksiin,
  • vastaava summa nuorten suoraan työllistämiseen ja työllistämistukiin mukaan lukien kesätyöt
  • samoin vastaava summa työllistämiseen sosiaali-ja terveyspalveluihin ja
  • loppu työvoima- ja muiden palveluiden henkilöstön vähentämisen pysäyttämiseen ja
  • Paltamo-mallin laajentamiseen, jossa paikalliset toimijat yhteiskunnan lisärahoituksella ottavat yhteisen vastuun työttömyyden alentamiseen. Nuorten syrjäyttämiselle on oltava nollatoleranssi. Sama koskee pitkäaikaistyöttömyyttä. Ketään ei saa jättää. Työllisyyspolitiikassa tulee olla selkeä humanistinen ja ihmisistä huolta pitämisen ja palvelemisen lähtökohta.

Lisäksi esitämme rahoitusta yrittäjille työllistämisen helpottamiseen, muun muassa yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän kohdalla, sekä rahoitusta koulutukseen ja muutosturvaan vaihtoehdoksi työttömyydelle. Esitämme osaamispankin perustamista, johon palkataan työpaikkansa menettäneitä tekemään kehittämis- ja muuta työtä ja saamaan täydennyskoulutusta niin, että sieltä voidaan rekrytoida heitä uusiin tehtäviin. Tätä mallia tulee soveltaa mm. Nokiasta vähennettävien kohdalla, vaikkakin vähennykset on minimoitava ja tulee käyttää työaikajärjestelyitä ja ansiopäivärahakorvaamista ansion menetyksiin.

Kaikille tulee turvata oikeudenmukainen ja riittävä toimeentulo. Ensimmäisenä askeleena tulee korottaa 200 eurolla kuukaudessa opintotukia, pieniä eläkkeitä, työmarkkinatukea ja sairausajan sekä äitiys- ja vanhempainloman alinta toimeentuloturvaa. Myös hintojen nousu on korvattava. Tällä tavoin korotettu perustulo tulee saada kokonaan verottomaksi. Kun korotuksen saa puoli miljoonaa suomalaista, tähän tarkoitukseen tarvitaan 1,2 miljardia euroa. Tällainen rahasumma ei ole pois kansantaloudesta vaan se on saatavissa jakamalla tuloja uudelleen ja turvaamalla oikeus työhön. Eläkkeisiin ja pieniin palkkoihin tulee saada samoin 200 euron korotus kuukaudessa yleisten palkankorotusten lisäksi. Tavoitteemme on, että kaikille taataan vähintään 1000 euron kuukausitulo verottomana. Ulosoton suojaosuus tulee nostaa 1 000 euroon kuukaudessa ilman viivytystä. Lapsilisien poistamista miltään tulotasolta emme hyväksy, sillä ne ovat lapsia varten. Tuloeroja tulee tasata verotuksella ja muilla keinoilla. Sen ja paremman työllisyyden avulla parannetaan mahdollisuuksia myös parempaan sosiaaliturvaan. Tuemme niitä tavoitteita, joita työttömät ovat työllisyysohjelmassaan esittäneet samoin kuin opiskelijaliikkeen tavoitteita opintotuen parantamiseksi.

On pysäytettävä hintojen ja asumiskustannusten nousu. Useat välttämättömyyshyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, hinnat ovat nousseet useita kymmeniä prosentteja vuodesta 1995. Erityisen paljon ovat nousseet jokapäiväisessä elämisessä keskeiset asumiskustannukset, joukkoliikenne, terveys- ja sosiaalipalvelut ja lämmitys, sähkö ja polttoaineet. Arvonlisäveron korotukset kiihdyttävät hintojen nousua ja ovat erityisen haitallisia tästä syystä, koska ne heikentävät kansalaisten ostovoimaan. Asumiskustannukset, kuten vuokrat ja asuntojen hoitomenot, ovat nousseet. On hyvitettävä keskimääräisiä inflaatiomittareita paljon nopeammin nousseiden todellisten elinkustannusten nousu. Asumiskustannuksia tulee alentaa soveltamalla vuokrakattoja ja karsimalla perusasumiseen kohdistuvia veroja. Asumistuesta on poistettava omavastuu ja sen tasoa on nostettava, koska korot ovat kääntyneet nousuun ja vuokrat ovat nousussa.

Palkankorotuksilla tulee turvata reaaliansiot ja palkansaajien ostovoima. Esitämme minimituntipalkaksi 10 euroa tunnille ensi sijaisesti sopimusteitse, ja minimikuukausipalkaksi ensi vaiheessa 1 500 euroa kuukaudessa. Seuraavan tavoitteena on 1 700 euroa kuukaudessa. Emme hyväksy eläkeikärajan nostamista 63 vuodesta. Pidempi työura tulee olla ihmisten omassa valinnassa. On oikea tavoite, että työura alkaa varhemmin, ja että työttömyysjaksot ja työkyvyttömyydet saadaan vähemmiksi ja työssä jaksaminen paremmaksi. Oikeita keinoja tähän kuitenkin ovat työn kysynnän vahvistaminen, koulutuksen ja osaamiseen kehittäminen. Ne on saatava vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutosta. Työelämään liittyvät parannukset ja lyhemmän työajan soveltaminen ovat myös työntekijän elämän tilanteen kannalta hyvä ratkaisu, jos se ei ole pakonomaista sen vuoksi, että kokoaikatyötä ei ole. Lakko-oikeuden vaikeuttamista emme hyväksy. Oikea tapa yrittää parantaa perusturvaa ei ole ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen, vaan jäsenvalta ammattiyhdistysliikkeessä ja perusturvan ottaminen huomioon ratkaisuissa.

Ensi arvoisen tärkeä tasa-arvokysymys on naisten tasa-arvon edistäminen. Naisia on puolet väestöstä ja kaikki se panos, jota naiset tekevät työssä, kotona ja vapaa-ajalla on aivan valtava arvokas voimavara yhteiskunnallemme yhtälailla kuin miestenkin. Tasa-arvoisuuden edistäminen tukee yhteiskunnan menestystä. Keskeistä on nostaa naisvaltaisten alojen matalaa palkkausta. Samalla miesten kohdalla tulee parantaa erityisesti heikoimpia työehtoja ja huolehtia miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. On paljon monimutkaisia kysymyksiä, kuten lasten huoltajuusasiat, mutta positiivisella otteella näihin asioihin löytyy hyviä oikeudenmukaisia ratkaisuja. Tärkeintä on, että ratkaisuissa otetaan huomioon lapsen etu ja lapsen oikeus sekä äitiin että isään. Rakennamme tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden kumppanuusyhteiskuntaa. Yhdenvertaisuuden tulee koskea myös vähemmistöjen oikeuksia.

Kova talouspolitiikka unohtaa liian usein vammaiset ja vajaakuntoiset tai henkilöt, joilla on terveydellisiä esteitä, tai jotka fyysisten haittojen rinnalla kärsivät mielenterveyteen liittyvistä sairauksista heidän osallistumisessa työelämään tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Käsitteet eivät välttämättä kuvaa oikein asiaa ja voivat olla leimaavia. Olennaista on, että ihmiset, joilla on esimerkiksi terveydellisiä haittoja, otettaan erityisesti huomioon, ja kaikkien osallisuutta työhön ja muuhun toimintaan edistetään ja otetaan myös huomioon heidän taloudellisesta toimeentulosta huolehtiminen. Nämä ihmiset ovat myös yhteiskunnan voimavara. Lisäksi on kyse siitä, että huolehtiminen on vakuutus terveillekin ihmisille siitä, että heistäkin huolehditaan, jos jotain tapahtuu.

