FSD Bulletin

Numero 27 (2/2009)
18.8.2009

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@uta.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@uta.fi


Aineistojen kohtalo tutkijoiden käsissä lahden kummallakin puolen
– opastus, ohjeistus ja erilliset määrärahat turvaisivat jatkokäytön

Hannele Keckman-Koivuniemi

Ruotsin tietoarkisto selvitti keväällä tutkimusaineistojen säilyttämistä ja jatkokäyttöä humanistisilla, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Samalla tiedusteltiin mielipiteitä aineistojen avoimuuden esteistä ja edistämisestä. Myös OECD:n tutkimusaineistoja koskevan Open Access -suosituksen tuntemusta kartoitettiin. Kysely suunnattiin sekä professoreille (vastaajia 549, vastausprosentti 38) että jatko-opiskelijoille (vastaajia 1147, vastausprosentti 28).

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto toteutti vastaavan, professoreille suunnatun, verkkokyselyn vuonna 2006. Tässä kirjoituksessa esitellään ja vertaillaan joitakin Suomen ja Ruotsin professoriselvitysten tuloksia.

Suomessa data jää Ruotsia useammin tutkijan haltuun

Noin 70 prosenttia kyselyihin vastanneista ruotsalaisista ja suomalaisista professoreista kertoo, että omalla laitoksella kerätään sähköisiä tutkimusaineistoja. Tutkimusjulkaisun ilmestymisen jälkeen aineisto jää hyvin yleisesti sellaisenaan aineistoa käyttäneiden tutkijoiden haltuun – Suomessa (59 %) useammin kuin Ruotsissa (46 %).

Vain harvoin (Suomi 13 %, Ruotsi 11 %) sähköinen tutkimusaineisto arkistoidaan ja kuvaillaan oman laitoksen luetteloihin tai tietokantoihin. Vielä harvemmin se annetaan muualle, esimerkiksi tietoarkistoon, arkistoitavaksi (Suomi 12 %, Ruotsi 7 %).

Ainelaitosten olemassa olevia sähköisiä tutkimusaineistoja käytetään professorien mukaan yleisesti aineiston keränneiden tutkijoiden omissa jatkotutkimuksissa (Suomi 94 %, Ruotsi 54 %) ja suhteellisen usein jatko-opiskelijoiden tutkimuksissa tai laitoksen muissa tutkimusprojekteissa. Myös opetuskäyttö on varsin yleistä.

Ruotsissa aineisto tuhotaan harvoin kokonaan ensikäytön jälkeen (3 %), Suomessa se on professorikyselyn mukaan yleisempää (20 %). 50 prosenttia ruotsalaisista professoreista arvioi, että yli puolet laitoksen jo päättyneiden tutkimusten sähköistä tutkimusaineistoista on jatkokäytettävissä. Suomalaisista kollegoista samaa mieltä on viidennes.

Avoimuutta kannatetaan, mutta resurssit puuttuvat

Ruotsalaiset professorit ovat suomalaisia kollegoitaan useammin sitä mieltä, että eettiset, juridiset ja tekniset näkökohdat sekä aineiston käyttöön liittyvät ongelmat (aineistojen tietosisällöt ja tiedostot ovat puutteellisesti dokumentoituja ja järjestettyjä) selittävät parhaiten miksi aineistoja ei jatkokäytetä. Puutteelliset resurssit ovat puolestaan ruotsalaisten mukaan suurin este aineistojen avoimuudelle. Tutkijoilla ei ole aikaa tai rahaa dokumentoida ja muokata aineistoja jatkokäyttöä varten. Dokumentoinnin ohjeistusta ei myöskään ole riittävästi tarjolla. Samat asiat huolettavat myös suomalaisia. Täällä suurin avoimuuden este on vastaajien mukaan kuitenkin se, ettei tutkittaville ole kerrottu tietojen arkistoimisesta koko tiedeyhteisön käyttöön.

Ruotsalaisprofessorit katsovat, että tutkimusaineistojen avoimuutta edistettäisiin parhaiten lisäämällä tutkimusrahoitukseen määrärahat aineistojen saattamiseksi jatkokäyttöön (83 %) ja tunnustamalla arkistointi tiedeyhteisön käyttöön tieteelliseksi meriitiksi (83 %). Myös aineistojen elinkaaren hallintaa tarkastelevan oppimateriaalin ja koulutuksen lisäämisen merkitystä korostettiin. Suomalaiset professorit pitivät keskeisimpinä keinoina yliopistojen yhteisesti laatimia ohjeita ja suosituksia (84 %) ja tutkimusrahoitukseen sisällytettäviä määrärahoja aineistojen saattamiseksi jatkokäyttöön (81 %).

OECD:n datasuositus jo tutumpi

OECD:n tiede- ja teknologiaministerit hyväksyivät vuonna 2004 julistuksen julkisrahoitteisten sähköisten tutkimusaineistojen käytön avoimuudesta. Julistuksen pohjalta tehty datasuositus julkaistiin vuonna 2007.

Ruotsin ja Suomen kyselyissä selvitettiin professorien datajulistukseen liittyviä tietoja ja mielipiteitä. Ruotsin selvityksen mukaan 61 prosenttia professoreista ei ollut aikaisemmin kuullut OECD:n datajulistuksesta ja -suosituksesta. Suomen parin vuoden takaisessa selvityksessä vastaava osuus oli 81 prosenttia. Tämä ero heijastanee enemmän kuluneiden vuosien kansainvälisen Open Access -keskustelun aktiivisuutta kuin ruotsalaisten professorien suomalaisia kollegoitaan suurempaa perehtyneisyyttä asiaan.

Ota opiksi

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisi verkkosivuillaan keväällä Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjan. Se sisältää ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa.

 

Lähteitä ja lisätietoja:
» Carina Carlhed & Iris Alfredsson (2009). Swedish National Data Service's Strategy for Sharing and Mediating Data. Practices of Open Access to and Reuse of Research Data – The State of Art in Sweden 2009. Paper presented at IASSIST/IFDO 2009. Mobile data and the life cycle. IASSIST's 35th annual conference, Tampere, Finland, May 26–29, 2009.
» Sami Borg & Arja Kuula (2007). Julkisrahoitteisen tutkimusdatan avoin saatavuus ja elinkaari. Valmisteluraportti OECD:n datasuosituksen toimeenpanomahdollisuuksista Suomessa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 6. (Verkossa, pdf)
» FSD2268 Tutkimusaineistojen säilytys ja avoin saatavuus 2006
» Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirja