FSD - EtusivuFSD neWWWs
OOO


 

Etusivulle

Numero 10 (1/2003)

Tietoarkisto psykologisen tutkimuksen resurssina

Anu Vähäsoini    28.2.2003

Hiljattain ilmestyneessä kirjassaan professori, Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtaja Markku Ojanen kertoo liikunnan merkityksestä yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille. Ojanen on käyttänyt yhtenä lähteenään Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston toimittamia aineistoja.

Tietoarkiston kansainväliset vertailuaineistot kuten World Values Survey -aineistot, Eurobarometrit ja The International Social Survey Programme (ISSP) -aineistot tarjoavat oivallisen tilaisuuden tehdä maakohtaisia vertailuja tai tarkasteluja eri ajankohtien välillä.

Professori Markku Ojanen työhuoneessaan. Kuva: Anu Vähäsoini -Nämä arvoja ja asenteita kartoittavat pitkittäistutkimukset tarjoavat valtavan määrän hyödyllistä tietoa tutkijan käyttöön. Myös yksilöiden hyvinvointia tutkittaessa aineistot ovat arvokasta materiaalia.
-Tietoarkiston aineistoista löysin monia tutkimuksellista kiinnostustani vastaavia aineistoja. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti yksilöiden arvot, asenteet, psyykkinen hyvinvointi ja selviytyminen vaikeissa olosuhteissa, tämä onnellisuustutkijaksikin tituleerattu professori luettelee.

Ojasen mukaan aineistojen käytössä psykologian opiskelijoiden seminaari- ja pro gradu -töissä piilee hienoinen vaara. -Tärkeä osa koulutusohjelmaamme on tieteellisen tutkimustyön menetelmien oppiminen ja lähtökohta on ollut, että aineistot kerätään aina itse, jolloin valmiiden aineistoja käyttö sellaisenaan on ongelmallista. Ojanen kuitenkin toteaa, että näiden kattavien pitkittäisaineistojen luotettavuus on hyvä, eikä niiden mahdollisuuksia sovi jättää huomiotta. -Erityisesti ammatikseen tutkijan työtä tekevien kannalta palvelu on erinomainen resurssi, heillehän ei aineistojen kerääminen itsenäisesti ole välttämätöntä. Opiskelijat taas voivat käyttää aineistoja lähdemateriaalina opinnäytetöidensä tukena.

Yhteiskuntatieteellistä psykologiaa

Psykologia lasketaan yleisesti osaksi yhteiskuntatieteitä, joskin Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa psykologiaa opiskellaan humanistisessa tiedekunnassa.

Ojanen näkee psykologisen tutkimuksen painopisteen olevan siirtymässä biologis-neuropsykologiselle puolelle.
- Esimerkiksi masennus on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä, mutta on vaikea uskoa, että ihmisen aivokemiassa olisi tapahtunut jotain dramaattista niin lyhyessä ajassa. Syitä on haettava myös kulttuurisista ja yhteiskunnallisista muutoksista, Ojanen puuskahtaa. Sosiologisen näkökulmansa takia Ojanen katsookin hyötyvänsä aivan erityisesti Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluista.

Tietoarkisto palvelee myös psykologiaa

Vaikka tietoarkistossa on toistaiseksi vain vähän selkeästi psykologisia aineistoja, on monissa aineistoissa tarjolla hyödyllistä tietoa myös psykologiselle tutkimukselle. Ojasta kiinnostavat lähinnä arvoista, asenteista ja terveydestä kertovat aineistot. - Mutta aivan erityisen upeaa olisi löytää tutkimus esimerkiksi terapioiden vaikuttavuudesta. Taitavat vain olla kovin hankalia ja vaikeita raportoitavaksi, professori pohdiskelee.

Ojasen mukaan psykologien ammatilliseen käyttöön tarkoitetut testit ja koetulosten analysointi, koehenkilöiden henkilöllisyydet sekä vastaavat salassapitoa vaativat seikat saattavat johtaa siihen, ettei aineistoja uskaltauduta luovuttamaan. Ojanen arvelee myös, että monesti aineistoja ei toimiteta siinä pelossa, että tutkimusotos ei ole riittävän laaja.
- Tai jos aineistot ovat osa pitkittäistutkimusta ja tietoja halutaan luovuttaa vasta kun koko tutkimus on tehty, Ojanen miettii.

Aihetta moisiin huoliin ei aineiston luovuttajalla kuitenkaan ole. Aineisto anonymisoidaan tarvittaessa poistamalla siitä kaikki tunnistetiedot. Tietosuoja turvataan siis täydellisesti. Tutkimusotoksen suppeus ei sekään ole syy olla tarjoamatta aineistoa arkistoitavaksi. Arkistointikelpoisuutta ei ratkaise väestöotoksen laajuus, vaan se miten merkityksellinen aineisto on yhteiskuntatieteellisesti. Tutkimuksen keskeneräisyys ei niinikään riitä perusteeksi, sillä varsinainen julkaisupäivämäärä voidaan sopia erikseen.

Ojanen kertoo olleensa tyytyväinen tietoarkistolta saamaansa palveluun.
- Sain ystävällistä ja nopeaa palvelua sekä aineistot sähköisesti suoraan työpaikalleni, Ojanen kiittelee.

-Ei teillä muuten olisi aineistoja masennuksesta, käy professori vielä haastattelun lopussa huikkaamassa ovenraosta.

Lähde: Ojanen, Markku et al. (2001): "Liiku oikein - voi hyvin".
Liikuntatieteellinen Seura ry, Tampere.

Sivun alkuun