Maahanmuutto. Keskeinen kysymys ulkomaisen työvoiman käytössä Suomessa on, että noudatetaan täällä sovittuja työehtoja ja maksetaan asianmukaisesti verot. Ulkomaalaisten ja heidän perheidensä ja lastensa epäinhimillisestä kohtelusta tulee päästä eroon ja sen sijaan tulee korjata tehtyjä politiikkavirheitä ja poistaa suomalaisten työntekijöiden huono kohdeltu työelämästä ja yhteiskunnasta laajemminkin. Kun maahanmuuttajille maksetaan suomalaisten työehtojen mukaisesti palkka, ja verot maksetaan asianmukaisesti, niin silloin ei ole mitään erityistä etua yrityksille siirtää suomalaisia työntekijöitään työttömiksi ja korvata heitä muilla. Maahan muuttaneiden kotouttamisessa on keskeistä, että Suomeen jo muuttaneiden tarjotaan korkean työttömyyden sijaan työtä työtehtosopimusten mukaisilla työehdoilla, ja avustetaan häntä suomen kielen opiskelussa. Ratkaisu työikäisen väestön vähenemiseen Suomessa on siinä, että työttömille saadaan työtä.

Harmaan talouden kitkeminen tuo verotuloja valtiolle. Siinä tarvitaan valvontaa, mutta se ei yksistään riitä, ellei korjata harmaata taloutta aiheuttavia tekijöitä. Ihmisten yrittämistä ja työllistämistä tulee helpottaa sekä työvaltaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia on lisättävä. Valtion tulee mahdollistaa uusi alku taloudellisten vaikeuksien jälkeen, eikä pitää epäonnistunutta vuosi kausia velkavankeudessa. Verotus tulee saada toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Nämä ovat esimerkkikeinoja. Kokonaan toinen kysymys on veron kiertäminen veroparatiisien ja muiden tällaisten keinojen kautta. Siihen on puututtava tehokkaasti.

Meille on tärkeää koko maan pitäminen asuttuna ja hyvien elämisen olosuhteiden ja korkean työllisyyden turvaaminen kaikissa osissa maata. Asutuskeskukset voivat tukea koko maan kehitystä ja toimia kehityksen vetureina. Emme hyväksy asettumista suomalaista maataloutta vastaan, vaan sitä tarvitaan osana tulevaisuuden ruokahuollon turvaa ja koko maan kehittämistä. Silloin kun on liikatuotantoa, maataloustuotantoa on järkevää kanavoida bioenergiaksi. Sitä voidaan valmistaa viljasta, jossa valkuainen käytetään rehuksi ja ravinnoksi ja sokeri (hiilihydraatit) energiaksi, esimerkiksi sekoittamalla siitä tehtyä bioetanolia bensaan. Se lisää viljan käyttöä ja mahdollistaa jopa viljan tuotannon lisäämisen sen vähentämisen sijasta, joka on nykysuuntaus. Bioetanolilaitokseen, joka on rakentamisvalmiudessa Punkaharjulla, tulee viivyttelemättä turvata valtion rahoitusosuus. Yhteiskuntamme kehittämiseksi on tärkeää paikallisen aloitteellisuuden vahvistaminen. Se toimii osana lähidemokratian vahvistamista.

Velkomusjärjestelmästä on tullut vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka on ratkaistava. Suomessa käräjäoikeuksien ratkaisemat velka- tai saamissuhdeasiat ovat lisääntyneet vuoden 2005 60 272:sta vuoden 2009 205 202:een (Tilastokeskus). Lisäys on yksistään vuonna 2009 puolitoista-kertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Ne edustava 2/3 siviiliasioista tuomioistuimissa ja tämän lisäksi on muita taloudellisia kiista-asioita. Ulosottovelkomusten kohteena olevien lukumäärä on noussut 232 670:een ja pääomien kokonaissaldo 3,9 miljardiin euroon (Tilastokeskus). Ulosotetut summat nousevat 700 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä velkomusten raju lisäys kuvastaa Suomessa tapahtuvaa ihmisten eriarvoistumista. Ihmiset laitetaan vastaamaan asioista, joiden perimmäinen syy on huono politiikka. Perinnästä ja ulostosta on tehty koronkiskuruuteen rinnasteinen järjestelmä, jonka ihmisille ja yrityksille aiheutuneista vahingoista ei piitata. Järjestelmälle ylläpidetään harmaata taloutta pankkien edun varmistamiseksi, koska jos tekee työtä ja perintäyhtiö vie lisätulon työstä, pakotetaan hankkimaan lisätuloa järjestelmien ulkopuolelta. Velkojen 15 vuoden vanhentumisrajaan liitettiin ulosotto- ja perintätoimien koventaminen ja tällä pahennettiin tilannetta. Tämä virheellinen suuntaus tulee perusteellisesti oikaista.

