Vihdoinkin CESSDA on ERIC ja Tietoarkisto jatkaa palveluntuottajana
Tietoarkisto-lehti 2018, johtaja Helena Laaksosen pääkirjoitus
Tämän Tietoarkisto-lehden teema on hyvin samanlainen kuin vuonna 2013. Esittelemme ihmistieteiden infrastruktuureita. Vuonna 2013 ERIC, European Research Infrastructure Consortium, oli kohtuullisen uusi oikeushenkilötyyppi, ja yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen infrastruktuurin CESSDAn odotettiin saavan ERIC-aseman nopeasti. Toisin kävi.
Vaikka eurooppalaisten data-arkistojen yhteistyöllä on jo noin 40 vuoden perinne, CESSDAsta tuli ERIC vasta kesäkuussa 2017. Tämä johtui muun muassa siitä, että CESSDAn pääkonttori ei sijaitse EU-maassa vaan Norjassa. Suomi haki jäsenyyttä lokakuussa, ja CESSDAn yleiskokous hyväksyi Suomen jäsenekseen ja Tietoarkiston kansalliseksi palveluntuottajakseen 22. marraskuuta 2017.
Vaikka ERIC-aseman saaminen vei odotettua kauemmin, CESSDAn toiminta jatkui koko ajan. Data-arkistojen yhteistyö on perinteisesti ollut tiivistä, ja Tietoarkisto on ollut aktiivinen CESSDAssa koko olemassaolonsa ajan. Yhteisten palvelujen perustaa on rakennettu pitkälle ERICöitymistä odotellessa. Nyt yhteistyö on saanut lainsäädännöllisen aseman muutoksen vuoksi uudenlaiset toimintaedellytykset.
Tietoarkistolaiset ovat tehneet työtä CESSDAn vaatimusten täyttämiseksi ja CESSDAn yhteisten palvelujen rakentamiseksi Suomen Akatemian rahoittamissa FIRI-hankkeissa, EU:n rahoittamissa hankkeissa ja CESSDAn omissa hankkeissa. Meillä ja CESSDAlla on edelleen paljon tehtävää, mutta nyt siihen on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin. Valtiot ovat sitoutuneet tukemaan infrastruktuuria ja palveluntuottajiaan myös taloudellisesti.
Samalla infrastruktuurilta odotetaan näyttöjä vaikuttavuudesta. Sen osoittaminen ei ole aivan yksinkertaista. CESSDAn tutkijoille suunnatut yleiseurooppalaiset palvelut ovat vasta syntymässä. Samaan aikaan CESSDA rakentaa palveluja palveluntuottajien eli data-arkistojen arkeen. Toisaalta palveluntuottajat hyötyvät koko ajan yhteistyöstä. Uusien kansallisten palveluiden rakentaminen on tehokkaampaa kokeneiden ja vakiintuneiden data-arkistojen neuvojen ja avun myötä. Vaikutusten ketju on moniulotteinen.
CESSDAn ja yksittäisten palveluntuottajien on myös katsottava oman piirinsä ulkopuolelle. Ihmistieteiden infrastruktuureilla on yhteistyömahdollisuuksia, joita voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Euroopan unioni suuntaa rahoitusta infrastruktuurien yhteistyöprojekteille, joihin myös CESSDA on osallistunut ja osallistuu. CESSDA on päättänyt osallistua myös eurooppalaiseen avoimen tieteen pilvipalveluun EOSCiin.
Tässä lehdessä kerromme CESSDAn kuulumisten ohella muistakin ihmistieteiden ERICeistä, kuten mainitsemassani vuoden 2013 lehdessä. Neljässä vuodessa on ehtinyt tapahtua kehitystä. Suomi haki European Social Surveyn, eli ESS ERICin, jäsenyyttä samaan aikaan CESSDA ERIC -jäsenyyden kanssa. CLARIN ERICissä Suomi on ollut jäsenenä jo aiemmin. Suomi on nyt sitoutunut kolmeen vahvaan ihmistieteiden infrastruktuuriin. Euroopan komission tuella Suomessa myös kerättiin ensimmäinen ikääntyviä eurooppalaisia tutkiva SHARE-aineisto ja digihumanistit tekevät aktiivista yhteistyötä DARIAHissa.