FSD Bulletin

Numero 27 (2/2009)
18.8.2009

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
s-posti: fsd@tuni.fi

Tietosuoja


Ennakkoarviointiprosessi yhdysvaltalaiseen tapaan

Helena Laaksonen

Yhdysvaltalaisen tutkijan mielestä suomalaiset keskustelevat yllättävän avoimesti tutkimuksensa yksityiskohdista. Tampereen yliopistossa Fulbright-stipendiaattina työskennellyt Deborah Turner kertoo joutuneensa usein vastaamaan torjuvasti liian tarkkoihin kysymyksiin omasta tutkimuksestaan. Turnerin kotiyliopiston antama tutkimuslupa estää häntä paljastamasta edes tutkijakollegoille yksityiskohtia, jotka voisivat vaarantaa tutkimushenkilöiden anonymiteetin. Hän ei saa esimerkiksi kertoa, missä organisaatioissa kerää aineistoa.

Deborah Turner

Yhdysvalloissa on käytössä kattava tutkimuksen eettinen ennakkoarviointijärjestelmä. Jokaisessa yliopistossa on ennakkoarviointilautakunta (Institutional Review Board, IRB), jolle lähetetään arvioitavaksi kaikki tutkimushankkeet, joissa kerätään tai käytetään ihmisiä koskevaa tutkimusaineistoa. Lautakunnan tehtävänä on suojella tutkimuksiin osallistuvien ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit pyritään minimoimaan, ja tutkittaville mahdollisesti aiheutuvien riskien pitää olla suhteessa tutkimuksesta saadun tiedon arvoon. Tutkija ei voi aloittaa aineistonkeruuta, ennen kuin lautakunta on arvioinut tutkimuksen ja myöntänyt luvan.

Käytännöt ja vaatimukset kuitenkin vaihtelevat eri yliopistoissa. Arviointiprosessi on erityisen tiukka yliopistoissa, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta. Deborah Turner teki tutkimustaan Washingtonin yliopistossa Seattlessa, jossa lääketieteellä on vahva asema.

– Ensimmäisen ehdollisen tutkimusluvan saamiseen meni viisi kuukautta siitä, kun jätin suunnitelmani, kertoo Turner. Varsinaisen luvan tutkimuksen suorittamiseen Turner sai vasta hankittuaan jokaiselta kohdeorganisaatiolta kirjallisen suostumuksen tutkimusaineiston keruuseen.

Suullisia dokumentteja määrittelemässä

Deborah Turner käsittelee informaatiotieteen väitöskirjassaan 'suullisia dokumentteja'. Hän tutkii, millä perusteella ja missä yhteydessä suullisesti välitetty tieto voidaan määritellä dokumentiksi.

Tutkimuksen kohdeorganisaatiot ovat muistiorganisaatioita, jotka tuottavat informaatiota päätuotteenaan tai -palvelunaan, esimerkiksi kirjastoja ja museoita. Mukana on yhteensä kuusi organisaatiota, kolme Yhdysvalloista ja kolme Suomesta. Tutkimustaan varten Turner haastatteli esimiesasemassa työskenteleviä henkilöitä ja havainnoi kokouksia, joihin nämä osallistuivat työyhteisössään.

Informoitu suostumus välttämätön

Tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja tutkimusluvan saaminen edellyttivät hyvin suunniteltua tutkittavien informointia. Haastatellut esimiehet ovat ensisijaisia ja havainnoiduissa kokouksissa mukana olleet muut henkilöt toissijaisia tutkittavia. Turner joutui suunnittelemaan kummallekin ryhmälle oman informointilomakkeen ja hyväksyttämään lomakkeet arviointilautakunnalla.

– Tärkeätä on saada tutkittavilta informoitu suostumus. Suostumus ilmaistaan allekirjoittamalla lomake. Käytännössä ihmiset eivät yleensä lue informointilomaketta, ennen kuin allekirjoittavat sen. Ne jotka lukevat tekstin menevät hämilleen, Turner valaisee todellisuutta.

Hämmentävää lomakkeessa lienee tiedon määrä. Tutkittaville pitää selittää paitsi tutkimuksen tarkoitus, hyödyt ja menetelmät myös mahdolliset riskit ja epämiellyttävät seuraamukset. Lisäksi heille kerrotaan miten henkilötietoja käsitellään ja milloin tiedot tuhotaan. Tutkittavia kehotetaan esittämään lisäkysymyksiä, ja osallistumisen vapaaehtoisuutta korostetaan. Turnerin kokemuksen mukaan hyvin harvat tutkittavat esittävät lisäkysymyksiä.

