FSD Bulletin

Numero 16 (1/2005)
22.3.2005

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@tuni.fi


Kansainvälisten järjestöjen tilastoaineistot tehokäyttöön Suomessakin?

Alustavia pohdintoja ja selvitystä aineistopalvelun mahdollisuuksista

Helena Laaksonen 22.3.2005

» Mielipiteitä uuden aineistopalvelun järjestämisestä
» Tilastoaineistojen saatavuus nyt
» Kansainvälisiä tilastoja vapaasti saatavilla

Tietoarkisto-lehti esitteli edellisessä numerossaan (s. 17-18) Ison-Britannian uutta ESDS International-aineistopalvelua, joka tarjoaa akateemisen yhteisön jäsenille Internet-portfoliossaan saman käyttöliittymän kautta kansainvälisten järjestöjen, OECD:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston, Yhdistyneiden kansakuntien ja sen teollistamisjärjestön UNIDO:n sekä Kansainvälisen työjärjestön tilastoaineistoja. Viime syksynä käyttäjämäärä oli alle 3000, nyt jo 4000.

ESDS Internationalin käyttäjämäärien kasvun rohkaisemana kansainväliset tilastontuottajat ovat halukkaita tekemään samankaltaisia konsortiosopimuksia muissakin maissa. ESDS Internationalin puolesta lisensseistä neuvotelleen yrityksen edustaja otti jokin aika sitten yhteyttä Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon neuvottelujen aloittamiseksi myös Suomessa.

Asian edistämiseksi FSD päätyi selvittämään kansainvälisten järjestöjen tilastojen tarjontaa Suomessa ja yhtenäisen palvelun tarpeellisuutta ja kysyntää. Lähetin maaliskuussa tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille ja muutamille listamme ulkopuolisille kirjastoille sähköpostikyselyn niiden tarjoamista kansainvälisistä tilastoaineistoista. Lisäksi haastattelin joitakin henkilöitä selvittääkseni, miten tutkimuksen perusrakenteita tuottavat tai rahoittavat tahot suhtautuvat tällaisen aineistopalvelun toteuttamiseen Suomessa.

Mielipiteitä uuden aineistopalvelun järjestämisestä

Kysymyksiin vastasivat Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, Tilastokirjaston ylikirjastonhoitaja Hellevi Yrjölä, Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Arto Mustajoki, opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä ja Tieteen tietotekniikan keskuksen, CSC:n, kehityspäällikkö Leif Laaksonen.

Kysyin muun muassa, onko yhtenäinen kansainvälisten järjestöjen tilastopalvelu tarpeen, kun moniin tilastoaineistoihin pääsee verkossa jo muutoinkin. Lisäksi pyysin haastateltavia kommentoimaan, miten palvelu tulisi heidän mielestään järjestää ja rahoittaa.

Lähes kaikki haastatellut toivat esiin yhteyden open access -liikkeeseen, joka on toistaiseksi keskittynyt tutkimusjulkaisujen vapaan saatavuuden edistämiseen. Opetusministeriön työryhmän suositukset tieteellisen julkaisemisen avoimesta saatavuudesta ilmestyvät lähiaikoina. Open access -ajattelun laajentaminen koskemaan myös tilasto- ja tutkimusaineistoja on askel tästä vielä eteenpäin.

Haastateltavat pitivät myös kansainvälisten järjestöjen tilastoaineistojen saatavuuden parantamista tärkeänä asiana. Yhtenäisen palvelun järjestämisestä esiintyi selvästi kahdenlaisia näkemyksiä. Muun muassa opetusneuvos Hannele Hermunen piti ensisijaisena sitä, että tietoaineistojen avointa saatavuutta yleisesti edistetään.

Hyvinä esimerkkeinä tästä kehityksestä Hermunen mainitsi Eurostatin ja Tilastokeskuksen laajentuneet verkkopalvelut ja FinELibin toiminnan sekä opetusministeriön koordinoiman viranomaisten yhteisen Research.fi-tietopalvelun.

