suomeksi | på svenska

VAALIMAATTI 2011 - Ohjelma vasvaaliohjelma2010

Puolue:Vasemmistoliitto
Otsikko:Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma
Laatimisvuosi:2010
Tämä dokumentti löytyi Vaalimaatti 2011 -hakupalvelusta.

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma

Hyväksytty puoluevaltuustossa 31.10.2010.

Vasemmisto

RIKKAUTTA JOLLA ON ARVOA

Vasemmistoliiton eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelma.

Vasemmisto haluaa yhdessä ihmisten kanssa osoittaa vaihtoehdon nykyiselle politiikalle, johon ollaan syystä pettyneitä. Kaikki puolueet eivät ole ryvettyneitä eivätkä etääntyneitä tavallisten ihmisten arjesta.

Toisenlainen politiikka on mahdollista. Hyvinvointivaltio kuuluu tulevaisuuteen, ei vain historiaan. Työttömyys, terveys- ja tuloerojen kasvu sekä turvattomuus ovat seurausta tehdyistä päätöksistä.

Suomi on rikkaampi kuin koskaan, sen pitää näkyä kaikkien ihmisten arjessa. Vasemmisto tarjoaa rikkautta, jolla on arvoa.

1. Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle

  • Harmaa talous kuriin tilaajavastuulailla.
  • Pätkä- ja vuokratöihin kunnon työehdot.
  • 10 € minimituntipalkka lakiin.

Kaikilla tulee olla oikeus inhimilliseen työhön. Työntekijöille ja rehellisille yrittäjille työttömyyttä aiheuttava harmaa talous ja ulkomaisen halpatyövoiman käyttö on laitettava kuriin tiukemmalla koko alihankintaketjuun ulottuvalla tilaajavastuulla, valvonnalla ja sanktioilla.

Perusteettomat pätkä- ja vuokratyöt on lopetettava lakia ja valvontaa tiukentamalla. Ammattiyhdistysliikkeelle on säädettävä kanneoikeus, jotta se voi paremmin puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

Julkisia ja yksityisiä palvelutyöpaikkoja on lisättävä. Teollisuuden työ-paikoista tulee huolehtia tukemalla ympäristöinvestointeja ja käyttämällä valtionyhtiöissä omistajaohjausta. Vuokratyöstä on maksettava takuupalkka, jolloin kikkailu työntekijöiden kustannuksella loppuu.

Kasvava osa suomalaisista on työehtosopimusten ulkopuolella, eivätkä matalimmat sopimuspalkatkaan usein riitä elämiseen. Työehtosopimuksia pitää vahvistaa ja luoda niitä tukemaan lakisääteinen indeksiin sidottava 10 euron vähimmäistuntipalkka.

Samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa.

2. Verot maksukyvyn mukaan

  • Alle 10 000 euron tulot verottomiksi.
  • Pääomatuloja verotettava kuten palkkatuloja.
  • Rahoitusmarkkinat verolle.
  • Leikkausten tilalle veropohjan laajennus.

Verotettavan tulon alaraja tulee nostaa 10 000 euroon vuodessa. Kaiken tuloverotuksen on oltava progressiivista, jolloin suurilla pääomilla elävät maksavat tuloistaan enemmän veroa kuin palkansaajat, pienyrittäjät ja eläkeläiset. Pörssikeinottelu on laitettava kuriin yleisellä rahoitusmarkkinaverolla, joka lisää myös markkinoiden vakautta. Ympäristöverotuksen tehtävä on suojella ympäristöä, ja se pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Talouden tasapainottaminen hyvinvointipalveluita leikkaamalla tulee kalliiksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisestikin. Harmaan talouden nitistäminen sekä veropohjan laajentaminen pääomatuloihin, finanssimarkkinoihin, päästökaupan synnyttämiin ydinvoiman ansiottomiin voittoihin ja haittaveroihin tuovat valtiolle kestävästi tuloja.

3. Turvattu toimeentulo kaikille

  • 750 € vähimmäisperusturva.
  • Tukiviidakosta kohti perustuloa.

Perusturvan taso on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, mikä on johtanut köyhyyden lisääntymiseen. Perusturvaa on yhtenäistettävä ja korotettava 750 euroon. Yhtenäistetty perusturva vähentää köyhyyttä ja lopettaa ihmisten juoksuttamisen sosiaalitoimiston ja Kelan välillä. Perusturvan yhtenäistäminen on ensimmäinen askel kohti perustuloa.

Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saavat sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat.