Haluamme toteuttaa suuren velka-amnestin, jolla kaikki velkaperinnässä ja ulosotossa olevat vapautetaan ylisuurista veloistaan kertalailla. Sitä tulee rahoittaa osalla pankkiveron tuottoja, jolloin luottotappioita poistetaan eikä pankeille aiheudu suoria kustannuksia, koska kaikkia rahoja ei muutenkaan saada, sen avulla poistuu järjettömäksi paisunut velkomusjärjestelmä, mikä lisäksi nostaa asianajajapalkkiot oikeusturvajärjestelmää vaarantavalle tasolle. Pankkien luotonanto on tosiasiassa niiden sijoitustoimintaa ja niillä pitää olla luotonantajan vastuu. Oikeuskäytäntö tulee muuttaa niin, että vastuuta tulee myös pankeille ja muille lainojen antajille ja erityisesti niiden piittaamattomuuden ja asiakkaiden huonon kohtelun perusteella. Näin toteutettu luotonantajan vastuu ei johda velan maksun laiminlyöntiin, vaan lainanantoon, jossa lainanantajan huolenpito lainansaajan mahdollisuuksista järjestelyin ja muilla tavoin, tulee keskeiseksi.

Vastaavasti luottoa saa, joka hoitaa asiansa. Yhteiskunta luo turvaverkon sen varalle, että työttömyyden, sairauden, konkurssin tai muun tällaisen asian vuoksi tulee vaikeuksia. Turvaverkon avulla asiat hoidetaan niin, että ihmisten toimeentulo tulee turvatuksi ja tarpeettomat konkurssi vältetyksi. Ulosottomiesten palkkaus tulee muuttaa peruspalkkaukseksi, jotta päästään eroon sellaisesta järjestelmästä, jossa ulosottajat saavat henkilökohtaisen palkanlisää ulosottamisen perusteella noin 1 000 - 2 500 euroa kuukaudessa. Tämä vääristää ulosottoa velkomisen kohteiden likvidoinnin suuntaan, kun vahinkoja ei oteta huomioon ja ulosotto suosii velkojia. Luotonantojärjestelmän ja siihen kytkeytyvien oikeusjärjestelmän vääristymien korjaaminen on keskeinen asia oikeussuojan ja oikeusvaltiokehityksen kannalta. Velka-amnesti vastaa merkitykseltään eri vuosisatoina Suomessa toteutettuja reduktioita, joilla maa on palautettu rikkailta oikeille omistajilleen. Velkavapautuksella, järjestämällä työttömille työtä ja nostamalla pieniä tuloja yhteiskunta maksaa kansalaisilleen sitä kunniavelkaa, jonka on aiheuttanut maatamme rakentaneiden oikeuksien laiminlyönti.

Kansaneläkelaitoksen tehtäviä tulee laajentaa niin, että se ottaa yksityisten pankkien ja vakuutuslaitosten hallinnassa olevat eläkerahastot ja työeläkerahastot. Kansaneläkelaitoksen hallintaan. Sosiaalietuusasioita tulee siirtää Kansaneläkelaitokselle niin, että ihmiset voivat asioida yhden luukun kautta ja päästään eroon luukuttamisesta, jossa juoksutetaan virastosta toiseen. Etuuksia koskevat oikeudet ovat lisäksi niin epäselvät, että hakijat joutuvat luukuttamisesta johtuvan vahingon kärsijöiksi.

Tulee toteuttaa oikeuslaitosremontti. Suomen tulee palauttaa oikeusvaltion periaatteet siten, että jokaisen kansalaisen tulee saada yhtäläinen kohtelu ja oikeusturva. On huolehdittava hallinnon ja oikeuslaitoksen puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi väärää taloudellisen ja hallintovallan käyttöä vastaan.

Työtätekevien yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen kaupungeissa ja maaseudulla tuo työtä ja toimeentuloa. Arvonlisäveron alaraja tulee korottaa 20 000 euroon ja täysimääräisen arvonlisäveron raja 70 000 euroon laskettuna yrityksen palkkausmenoista.