Uusi palvelu vaatii rahoitusta...

CSC:n Leif Laaksonen ei täysin tyrmää brittimallin mukaista aineistopalvelua, mutta arvelee CSC:n osallistuvan sen tuottamiseen vain, jos yhteiskuntatieteilijät ja muut mahdolliset käyttäjät alkavat joukolla ajaa asiaa. Hän epäilee myös uuden palvelun järjestämisen kustannusten olevan pois jostakin muualta. Tarpeellisuutta kannattanee pohtia tältäkin kannalta.

... mutta aikakin on rahaa

Tilastokirjaston ylikirjastonhoitaja Hellevi Yrjölä taas ajattelee paremminkin, että aika on rahaa. Hän pitää ESDS Internationalin aineistopalvelussa hyvänä juuri sitä, että aineistoihin pääsee saman käyttöliittymän kautta.
- Vaikka aineistoja laitetaan verkkoon, organisaatioilla on omat erilaiset verkkojulkaisemisen tapansa. Tutkijalta säästyy aikaa, kun hän saa tarvitsemansa aineistot verkosta saman käyttöliittymän kautta, Yrjölä pohtii.
Nykyisin päästäkseen käyttämään tuoreimpia tilastoaineistoja on matkustettava Tilastokirjastoon. Tämä vie helsinkiläiseltäkin aikaa, mutta vielä enemmän aikaa kuluu esimerkiksi rovaniemeläistutkijan tilastojenhankintamatkaan. Kaukolainoihinkin tuhlautuu sekä rahaa että aikaa.

Yrjölä pitää ESDS Internationalin tarjoamia tukipalveluja merkittävänä lisänä tilastoaineistojen käytön lisäämisessä. Hänen mielestään brittien kokemuksista kannattaisi ottaa mahdollisimman paljon oppia.

Kenen pitäisi järjestää palvelu?

Jos palvelua lähdetään toteuttamaan, eri tahojen yhteistyö on tarpeen. Hellevi Yrjölän mielestä ainakin Tilastokeskus ja tietoarkisto ovat luontevia osallistujia. Myös FinELib on varteenotettava yhteistyökumppani, joka jo tarjoaa joitakin paljon käytettyjä alan aineistoja.

Hankkeen perustamisvaiheen rahoittajiksi eri haastateltavat ehdottivat muun muassa TEKESiä ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Uuden aineistopalvelun tarjoajat tarvitsisivat lisää rahoitusta myös perusbudjettiinsa, jotta ne pystyvät tuottamaan riittävät tukipalvelut. Tilastojen käyttäjän näkökulmasta verkkopalvelussa on oleellista, että myös käytön tukea on tarjolla. Tilastokirjastossa on jo harjaannuttu palvelemaan ja neuvomaan tutkijoita kansainvälisten tilastojen käytössä.

Kansainvälisen tilastopalvelun järjestämiseen on monia mahdollisuuksia, joita kannattaisi pohtia joukolla. Esimerkiksi eri organisaatiot voivat tuottaa omaa osaamistaan vastaavan osuuden palvelusta, vaikka käyttäjälle kaikki näyttäisi olevan samassa verkko-osoitteesta.

Tilastoaineistojen saatavuus nyt

Kirjastoille lähetetyn kyselyn lähtökohtana olivat ESDS Internationalin portfoliossa olevat kansainvälisten järjestöjen tilastoaineistot. Kysyin mitkä niistä ovat tarjolla kirjastoissa, missä muodossa ja mitä kautta hankittuina. Lisäksi tiedustelin muun muassa, missä aineistoja voi käyttää: voiko niitä lainata tai käyttää Internet-käyttöliittymän välityksellä ja tarjoaako kirjasto muita samantyyppisiä aineistoja asiakkailleen.

SourceOECD

Viime vuosien kehityksen ansiosta tilanne on Suomessa hieman erilainen kuin Britanniassa ennen yhtenäistä aineistopalvelua. Suomessa Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib on jo neuvotellut SourceOECD:stä konsortiosopimuksen, joka on huomattavasti niin sanottua listahintaa edullisempi. SourceOECD sisältää laajan valikoiman OECD:n tilastoja ja julkaisuja.