Asumistuen tasoa on korotettava. Asumistuen omavastuita on pienennettävä ja hyväksyttävän enimmäisvuokran ylärajoja korotettava.

4. Terveys ei ole kauppatavaraa

  • Terveyspalveluihin maksukatto.
  • Ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön panostettava.
  • Vanhuspalvelut inhimillisiksi.

Peruspalveluiden laatua ja saatavuutta pitää parantaa. Terveyseroja on kavennettava, terveyspalveluihin on lisättävä henkilökuntaa ja terveydenhuollon rahoitus on nostettava eurooppalaiselle keskitasolle.

Julkisten palveluiden tuottamista on järkeistettävä työntekijöitä ja asiakkaita kuuntelemalla. Palveluihin on päästävä vaivatta ja niissä on oltava tarpeeksi työntekijöitä. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen ja saatava kunnon palkkaa.

Lääkekustannuksille, asiakasmaksuille ja matkakustannuksille on säädettävä yhtenäinen maksukatto, 650 euroa. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden resursseja on lisättävä ja ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön on panostettava.

Vanhuspalveluihin pitää palkata lisää työntekijöitä mahdollistamaan inhimillinen kohtelu. Oikeus hoitoon pääsyyn ja laadukkaaseen hoivaan on turvattava säätämällä aukoton laki vanhuspalveluista.

Yhtiöittäminen ja yksityistäminen on estettävä, koska ne pirstaloivat palveluita, lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia sekä johtavat usein käyttäjien eriarvoistumiseen. Yleensä yksityistäminen johtaa myös kahden kerroksen palveluiden syntyyn ja tulonsiirtoihin veronmaksajilta osakeyhtiöille.

5. Joukkoliikenteestä halpaa ja helppoa

  • Lisää luotettavuutta, laatua ja vuoroja.
  • Lippujen hinnat alas.
  • Suomi raiteille.

Julkisesta liikenteestä tulee tehdä haluttu liikkumismuoto ja vaihtoehto yksityisautoilulle laatua ja luotettavuutta lisäämällä, lippujen hintoja alentamalla ja vuorojen määrää kasvattamalla. Tähän suuntaan edetään korottamalla valtion joukkoliikennetukea.

Kaupunkien välistä liikennettä pitää siirtää määrätietoisesti juniin. Suurimpien kaupunkien sisäisen liikenteen tulee perustua raideliikenteen ja kevyenliikenteen yhdistämiseen. rataverkosta pitää tehdä ensisijainen väline myös tavaraliikenteeseen. Tämä edellyttää suuria investointeja uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjaukseen. Alueilla, joille raideyhteyksien rakentaminen ei ole järkevää, pitää turvata toimiva linja-autoliikenne.

6. Tasa-arvoiseen sivistykseen

  • Maksuton korkeakoulutus.
  • Maksuttomat oppimateriaalit lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
  • Yhteinen ja yhtäläinen peruskoulu.
  • Taide ja kulttuuri ovat perusoikeuksia.

Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta. Opiskelun on oltava maksutonta kaikilla opintoasteilla esikoulusta yliopistoon. Koko maassa on oltava tarjolla opiskelumahdollisuudet toisen asteen jälkeen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa omassa maakunnassa.

Opiskelijoiden toimeentulo ei voi perustua lainaan. Valtion on huolehdittava yliopistojen perusrahoituksesta, jotta akateeminen vapaus ja riippumaton tutkimus voidaan turvata.

Suomalaista tasa-arvoista ja yhteistä peruskoulujärjestelmää ei saa romuttaa säästöjen ja näennäisen valinnanvapauden varjolla. eriytyminen hyvä- ja huono-osaisten kouluihin on estettävä tukemalla heikommin menestyviä ja määrittämällä korkeat vähimmäistasot oppimiselle. On säädettävä varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen ryhmäkokoja pienentävä laki.

Yhteiskuntaoppia tulee painottaa ja koulun tulee antaa nykyistä parempi demokratia-, tasa-arvo- ja työelämäkasvatus.

Taiteen ja kulttuurin pitää olla perusoikeuksia, ne luovat mahdollisuudet henkiselle kehittymiselle.

7. Aikaa vanhemmuuteen

  • Vanhempainvapaa uudistettava 6+6+6 -mallin mukaiseksi.
  • Yrittäjien sijaispalvelu vakinaistettava.

Lapsilla ja vanhemmilla on oikeus toistensa aikaan. Kaikkien vanhempien mahdollisuus vanhempainvapaaseen on taattava, eivätkä taloudelliset seikat saa johtaa vanhemman jäämiseen pois vanhempainvapaalta.

Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa pitää yhdistää 18 kuukauden vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista molemmille vanhemmille kuuluu yksi jakso ja yksi jakso on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Yksinhuoltajaperheessä ainoa vanhempi voi pitää kaikki 18 kuukautta.

Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti kaikkien työnantajien kesken. Kokeiltavana oleva yrittäjien sijaispalvelu on pikaisesti vakinaistettava ja valtakunnallistettava, jotta yrittäjät voivat olla paremmin perheensä kanssa.

8. Eläkkeellä on voitava elää hyvin

  • Työeläkeiän alaraja on säilytettävä 63-vuodessa.
  • Eläkkeen on riitettävä ihmisarvoiseen elämiseen.

Työuria voidaan merkittävästi pidentää työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista, ei nostamalla eläkeikää tavoittamattomiin. Ongelmana on, että jo nykyiselläkin alarajalla lähes puolet työntekijöistä ei jaksa vanhuuseläkkeelle asti, vaan joutuu pois työelämästä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle on jatkossakin päästävä joustavasti 63-68 -vuotiaana.

Hoitavien lääkäreiden lausuntojen merkitystä työkyvyttömyyseläke- ja tapaturmavakuutusratkaisuissa on lisättävä.

9. Yhdenvertaisuutta

  • Samat oikeudet ja velvollisuudet kaikille.

Lainsäädännön pitää estää syrjintä ja mahdollistaa kaikille itsemääräämisoikeus ja elämä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Yhdenvertaisuuslain toteuttamiseen ja valvontaan on saatava riittävät resurssit. Suomeen on säädettävä sukupuolineutraali avioliittolaki, joka takaa myös tasavertaiset adoptio-oikeudet.

Väkivalta on aina rikos. Lähisuhdeväkivaltaa ei saa sovitella ja kaikki seksuaalirikokset on asetettava virallisen syytteen alaiseksi. Jokaiselle väkivallan uhrille tulee olla subjektiivinen oikeus turvakotipaikkaan.

Suomen lainsäädäntö ja yhteiset pelisäännöt koskevat meitä kaikkia. Lähtökohtana ei voi olla maahanmuuttajien tai muiden vähemmistöjen sulauttaminen johonkin kuviteltuun muottiin, vaan kaikkien yhdenvertaiset velvollisuudet ja mahdollisuudet.

10. Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

  • Ilmastoa ei pidä jättää markkinoiden armoille.
  • Ydinvoimaa ei tule rakentaa lisää.

Suomeen on säädettävä vuosittaisiin päästövähennyksiin perustuva sitova ilmastolaki. Markkinamekanismeja, kuten päästökauppaa, ei saa päästää estämään oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja synnyttämään eriarvoistavaa talouspolitiikkaa. Samalla, kun EU:n alueella vähennetään päästöjä jyrkästi, on tuettava kehittyviä maita ympäristöystävälliseen tuotantoon ja estettävä hiilitulleilla ongelmien siirtyminen EU:n rajojen ulkopuolelle.

Ilmastomuutoksen torjunta ei saa nostaa pienituloisten elinkustannuksia. Jokaisen on osallistuttava ilmastotalkoisiin varojensa mukaan.

11. Tieto on valtaa - tiedon on kuuluttava kaikille

  • Oikeus tietoon.
  • Avoin lähdekoodi julkishallintoon.
  • Tekijänoikeuskäytäntöjä uudistettava.

Internetin ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen. Tiedon on oltava yhteistä. Tiedostojen lataamisesta yksityiseen käyttöön ei tule rangaista.

Julkisilla varoilla tuotetun informaation on oltava vapaasti kaikkien käytettävissä. Kirjastojen resurssit on turvattava ja niitä on kehitettävä vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksiin.

Julkishallinnossa ja kouluissa on suosittava avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, mikä tuo kustannussäästöjä ja takaa toimittajariippumattomuuden. Julkishallinnon tietojärjestelmäprojektit on kilpailutettava pienemmissä osissa, jotta tarjouskilpailuihin pystyvät osallistumaan pienemmätkin toimijat.

Julkisesti tuotetun tiedon tulee olla ymmärrettävässä muodossa, helposti löydettävissä ja vapaasti uudelleenkäytettävissä.

Tekijänoikeuksia on tarkasteltava eriytyneesti. Esimerkiksi ohjelmistot, oppimateriaalit ja erimuotoiset kulttuuriteokset eroavat toisistaan niin paljon, että nykyinen yhden mallin periaate on hylättävä.