Vaikutusta tuloksiinkin

Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on tutkittavien oikeuksien turvaaminen. Monimutkaisella ja aikaa syövällä prosessilla on toisaalta myös kielteiset vaikutuksensa. Turnerin mukaan Yhdysvalloissa keskustellaan jopa arviointiprosessin vaikutuksista tutkimustuloksiin.

Esimerkiksi Turnerin projektissa ennakkoarviointi vaikutti tiedonkeruun menetelmiin. – Kokousten videointi olisi tuottanut liikaa tietosuojaongelmia, joten äänitin ne, hän toteaa.

Äänitteen lisäksi hän teki kokouksista muistiinpanoja, jotka helpottavat äänitteen kuuntelua ja litterointia myöhemmin. Videointi olisi vähentänyt tarvetta tehdä muistiinpanoja.

Tutkimusprosessi seurannassa

Ennakkoarviointilautakunta seuraa tutkimuksen edistymistä. Tutkijan pitää raportoida edistymisestään vuosittain, lähettää julkaisujen kopiot lautakunnalle ja kertoa kentällä mahdollisesti kohtaamistaan ongelmista. Tutkimuslupa pitää myös uudistaa vuosittain, mutta se on Turnerin mukaan vaivatonta verrattuna varsinaisen luvan hakemiseen.

Turner kokee myös hyötyneensä ennakkoarvioinnista. Hän ei itse esimerkiksi ennakoinut törmäävänsä tutkimuksessaan arkaluonteiseen tietoon. Ennakkoarviointilautakunta kuitenkin piti tätä mahdollisena ja ohjeisti tutkijaa, miten arkaluonteisen tiedon kanssa tulee menetellä.

Tutkimuksen päätyttyä Turner on sitoutunut tuhoamaan alkuperäiset äänitteet. Näistä tehdyt litteraatiot sisältävät vain anonyymiä tietoa, joten niiden tuhoaminen ei ole välttämätöntä. Turner on suunnitellut tuhoavansa myös litteraatiot, mutta tutustuttuaan tietoarkistoon hän on alkanut pitää arkistointiakin mahdollisena vaihtoehtona.

 

Lisätietoa ja lähteitä:
» Tietoa Washingtonin yliopiston eettisestä ennakkoarvioinnista
» The Belmont Report — Ethical Principles and Guidelines for the protection of human subjects of research

Deborah Turner oli Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksella Fulbright-stipendiaattina lukuvuonna 2008–2009. Hänen väitöskirjansa Conceptualizing Oral Documents tarkastettiin toukokuun 26. päivänä 2009 Washingtonin yliopistossa, Seattlessa.


Eettinen ennakkoarviointijärjestelmä Suomeenkin

Toistaiseksi Suomessa on useimmilla tieteenaloilla jätetty tutkimuksen eettisten vaikutusten arviointi tutkijoiden omaan harkintaan. Suomalaiset tutkijat ovat kuitenkin saattaneet törmätä ennakkoarviointijärjestelmään yllättävissä tilanteissa. Jotkin englanninkieliset tieteelliset julkaisut edellyttävät eettistä ennakkoarviointia ennen artikkelin julkaisemista. Joissakin kansainvälisissä yhteishankkeissa ulkomaiset osapuolet voivat edellyttää eettistä ennakkoarviointia, ennen kuin hyväksyvät suomalaisen tutkijaryhmän partnerikseen. Kun Suomessa ei järjestelmää ole, joudutaan etsimään luovia ratkaisuja.

Ihmistieteisiin suunnitteilla oleva ennakkoarviointijärjestelmä helpottaisi toimintaa näissä tilanteissa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettistä ennakkoarviointia käsitellyt HYMY II -työryhmä jätti mietintönsä alkuvuodesta. Työryhmä pyrkii välttämään raskaan ja kaikenkattavan ennakkoarviointiprosessin luomisen. Sen tavoitteena on ennakkoarviointijärjestelmä, joka koskisi vain tarkoin määriteltyjä tutkimusasetelmia, ja valtaosa tutkimuksesta voitaisiin tehdä ilman eettistä ennakkoarviointia.

HYMY II -työryhmän mietintö ja yhteenveto mietinnöstä annetuista lausunnoista on saatavana työryhmän verkkosivulla.