FSD - EtusivuFSD neWWWs
OOO


 

Etusivulle

Numero 7 (1/2002)

Vertailevan tutkimuksen seminaarista alkusysäys tutkijaverkostoille

Mari Kleemola 5.3.2002

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston helmikuussa järjestämä vertailevan sosiaalitutkimuksen seminaari kokosi Tampereelle parikymmentä kansainvälisistä aineistoista kiinnostunutta yhteiskuntatieteilijää. Seminaarin tavoitteena oli kertoa tutkijoille tarjolla olevista ja tulevaisuudessa kerättävistä tutkimusaineistoista sekä edistää tutkijoiden verkostoitumista. Seminaarissa esiteltiin kolme kansainvälistä vertailututkimushanketta: European Social Survey (ESS), International Social Survey Programme (ISSP) ja Luxembourg Income Study (LIS).

Korkealaatuista vertailutietoa Euroopasta

Heikki ErvastiESS-hankkeen sisältöä, tavoitteita ja etenemistä esitteli hankkeen kansallinen koordinaattori, dosentti Heikki Ervasti Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Euroopan komission rahoittaman hankkeen ensimmäinen aineistonkeruu toteutetaan tämän vuoden syksyllä. Mukaan on tulossa 20 Euroopan maata. - ESS on tutkijavetoinen projekti, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty metodipuoleen, Ervasti kertoi.

Aineistot kerätään käyntihaastatteluina ja lisäksi haastateltaville jätetään nk. drop-off -lomake. Valmis kansainvälinen data on tutkijoiden käytössä heinäkuussa 2003. Tällä hetkellä käynnissä on Suomen kansallisen lomakkeen viimeistely, ja mukaan mahtuu myös kansallisia lisäkysymyksiä.

ISSP tarjoaa mahdollisuuksia myös opetukseen

Harri MelinISSP-hanketta esitellyt professori Harri Melin Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitokselta korosti ISSP-aineistojen kansainvälisyyttä.
- ISSP-ohjelmassa on mukana runsaat 30 maata eri puolilta maailmaa ja esimerkiksi entiset sosialistiset maat ovat hyvin edustettuina, Melin totesi. Hänen mielestään ISSP-aineistoilla on annettavaa koko tiedeyhteisölle.
- ISSP-aineistot tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia myös metodiopetukseen ja graduntekijöille.

Suomi on ollut mukana ISSP-hankkeessa vuodesta 2000 alkaen. Tilastokeskus on kerännyt Suomen aineistot postikyselyinä. Vuoden 2001 ISSP-aineiston Suomen osuus saadaan tietoarkistoon ja siten tutkijoiden käyttöön tämän kevään aikana ja vuoden 2002 aineisto kerätään loka-marraskuussa.

LIS vertailukelpoistaa tulonjakoaineistoja

Veli-Matti RitakallioLuxembourg Income Study-aineistot tarjoavat vertailukelpoisia aikasarjoja tulonjako- ja hyvinvointitutkimukseen lähes 30 maasta. - LIS tarjoaa huomattavan hyvät mahdollisuudet arvioida erilaisten etuusjärjestelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta, totesi aineistoja esitellyt professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.

Eri maiden kansalliset tilastotoimet toimittavat kotitalouskyselyaineistonsa LIS-hankkeelle. Aineistot vertailukelpoistetaan ja säilytetään Luxemburgissa. Tutkija ei saa LIS-aineistoja omalle koneelleen, vaan käyttö tapahtuu lähettämällä esimerkiksi SPSS-syntaksin mukaiset komentorivit LIS-palvelimelle sähköpostilla. Analyysin tulokset saa välittömästi sähköpostiinsa. LIS-projektissa edistetään tiedon kumuloitumista julkaisemalla LIS:n verkkosivuilla sekä aineistojen perusteella tehdyt tutkimukset että aineistojen käytön yhteydessä syntyneitä analyysi-ideoita ja komentorivejä.

Työpajoissa pohdittiin kansallisia lisäkysymyksiä

Aineistojen kansainväliset peruslomakkeet ovat melko lyhyitä, joten niissä on tilaa lisäaiheille. Tutkijan kannalta lisäkysymykset ovat tärkeitä, sillä peruslomakkeissa käsitellään aiheena olevia asioita hyvin yleisellä tasolla. Seminaarin iltapäivä oli varattu työryhmille, joissa käsiteltiin tämän vuoden ISSP- ja ESS-kyselyihin liitettäviä kansallisia osuuksia.

Työryhmissä nousi esiin myös tarve yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Sopimalla yhdessä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa muutamasta lisäkysymyksestä saataisiin kerättyä pohjoismaisen vertailun mahdollistava aineisto. Yhteistyö muiden maiden kanssa on tärkeää silloinkin, kun halutaan vaikuttaa kansainvälisten moduulien sisältöön.

Kansallisten hyödyntämisverkostojen rakentaminen tärkeää

Useissa puheenvuoroissa korostettiin aineistojen tarjoavan ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Aineistojen aktiivinen käyttö on eduksi koko tiedeyhteisölle. Potentiaalisia käyttäjiä on runsaasti esimerkiksi juuri opiskelijoissa. Seminaarin osallistujat totesivatkin kansallisten hyödyntämisverkostojen rakentamisen olevan ensiarvoisen tärkeää, jotta aineistot saataisiin Suomessa entistä aktiivisempaan käyttöön.

Lisätiedot

ESS: ESS:n kotisivu ja FSD:n ESS-sivu
ISSP: ISSP:n kotisivu ja FSD:n ISSP-sivu
LIS: LIS:n kotisivu ja FSD:n tiedote

Sivun alkuun