FSD Bulletin

Numero 21 (1/2007)
13.3.2007

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@uta.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@uta.fi


Eurooppalaiset tietosuojakäytännöt tarkastelussa

Hannele Keckman-Koivuniemi & Arja Kuula

Eurooppalaisten tietoarkistojen edustajat kokoontuivat lokakuussa 2006 Ateenaan kaksipäiväiseen CESSDAn asiantuntijaseminaariin, jossa teemana oli Open Access to Data. Seminaarissa keskityttiin tutkimusaineistojen tietosuojaan ja anonymisointiin. Tietoarkistosta seminaariin osallistuivat Hannele Keckman-Koivuniemi ja Arja Kuula.

Käytännöt vaihtelevat maittain

Esitelmät ja keskustelut toivat esille jo entuudestaan tutun seikan: yhteinen EU:n tietosuojadirektiivi ei ole tuottanut täysin yhtenäisiä käytäntöjä, vaan direktiiviä täydennetään maittain. Esimerkiksi kansalliset tilasto-organisaatiot antavat mikrodataa tieteelliseen tutkimuskäyttöön vaihtelevin käytännöin.

Cessda experttejä

Seminaarin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että anonymisointi ja tietosuoja eivät kuitenkaan saa olla itseisarvoja. Tutkimusaineistoja on pystyttävä käyttämään monipuolisesti ja niiden saatavuutta on parannettava. Arja Kuulan esimerkit arkistoaineistojen anonymisoinnista ja kokemukset tutkimusluvan kysymisestä tutkittavilta jälkikäteen herättivätkin runsasta keskustelua.

Tutkittavien informointi vähentää anonymisoinnin tarvetta

Yhteisymmärrys vallitsi myös siitä, että tietosuojan perusperiaatteet tuntevat tutkijat helpottavat tietoarkistotyötä. Tutkittavien informointia ja tutkittaville laadittavia tutkimussuostumuksia käsiteltiinkin keskusteluissa enemmän kuin anonymisoinnin keinoja. Kun aineistot on kerätty tutkittavilta oikein laadituilla tutkimussuostumuksilla ja tutkittavia on informoitu aineiston arkistoinnista, työmäärä aineistojen anonymisoinnissa vähenee. Tämä perustuu siihen, että suostumus takaa laajimmat oikeudet tunnisteellisten aineistojen käsittelylle. Yksiselitteiset ja nimenomaiset suostumukset mahdollistavat tarvittaessa tieteellisesti tärkeiden aineistojen arkistoinnin tunnisteellisinakin tiedeyhteisön käyttöön.

Koulutuksella tärkeä rooli

Hyvin pitkälle vietyä anonymisointia viisaampana ratkaisuna pidettiin tiedeyhteisön sitoutumista hyviin käytäntöihin tietosuojassa ja tutkimusetiikassa. Edellytyksenä on alan koulutukseen panostaminen. Siinä tärkeässä roolissa voivat olla myös tietoarkistot.

Lisätietoja

» Esitelmät ja seminaarin ohjelma Kreikan arkiston sivuilla
» Ohjeita tutkittavien informointiin