Konferenssiavustajan kokemuksia — Pienuus on suhteellista
Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietoarkiston tutkimusapulaiset ja siviilipalvelusmiehet olivat osaltaan vaikuttamassa IASSIST-konferenssin onnistumiseen. He työskentelivät muun muassa saliavustajina ja infopisteen päivystäjinä.
Sanni Haverinen kuvailee tehtäviään näin: – Avustin sessioiden puhujia teknisten laitteiden käytössä. Lisäksi tehtävänäni oli viedä mikrofoni kuulijoille, jotka halusivat esittää puhujille kysymyksiä.
Saliavustaja sai myös liikuntaa – Tampere-talon Pieni sali tuntui siinä vaiheessa aika isolta, kun piti yksin juosta mikrofonia salin puolelta toiselle.
Puhujien kannalta on huojentavaa, että salissa on koko ajan paikalla joku, joka voi auttaa tai vähintään hakea paikalle apua mahdollisten teknisten ongelmien uhatessa.
– Puhujien ei tarvitse hermoilla, että heidän täytyisi pärjätä yksin ongelmatilanteissa. Aika vähän ylipäätään apua kuitenkin pyydettiin, toteaa Haverinen.
– Suurin osa konferenssiesityksistä oli mielenkiintoisia, joten oli ihan mukava olla salissa avustamassa, kun sai samalla kuunnella esityksiä. Erityisesti laadullisten aineistojen jatkokäyttöä koskeva sessio oli mielenkiintoinen. Oli myös mukava päästä juttelemaan ulkomaalaisten konferenssivieraiden kanssa.
Vieraalla kielellä työskentely ja jatkuva valmiustila myös väsyttivät.
– Oli yllättävän kuluttavaa olla koko ajan valmiina auttamaan erilaisissa ongelmissa ja vieläpä yrittää itse koko ajan aktiivisesti kuulostella, tarvitsisikohan joku apua. Toki piti myös yrittää olla ystävällisen ja helposti lähestyttävän näköinen, että ihmiset uskaltaisivat pyytää apua, hymyilee Haverinen.
|