Suomen tulee vetää joukot Afganistanista viivyttelemättä ja lopettaa sotiminen NATO-lipun alla. Kyse ei ole siellä enää edes rauhaan pakottamisesta, kysymys on osallistumisesta Afganistanin sisällissotaan. Sota rikkoo Geneven sopimusta, jonka mukaa puolustautuminen on luvallisesti, mutta hyökkäys ei. Afganistanissa oli annettu Geneven sopimusta tarkoitushakuisesti tulkiten lupa rajoitettuun iskuun, mutta se ei enää ole sitäkään vaan on muuttunut sodaksi. Pienelle puolueettomalle maallemme sopii hyvin toimia rauhanturvatehtävissä YK:n ja Suomen lipun alla eikä sotivana osapuolena vaan sovittelijana. NATO:oon liittyminen olisi ristiriidassa puolueettomuusajattelumme kanssa ja turvatakuiden sijasta veisi meitä mukaan konflikteihin sotivana osapuolena. Seuraavan eduskunnan tulee torjua NATO-jäsenyys ja Suomen puolustuksen integroiminen osaksi NATO:a.

Kehitysavun leikkaaminen ei ole oikea tapa ratkaista valtion talouden vajeita. Sen sijaan kehitysapua tulee suunnata hankkeisiin ja kehittämistyöhön esimerkiksi terveydenhuollossa siten, että suomalaiset ovat mukana hankkeissa ja sillä avataan taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia ja samalla myös saadaan työtä suomalaisille työttömille, työntekijöille ja asiantuntijoille. Sen ei tule tapahtua puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista, vaan siten, että saajamaa saa hyötyä avusta ja kehtystuesta ja kehitysyhteistyöstä, niin, että yhteistyö tukee molemmin puolista edistystä. .

Ympäristöstä huolehtiminen tukee työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia. Ympäristön tilan huononeminen ja luonnon ylikuormitus on johtunut markkinavoimien toiminnasta ilman ympäristövastuuta. Tämän seurauksia ei saa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Suomen Työväenpuolue kannattaa sitä, että tulevalla vaalikaudella hyväksymme nopeasti ilmastolain, joka velvoittaa maatamme vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 95 %. Tämä on välttämätöntä siksi, että selviytyäksemme ihmiskunnan tulee kyetä toteuttamaan nämä tavoitteet. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos jo nyt sopeutamme talous- ja yhteiskuntapolitiikkamme näihin tavoitteisiin. Se myös tulee antamaan maallemme voimakkaan kilpailu-edun. Kaiken kaikkiaan tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä maallemme, ja otamme asiassa "päänaukaisijan" roolin.

Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä tulee päästä eteenpäin todellisin askelin ja keskityttävä energian käytön vähentämistä tukeviin uudistuksiin ja teknologisiin ratkaisuihin. Eduskunta ei saa sitoa tulevia eduskuntia ratkaisuilla, jotka velvoittavat uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen. Näemme, ettei ydinvoima voi, jo ydinjäteongelmansa takia, olla kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiahuollossa. Sen sijaan, että aletaan rakentaa uusia ydinvoimaloita, olisi kaikki voimavarat välittömästi suunnattava uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen ja tuottamiseen. Uusien ydinvoimaloiden rakentamiset on ratkaistava kansanäänestyksellä. Raideliikenteen parantaminen on erittäin tärkeää ympäristön ja liikenteen toimivuuden kannalta. Rahoitus tulee kuitenkin rakentaa liikenteen tuloilla ja osaksi verovaroilla eikä myymällä valtion tuloa tuottavaa omaisuutta. Se myymisessä on 1990-luvun laman jälkeen tehty erittäin paha virhe ja tällä on vaikeutettu valtion taloutta, kun samalla suuria tuloja saava varakkain väestönosa on verohelpotuksilla saamillaan varoilla saanut haltuunsa yhteiskunnan omaisuutta ja on päässyt lisää rikastumaan tällä tavoin muiden kustannuksella. Tällainen kehitys Suomessa, ja vielä enemmän useissa muissa maissa, tulee saada käännettyä. Tuemme bussiliikenteen kuljettajien kuten postin ja muiden työntekijöiden oikeutettuja vaatimuksia työolojen ja ehtojen parantamiseksi ja työuupumuksen vähentämiseksi kilpailutuksen haittojen poistamiseksi. Se on samalla joukkoliikenteen edistämistä, joka on ympäristön ja tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien kannalta aivan ykkösasioita.

