FSD - EtusivuFSD neWWWs
OOO


 

Etusivulle

Numero 11 (2/2003)

Suomalainen yhteiskunta kyselytutkimuksen silmin

Mari Kleemola 9.5.2003

Pertti Pesonen & Olavi Riihinen: Dynamic Finland. The Political System and the Welfare State.  Helsinki : Finnish Literature Society. - (Studia Fennica, Historica ; 3) Pertti Pesosen ja Olavi Riihisen vuoden 2002 lopussa ilmestynyt teos Dynamic Finland. The Political System and the Welfare State* on kansainväliselle yleisölle kirjoitettu teos Suomen poliittisesta järjestelmästä ja hyvinvointivaltiosta. Kirjassa esitellään kattavasti suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja nykytila. Siinä on hyödynnetty runsaasti sekä tilastoaineistoja että suomalaisten mielipiteitä kartoittavia kyselytutkimuksia.

Suurin osa kirjassa mainituista kyselyaineistoista on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Tähän on kerätty muutamia kirjassa esitettyjä, arkistoituihin aineistoihin perustuvia päätelmiä.

Suomalaiset tuntevat itsensä suomalaisiksi

Pesosen ja Riihisen mukaan suomalaisilla ei ole kansallista alemmuuskompleksia joskus esitetyistä päinvastaisista väitteistä huolimatta. EVAn kansallisten asennetutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista on samaa mieltä väittämän "on onni ja etuoikeus olla suomalainen" kanssa. Eurobarometreissa on vuodesta 1994 alkaen tutkittu EU-kansalaisten identiteettiä kysymällä katsooko vastaaja olevansa lähinnä suomalainen, suomalainen ja eurooppalainen vai eurooppalainen. Vastausten perusteella suomalaiset - kuten lähes kaikki muutkin eurooppalaiset - näkevät itsensä ensisijaisesti oman maansa kansalaisina, eivät niinkään eurooppalaisina. Ikäpolvien ero näkyy siinä, että nuoret kokevat itsensä muita useammin sekä suomalaisiksi että eurooppalaisiksi.

Samansuuntaisia tuloksia löytyy aineistoista Suomen EU-kansanäänestys 1994 ja World Values Survey 2000 : Suomen aineisto. Kirjoittajien mukaan tulevat vuodet näyttävät, miten kansainvälistymiskehitys vaikuttaa suomalaisten kansallisen identiteetin kehittymiseen.

Instituutiot koetaan luotettaviksi

Suomalaiset ovat ylpeitä suomalaisuudestaan, mutta monet ovat tulleet skeptisiksi tiettyjen poliittisten instituutioiden toiminnan ja roolin suhteen. Suuri osa ajattelee, että poliittisilla puolueilla, hallituksella, byrokraateilla, markkinavoimilla ja medialla on liian paljon valtaa yhteiskunnassa. Vastaavasti yksittäisen kansalaisen valtaa pidetään liian pienenä (EVAn kansallinen asennetutkimus 1998).

World Values Surveyssä kysytään mihin kansalaiset luottavat. Suomalaiset ovat luottaneet ja luottavat eniten poliisiin ja puolustusvoimiin. Vuosien 1981 ja 2000 välillä luottamusta ovat menettäneet oikeuslaitos ja eduskunta. Pesonen ja Riihinen huomauttavat kuitenkin, että Eurobarometri 55:n mukaan suomalaiset luottavat erilaisiin instituutioihin enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Suomalaiset pitävät myös paikallistason hallintoa toimivana. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemien Kunnallisalan ilmapuntareiden perusteella suomalaiset eivät esimerkiksi kannata kuntien tuottamien palvelujen laajamittaista yksityistämistä.

Eri survey-tutkimusten mukaan puolet suomalaisista on hyvin tai melko kiinnostuneita politiikasta. Osuus on pysynyt melko vakiona kautta vuosien. Pesosen ja Riihisen mukaan tässä voi kuitenkin olla tapahtumassa muutos, sillä tuoreimmassa World Values Survey -aineistossa vain 28 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut ja peräti 22 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta. Entistä useampi on kiinnostunut enemmän yksittäisistä ehdokkaista kuin puolueesta.

Sosiaalinen pääoma mahdollistanut yhteiskunnan kehittymisen

Pesonen ja Riihinen toteavat loppuluvussa, että yksi perusedellytys Suomen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle on ollut poliittinen vakaus: vaikeinakin aikoina Suomessa on pystytty pitämään yllä demokraattinen järjestelmä. Vakaus perustuu runsaaseen sosiaaliseen pääomaan: suomalaiset luottavat toisiinsa, korruptio on harvinaista ja yhteiskuntamoraali on korkea. Jo Snellman totesi aikoinaan, että pienen kansakunnan voima on koulutuksessa. Pesonen ja Riihinen lisäävät tähän vielä vaatimuksen dynaamisesta innovatiivisuudesta.



* Pertti Pesonen & Olavi Riihinen: Dynamic Finland. The Political System and the Welfare State. Helsinki : Finnish Literature Society. - (Studia Fennica, Historica ; 3)

Sivun alkuun