12. Asumisen hinta alas

  • Asuntotuotanto nostettava 30 000 asuntoon.

Jokaiselle on turvattava kohtuuhintainen asuminen. Asuminen vie Suomessa liian ison osan tuloista, sekä vuokra- että omistusasumisen hinta on noussut kohtuuttomaksi. Riittämättömän sosiaalisen asuntotuotannon ja kalliin muun asuntotuotannon jakamista asuntomarkkinoista on siirryttävä kokonaisasuntotuotannon merkittävään lisäämiseen, jonka avulla hinnat laskevat, eikä asuminen eriydy tulojen mukaan omille alueilleen. Asumistukea on jatkossakin voitava myöntää kaikkiin asuntoihin.

Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja uudisrakentamista. Asumisneuvonta on säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin.

13. Hyvinvointia koko maahan

  • Aluekehitystä ilman markkinavoimia.

Valtion on taattava toimiva infrastruktuuri, kuten rataverkot, tiet, posti- ja puhelinpalvelut ja tietoliikenneyhteydet maanlaajuisesti. Se on tärkein edellytys myös elinkeinotoiminnalle. Koko maassa on oltava kunnolliset opiskelumahdollisuudet. Yliopistojen, yliopistokeskusten sekä ammattikorkeakoulujen tasa-arvoinen kehittäminen on avainasemassa myös aluekehityksen kannalta.

Kuntien ja maakuntien on harjoitettava aktiivista elinkeinopolitiikkaa saadakseen lisättyä yritystoimintaa alueellaan. Valtion tulee kohdentaa tukensa alueiden keskeisiin osaamisvahvuuksiin ja alueen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Maaseudun ja kaupunkikeskusten vastakkainasettelusta on päästävä rakentavaan yhteistyöhön.

14. Vastuullista turvallisuuspolitiikkaa

  • Ei Natolle
  • Pois Afganistanin sodasta.

Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on rauhaa ja vakautta edistävä turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Suomen tulee olla rauhanturvaamisen suurvalta, panostaa YK:n operaatioihin ja vetäytyä Afganistanista. Armeijan määrärahoja ei pidä kasvattaa, vaan kohdentaa ne itsenäiseen maanpuolustukseen kalliin hyökkäysaseistuksen, kuten Hornetien rynnäkköaseistuksen sijaan.

Suomen tulee lopettaa asevienti maihin, jotka rikkovat ihmisoikeuksia, käyvät sotaa tai ovat konfliktialueita.

TOISENLAINEN POLITIIKKA ON MAHDOLLISTA

Riittävän toimeentulon puolesta. Ahneutta vastaan.

Tulevaisuus

Rikkautta on mahdollista jakaa nykyistä tasa-arvoisemmin, jos Sinä niin haluat.

Muutos

  • Palkka riittää elämiseen.
  • Jokainen saa vähintään 10 euroa tunnilta.
  • Alle 10 000 euron vuositulot verottomiksi.
  • Pääomatuloja verotetaan progressiivisesti.
  • Yhtenäinen perusturva 750 euroon. Sen piiriin työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys, isyys- ja vanhempainrahaa sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat.
  • Lääkkeille, potilasmaksuille ja matkakustannuksille 650 euron vuotuinen maksukatto.
  • Turvallinen vanhusten hoiva säädetään lailla.
  • Ryhmäkoot päiväkodeissa ja koululuokissa pienemmiksi.
  • Joukkoliikenne toimivaksi ja kohtuuhintaiseksi vaihtoehdoksi.

Muutoksen tekijät

Sinä voit muuttaa Suomea ja maailmaa. Tule Vasemmiston eduskuntavaalikampanjaan muuttamaan politiikkaa. Esitä oma ideasi muutokseen. Etsi oma ehdokkaasi ja suosittele häntä muille. Sinä olet paras vaikuttaja lähipiirissäsi. Tempaa heidätkin mukaan muutokseen.

Käy valitsemassa oma suosikkisi vaalit.vasemmisto.fi ja ota yhteyttä!
Tule mukaan myös verkon vasemmistoyhteisöön facebook.com/vasemmisto.
Lisätietoa saat vas@vasemmistoliitto.fi tai puh. (09) 774 741.

Vasemmisto

RIKKAUTTA JOLLA ON ARVOA

vasemmisto.fi


Yleistä | Ohjelmapankki | Hakukone | Hakuohje | Hakutilastoja | Vaalimaatin etusivu

FSD:n etusivulle
© Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2003-2012