SourceOECD ei ole kuitenkaan saatavana edes kaikissa yliopistokirjastoissa, sillä FinELibin jäsenorganisaatiot päättävät itsenäisesti, mitkä FinELibin sisällöistä ne tarjoavat asiakkailleen. Konsortiossa on mukana seitsemän yliopistoa, yksi ammattikorkeakoulu ja kolme muuta organisaatiota. Kokoonpano on hyvin eteläsuomalainen. FinELibin tilaston perusteella SourceOECD:llä on runsaasti käyttäjiä mukana olevissa organisaatioissa.

Ebrarystä Maailmanpankin tilastojulkaisuja

FinELibin kautta on tarjolla myös Maailmanpankin tilastojulkaisuja: World Development Indicators ja Global Development Finance. Maailmanpankin julkaisut sisältyvät uuteen hankintaan, Ebrary-julkaisutietokantaan, jonka konsortioon on liittynyt 12 yliopistoa ja 16 ammattikorkeakoulua.

Yhdistyneiden kansakuntien Internet-tietokanta (UNCDB) on, saamieni tietojen mukaan, käytettävissä vain kahdessa kirjastossa. Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n, verkkotietokanta ja Maailmanpankin World Development Indicators -tietokanta ovat käytössä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa. Turun kauppakorkeakoulun kirjastokin on hankkinut Maailmanpankin tietokannan, WDI:n.

Muita ESDS Internationalin portaaliin kelpuutettuja aineistoja on Tilastokirjaston ulkopuolella saatavana useimmiten vain paperijulkaisuina tai CD-Rom tai DVD-levyillä. Tilastokirjaston paperijulkaisuja voi lainata tuoreinta julkaisua lukuun ottamatta. Muissa kirjastoissa tilastojulkaisut ovat yleensä käsikirjastossa ja siten vain kirjaston tiloissa käytettävissä.

Tilastokirjaston tehtävänä on tarjota kattavasti myös kansainvälisiä tilastoja. Jos jotakin asiakkaan tarvitsemaa tilastojulkaisua ei Tilastokirjastossa ole, se pyritään hankkimaan. Kirjaston tiloissa voi käyttää Tilastokirjaston hankkimia Internet-tietokantoja ja CD-rom- ja DVD-julkaisuja.

Kansainvälisiä tilastoja vapaasti saatavilla

Eurostatin tietokannat ovat olleet vapaasti käytettävissä lokakuusta 2004 lähtien Eurostatin verkkosivuilla. Tilastokirjasto tarjoaa tukea EU-tiedonhakua koskevissa sisällöllisissä ja teknisissä kysymyksissä. Myös Kansainvälinen työjärjestö, ILO, julkaisee nykyisin tilastojaan vapaasti verkossa Laborsta-palvelussaan.

Tilastokirjasto pitää yllä linkkilistaa tilastojen tuottajista ja julkaisijoista. Internetistä vapaasti käyttöön saatavaa tilastoaineistoa voi etsiä WebStat-tietokannan kautta.

 


Tietoarkisto jatkaa kevään aikana kansainvälisten tilastojen saatavuutta ja kysyntää koskevaa selvitystään. Kiitämme kaikkia kysymyksiin vastanneita ja FSD:lle tietoja keränneitä!

Lisätietoja ja asiaa koskevia mielipiteitä ja ehdotuksia voi lähettää Helena Laaksoselle.


Lisätietoja

»Tietoarkisto-lehti, 15 (Joulukuu 2005), s. 17-18
»ESDS International
»Databeuro
»Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
»Tilastokirjasto
»TEKES
»Tietoyhteiskuntaohjelma
»WebStat
»Laborsta
»Eurostat
»Research.fi
»Tieteen tietotekniikan keskus CSC
»Opetusministeriö
»Suomen open access -työryhmä