Tietoarkistossa syntyi vuonna 2016 uusia palveluita ja aineistoja käytettiin enemmän kuin koskaan

Tietoarkiston vuoden 2016 vuosikertomus on julkaistu verkossa. Toimintaa ohjasi vuoden aikana kaudelle 2013–2016 laadittu strategia. Sen päätavoitteina olivat palveluiden monipuolistaminen ja tehostaminen, tieteenalaprofiilin laajentaminen, toimintaresurssien vahvistaminen ja kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen. Tavoitteet saavutettiin vuoden aikana hienosti.

Tietoarkiston lippulaivan, palveluportaali Ailan käyttö kasvoi vuonna 2016 huimasti. Asiakkaamme latasivat aineistoja vuoden aikana 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Verrattuna aikaan ennen Ailaa, Tietoarkiston aineistojen jatkokäyttö on jo yli nelinkertaistunut. Kaikkiaan Tietoarkisto toimitti vuoden 2016 aikana jatkokäyttöön 2835 aineistoa.

Kuva: Jatkokäyttöön toimitettujen aineistojen lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan 2012–2016
Jatkokäyttöön toimitettujen aineistojen lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan 2012–2016

Myös Tietoarkiston verkkosivujen käyttö kasvoi. Käytetyin sivustokokonaisuus oli aiempien vuosien tapaan Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV.

Ailaan valmistui 60 uutta aineistoa

Vuoden lopussa Tietoarkiston palveluportaali Ailassa oli noin 1270 aineistoa. Niistä kvalitatiivisia oli 14 prosenttia. Suurin osa aineistoista oli jatkokäytettävissä tutkimukseen, opiskeluun ja opetukseen. Täysin vapaasti käytettäviä aineistoja oli vuoden lopussa 59.

Vuoden aikana valmistui 60 kvantitatiivisen ja 12 kvalitatiivisen aineiston arkistointi. Arkistoitavaksi saatiin hankittua 60 uutta aineistoa. Arkistoinnissa otettiin käyttöön pysyvät tunnisteet eli PIDit.

Aineistojen arkistointityön lisäksi Tietoarkiston aineistonkäsittelijät kävivät vuoden aikana läpi kaikkien Ailan aineistojen kuvailutiedot ja huolsivat ne keskenään yhdenmukaisiksi. Kvalitatiiviset aineistot löytyvät nyt hakukoneilla aiempaa paremmin, koska niiden kysymysteksteistä ja kysymysteemoista alettiin tehdä erillisiä kuvailutiedostoja.

Kaksi uutta palvelua ja yksi täydellinen uudistus

Joulukuussa 2016 valmistui ensisijaisesti koululaisille suunnattu Tietomilli-mielipidepuntari. Sen avulla kuka tahansa suomenkielentaitoinen pystyy helposti analysoimaan Tietoarkiston kyselytutkimusaineistoja. Tietomillissä on yli 800 kysymystä Kansallisista eduskuntavaalitutkimuksista ja suomalaisten asenteita ja mielipiteitä monipuolisesti kartoittavista ISSP-tutkimuksista (International Social Survey Program).

Keväällä 2016 Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat uudistivat Tietoarkiston poliittisten ohjelmien tietovarannon POHTIVAn. Palvelu sai uuden ulkoasun, uudistetut hakutoiminnallisuudet ja täysin uuden hallintakäyttöliittymän. Käyttäjän kannalta hakumahdollisuudet ovat nyt aiempaa laajemmat, ja haun voi esimerkiksi kohdistaa aiempaa tarkemmin. Uuden Pohtivan käyttö onnistuu sujuvasti myös mobiililaitteilla.

Syksyllä Tampereen yliopiston opiskelijat kehittivät Tietoarkistolle kirjoitusaineistojen keräämiseen tarkoitetun verkkotyökalun Pennan. Vuonna 2017 käyttöön tuleva työkalu helpottaa huimasti kirjoitusaineistojen keräämistä. Myös aineistojen kuvailutietojen hallinta arkistointivaiheessa helpottuu.

Palvelujen laajentaminen uusille tieteenaloille eteni

Tietoarkisto järjesti vuoden aikana useita koulutuksia ja seminaareja sekä yksin että yhteistyökumppaneidensa kanssa. Seminaarit käsittelivät muun muassa tutkimusaineistojen hallintaa ja tietosuojaa. Monet seminaareista oli suunnattu erityisesti Tietoarkiston uusille tieteenaloille eli humanistisille aloille sekä terveys- ja lääketieteilijöille.

Vuoden aikana julkaistiin myös raportti humanististen ja terveystieteen alojen tutkijoille suunnatun kyselyn tuloksista, ja vuoden 2016 painetun Tietoarkisto-lehden teemana oli terveystieteilijän Tietoarkisto.

Arkistoinnin ja jatkokäytön edistäjät saivat palkintoja

Tietoarkisto myönsi vuoden 2016 Aineistopalkinnon THL:n tutkimusprofessorille, dosentti Pasi Moisiolle Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -aineistosarjasta (2004–2013). Aineistopalkinto annetaan huomionosoitukseksi poikkeuksellisen hyvästä aineistonhallinnasta ja aineiston koko elinkaaren huomioimisesta.

Varsinaisen Aineistopalkinnon lisäksi Tietoarkisto myönsi vuonna 2016 myös Aineistonhallinnan kunniamaininnan. Sen sai tutkija Josefina Sipinen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.

Aineistopalkinto ja Aineistonhallinnan kunniamaininta jaettiin syyskuussa järjestetyssä Aila ja aineistojen jatkokäyttö -juhlaseminaarissa.

Tietoarkisto myönsi vuoden tauon jälkeen myös Tietoarkistotyön edistäjä -palkinnon. Sen sai Ruotsin ja Tanskan tietoarkistojen entinen johtaja, nykyisin eläkkeellä oleva Hans Jørgen Marker, jolla on ollut keskeinen rooli muun muassa eurooppalaisen, kansainvälisiä tutkimusdatapalveluita tarjoavan CESSDAn kehittämisessä.

Edellä mainitun lisäksi Tietoarkisto oli vuoden 2016 aikana aktiivisesti mukana monessa kansallisessa ja kansainvälisessä avointa tiedettä ja aineistojen jatkokäyttöä edistävässä hankkeessa. Niistä ja muusta toiminnastamme voi lukea tarkemmin Tietoarkiston vuosikertomuksesta.