On huolehdittava hyvin toimivasta julkisesta hallinnosta, ja tuottavuusohjelman toimeenpano, tosiasiassa henkilövähennysohjelmana, tulee nykyisellä tavalla lopettaa. Oikein toteutettu tuottavuusohjelma tarkoittaa sitä, että asiat tehdään paremmin. Valtion hallinnon tuottavuusohjelma toimii kuitenkin tarkoitustaan vastaan, kun siitä on tehty säästöohjelma, jossa ainoa tarkoitus on henkilöstön vähentäminen. Vähentämiset tehdään siten, että toimintaa heikennetään ja kansalaisten oikeusturva vaarantuu. Valtion budjetin piirissä oli vuonna 2005 120 000 henkilöä ja heistä on vuonna 2025 jäljellä 20 000 henkilöä kun 100 000 henkilöä siirtyy pääosin eläkkeelle tai vaihtaa siirtyy muualle työhön. Vuonna 1990 valtion budjetin piirissä oli yli 200 000 henkilöä, joista 50 000 on vähennetty kokonaan osaksi ulkoistamisen yhteydessä ja loput vähennyksistä on ulkoistamisia.

On tärkeää, että hallinto toimii palveluperiaatteella, jossa ei asetuta vallan käyttäjiksi kansalaisten yläpuolelle ja käytetä valtaa väärin.

Tehtävämme on koota kansalaiset laajasti puolustamaan kansanvaltaa, oikeutta työhön, toimeentuloon, koulutukseen, oikeudenmukaiseen kohteluun, puolustamaan rauhaa ja suojelemaan ympäristöä tuhoamiselta. Tarvitsemme sosiaalisen ja vihreän uusjaon, jossa otetaan huomioon kaikki kansalaiset ja turvataan ympäristön kannalta kestävä kehitys. Jotta voimme kääntää politiikan suunnan, tarvitsemme samanlaista voimien yhdistämistä kuin runsaat 100 vuotta sitten kun saimme Suomeen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1907. Äänioikeus aidon poliittisen vaikuttamisen mahdollisuutena tulee palauttaa, sillä nykyisellään kyse on enää äänestysoikeudesta, jossa äänestäjien käyttäytymiseen vaaliuurnilla vaikutetaan suurella rahalla. Puoluetukien kanavointi eduskuntapuolueille ja muiden syrjiminen tiedotusvälineissä yleisradion vaaliohjelmia myöten on osa vaihtoehtojen ja kansalaisvaikuttamisen vaikeuttamista ja epädemokraattista vaalimenettelyä. Vaadimme suhteellista vaalia siten, että 1 % äänistä tuo kaksi kansanedustajan paikkaa.

Haluamme toimia politiikan muuttamiseksi yhdessä kansalaisten kanssa etsien ratkaisuja, joilla kansalaisten oikeuksia voidaan turvata. Tuemme kansanliikkeitä ja kansalaistoimintaa demokraattisten ja ihmisten kannalta tärkeiden tavoitteiden puolesta. Ne vievät kehitystä kohden kansalaisyhteiskuntaa. Suomen Työväenpuolue on rakennettu yhtenäisyyden rakentajaksi kansandemokraattisen väen keskuudessa ja kansaa laajasti yhdistäväksi yhteistyöjärjestöksi vastaamaan työtätekevien ja koko kansan tarpeisiin ja odotuksiin 2000-luvun Suomessa. Vain siten voimme koota Suomen kansaa ja työtätekeviä laajasti yhteen yli nykyisten puoluerajojen, erilaisuus hyväksyen, sitä arvostaen ja toimimalla yhteisten tavoitteiden puolesta että maamme ja maailma olisivat parempi paikka elää.


Yleistä | Ohjelmapankki | Hakukone | Hakuohje | Hakutilastoja | Vaalimaatin etusivu

FSD:n etusivulle
© Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2003-2012