FSD Bulletin

Numero 19 (1/2006)
4.4.2006

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@uta.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@uta.fi


Oppimateriaalihankkeen satoa:

Tutkimusetiikka-kirja

Hannele Keckman-Koivuniemi

Arja Kuulan kirjoittama Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys -oppikirja ilmestyi 10.3.2006. Konkreettisia esimerkkejä sisältävä kirja soveltuu kaikkiin oppiaineisiin, joissa tutkimusaineistona käytetään ihmisiltä kerättäviä tai heitä koskevia tietoja. Kirja on osa tietoarkiston kolmivuotista oppimateriaalihanketta.

Tutkimusten etiikka ja elinkaari

Arja Kuula toteaa oppikirjan johdannossa, että etiikka moraalisina valintoina ja päätöksinä kattaa koko tutkimusprosessin. Eettisiä kysymyksiä voi liittyä tutkimuskohteen ja menetelmän valintaan, aineiston hankintaan, tieteellisen tiedon luotettavuuteen, tutkittavien kohteluun, tutkimustulosten vaikutuksiin tai tiedeyhteisön sisäisiin toimintaperiaatteisiin. Kuulan kirjassa rajaudutaan kapealle, mutta tärkeälle alueelle: tiedon eli aineiston hankinnan, käsittelyn ja säilyttämisen etiikkaan ja juridiikkaan.

Kirjan alussa käsitellään etiikkaa, tutkimusetiikkaa ja tieteen arvoja. Kirjassa nostetaan esiin niin yksittäisen tutkijan vastuu eettisistä ratkaisuistaan kuin tieteentekijöiden yhdessä laatimien tutkimuseettisten normien merkitys. Tutkimusetiikkaa tarkastellaan tieteen autonomisena, sisäisenä ohjauksena, joka on kuitenkin sidottu yhteiskunnalliseen taustaansa. Kirjassa kuvataan myös tutkimuseettisen ohjauksen erillisiä elimiä Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita siitä, mitä hyvä ja huono tieteellinen käytäntö sisältävät, käsitellään monipuolisesti.

Tutkittavien kohtelu ja informointi

Ihmisen tutkimista ohjaavien eettisten normien kehitykseen ovat vaikuttaneet niin toinen maailmansota kuin ihmisiltä suoraan kerättävän tutkimustiedon yleistyminenkin. Natsi-Saksan tapahtumien jälkiselvitysten seurauksena laadittiin ensimmäinen kansainvälisesti sovittu eettinen säännöstö ihmisen tutkimiselle. Nürnbergin säännöstöstä alkaen lääketieteen - ja myöhemmin myös muiden ihmistieteiden - eettiset normit ovat keskittyneet neljän pääperiaatteen ympärille: hyöty, vahingon välttäminen, autonomian kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus. Ohjeille on ollut kysyntää kaikkialla maailmassa. Kirjassa kerrotaan yhdysvaltalaisia esimerkkejä säännöstön soveltamisesta niin lääke- kuin yleisemminkin ihmistieteissä 1960-luvulla.

Tutkittavien kohteluun kuuluu keskeisesti myös riittävä tiedottaminen tutkimuksesta: sen tavoitteista, tekijöistä, osallistumisen vapaaehtoisuudesta, aineiston keruusta ja säilyttämisestä sekä annettujen luottamuksellisten tietojen suojaamisesta. Informointi voi ratkaista sen, haluavatko ihmiset osallistua tutkimukseen, ja myös aineiston käyttömahdollisuudet sekä elinkaaren pituuden. Kirja sisältää aineistonkeruun suunnitteluvaiheeseen liittyvän informoinnin tarkistuslistan sekä informointiesimerkkejä muun muassa lomaketutkimuksesta, vapaamuotoisesta haastattelusta sekä vaitiolositoumuksesta.

Aineiston hankinnan juridiikka ja erityiskysymykset

Kirjassa esitellään käytännönläheisesti tutkimusaineistoja koskevaa lainsäädäntöä, erityisesti tietosuojaa, henkilötietolakia ja tekijänoikeutta. Tietosuojan tarkoituksena on suojata yksittäisiä ihmisiä heidän henkilötietojensa ei-toivotulta ja haitalliselta käytöltä. Lainsäädännöllä pyritään takaamaan henkilötietoja sisältävien tutkimusten asianmukainen kerääminen ja analysointi, ei estämään tällaisia tietoja sisältävien tutkimusten tekoa. Henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä määrittää tarkimmin henkilötietolaki. Kuula käsittelee kattavasti lakiin liittyvät keskeiset käsitteet: henkilötieto, henkilörekisteri, henkilötietojen käsittely, suostumus, rekisteröity ja rekisterinpitäjä. Kirjassa tarkastellaan myös tutkimusaineistojen luottamuksellisuutta sekä vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta.

Tekijänoikeus on tutkimuksenteossa merkittävä niin lainsäädännöllisesti kuin tutkimuseettisestikin. Sen olennaisia puolia ovat viittausvaatimus siteeratun tai referoidun teoksen tekijään ja teoksen tekijän määrittäminen. Kuula korostaa, että tieteessä on viitattava asianmukaisesti kaikkiin käytettyihin lähteisiin, myös julkaisemattomiin, kuten tutkimussuunnitelmiin, seminaaripapereihin ja tutkimusaineistoihin. Kirjassa kuvataan myös tieteenalojen erilaisia tapoja määrittää tutkimusjulkaisun tekijät.

Kuula toteaa kirjassaan, että eettisten normien tarve on yleensä ilmeinen silloin, kun kyseessä on jollakin tavalla epätavallinen toiminta. Kirjassa tarkastellaankin erikseen arkaluonteisten tietojen keräämistä, aineistonkeruun portinvartijoita sekä lapsia ja muita erityisryhmiä tutkimuskohteina. Myös huijaamista ja tutkijan toimimista peiteroolissa kuvataan konkreettisten esimerkkien valossa.

Erillisessä luvussa tarkastellaan Internetin tutkimuskäyttöä tietosuojan ja tutkimusetiikan näkökulmasta. Erityisesti tarkastellaan aineiston hankintaa Internetistä: verkkolomakkeita, sähköpostilistoja, newsejä, kotisivuja ja blogeja.

Tutkimusaineiston anonymisointi ja arkistointi

Kuula toteaa, että tutkittavien tunnistettavuuden estäminen on yksi parhaiten tunnettuja ihmistieteiden tutkimuseettisiä normeja. Periaate ei silti ole ehdoton. Tietosuojalainsäädäntö tukee periaatetta, mutta jättää mahdollisuuden säilyttää aineistoja ja julkaista tutkimustekstejä tavalla, jossa tutkittavat esiintyvät omilla nimillään. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu tutkittavien kanssa. Aineiston tunnistetietojen poistamista tai muuttamista koskeviin ratkaisuihin vaikuttaa ratkaisevasti se informaatio, joka tutkittaville aineiston käytöstä ja käsittelystä on annettu. Kirja sisältää useita esimerkkejä sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusaineiston anonymisoinnista.

Tutkimusetiikka-kirjan lopussa YTT, arkistonhoitaja Arja Kuula esittelee tutkimusaineistojen arkistointia, tietosuojan arkistokäytäntöjä, aineistojen dokumentaatiota ja tallenneformaatteja sekä aineistojen jatkokäytön etuja. Kirjoittaja toteaa, että tutkimusaineistoina kumuloituva kulttuuriperintö on tarpeellista ihmisiä, sosiaalista elämää ja yhteiskunnan kehitystä tutkiville - oppiaineesta riippumatta.

Lisätietoja

» Oppikirjaa myy Osuuskunta Vastapaino
» Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä
» Tutkittavien informointi
» Aineistojen arkistointi
» Aineistojen kuvailu FSD:ssä