FSD Bulletin

Numero 29 (1/2010)
11.3.2010

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@tuni.fi


Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat: luovutetun Karjalan kirkonkirjat tutkimuksen elektronisina lähteinä

Teksti: Hannele Keckman-Koivuniemi | Kuva: Jari Ropponen

Kaipaatko aineistoa suomalaisen perherakenteen, muuttoliikkeen tai lapsikuolleisuuden kehitysvaiheiden tutkimiseen? Tai etsitkö sukujuuriasi rajan tuolta puolen? Karjala-tietokanta sisältää elektronista väestötieteellistä lähdeaineistoa tieteelliseen ja sukututkimukseen. Tietokantaan tallennetaan luovutetun Karjalan noin 70 seurakunnan kirkollisten väestörekisterien eli kirkonkirjojen henkilötietoja.

Tuoreen arvion mukaan tallennettavia henkilötietueita on yhteensä noin kymmenen miljoonaa. Niistä on tallennettu jo yli 80 prosenttia. Tietokantaa ylläpitää Karjala-tietokantasäätiö, joka toimii Mikkelin maakunta-arkiston yhteydessä. Säätiö täytti 20 vuotta maanantaina 8.3.2010.*

Karjala-tietokanta: Katiha-hakuohjelma verkossa ja arkistossa

Karjala-tietokannan suunnittelu alkoi vuonna 1985, ja koeprojektin käynnisti kolme vuotta myöhemmin silloinen maakunta-arkiston johtaja Raimo Viikki. Projektin päättyessä vuonna 1990 perustettiin Karjala-tietokantasäätiö hallinnoimaan tallennustyötä. Säätiössä ovat edustettuina muun muassa Mikkelin kaupunki ja maakunta-arkisto, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot, Karjalan Liitto ja Kirkkohallitus.

Säätiö on kehittänyt Katiha-tiedonhakuohjelman. Katiha-verkkopalvelu kattaa tietoja 1600-luvun lopulta vuoteen 1909. Tietosuojamääräysten mukaan verkossa saa julkaista vain sataa vuotta vanhempia henkilötietoja. Julkisuusrajalla on kuitenkin poikkeuksia: kuolleiden ja haudattujen luetteloiden tiedot ovat haettavissa vuoteen 1950 asti, jolloin niin sanotut siirtoseurakunnat lakkautettiin. Vuosien 1909–1949 välisen ajan kirkonkirjoja voi tutkia Mikkelin maakunta-arkistossa Windows-pohjaisella Katiha-ohjelmalla. Ohjelman itsenäinen käyttö on maksutonta.

Tieto tallennetaan lähdeuskollisesti

Mikrokorteilla olevista kirkonkirjoista tallennetaan tekstimuodossa ja lähdeuskollisuutta noudattaen lähes kaikki niiden sisältämät henkilötiedot. Lähdeaineistoina käytetään jonkin verran myös rullafilmeiltä digitoiduista kirkonkirjoista tulostettuja paperikopioita.

Henkilötietojen tallennusta

Kuva: Markku Tirkkonen tallentaa Uudenkirkon rippikirjan tietoja Joroiston etäytyöpisteellä syksyllä 2009.

Karjala-tietokantasäätiön projektipäällikkö Jari Ropponen kertoo, että tällä hetkellä tallentajien käytössä on erilliset tekstintallennusohjelmat muun muassa rippikirjoille (RiKi), muuttaneiden luetteloille (Mulu) ja lastenkirjoille (LaKi). Ohjelmissa on kullekin tiedolle, esimerkiksi etunimelle ja sukunimelle, oma tekstikenttänsä. Atk-suunnittelija Satu Soivanen valaisee, että tekstintallennusohjelmat on laadittu Delphi-ohjelmointikielellä ja niiden avulla tiedot tallentuvat dBase-taulukoihin. Käyttöjärjestelmänä on Windows.

Sosiaalista tallentamista: pitkäaikaistyöttömät etätyössä

Aluksi kirkonkirjojen tietoja tallensivat säätiön tallentajien lisäksi myös Suomen Sukututkimusseuran vapaaehtoiset tallentajat. Tallennustyön nopeuttamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Karjala-tietokantasäätiö käynnisti etätyöprojektin vuonna 1998. Hankkeen vetäjänä toimii Jari Ropponen ja hanketta rahoittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Etätyöprojektin työntekijät ovat tallentaneet Karjala-tietokannan aineistoista yli 80 prosenttia. Projektissa on työskennellyt vuosien saatossa yli 300 henkilöä.

Vuosina 1988–2009 Karjala-tietokantaan on tallennettu 8 058 640 henkilötietoa. Noin pari miljoona tietuetta odottaa vielä tallentamista. Vuosien saatossa arvio tallennusmäärästä on kasvanut: 1990-luvun alkupuolella luvuksi arvioitiin vain kuusi miljoonaa. Jäljellä oleva tallentamaton materiaali on osittain melko hankalaa 1700- ja 1800-lukujen käsialan takia. – Jatkossa joudumme panostamaan entistä enemmän tallentajien koulutukseen, arvioi Jari Ropponen.

Etätyöprojektiin palkatut työskentelevät joko kotonaan tai erityisissä etätyöpisteissä Hirvensalmella, Joroisissa, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Puumalassa, Ristiinassa tai Pieksämäellä. Säätiö lainaa tarvittavat laitteet ja ohjaa ja valvoo työtä, mutta kukin työntekijä tekee työnsä muuten itsenäisesti. Työaika on 25 tuntia viikossa ja päivittäisen työajan voi suunnitella omaan rytmiin sopivaksi.

Tallentajat varmistavat dBase-taulukoita sisältävän tallennuksensa levykkeille tai muistitikuille, joiden tiedot vielä tarkistetaan ja korjataan ennen kuin ne siirretään ohjelman lähdetietokantaan. Lähdetietokannan tiedot ovat ilman konvertointia käytettävissä Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa, mutta verkkoversiota varten lähdetietokannan dBase-tiedot täytyy konvertoida MySQL-muotoon. – Katihan verkkoversion avulla yli puolet tietokannan aineistosta on käytettävissä Internetissä, tiedottaa Satu Soivanen.

Palveluita tutkijoille

Sekä Mikkelin maakunta-arkistossa käytössä oleva Katiha että sen verkkoversio on laadittu lähinnä sukututkijoita varten. Tiedonhakuja on mahdollista tehdä seuraaviin kenttiin: asuinpaikka, ammatti, etunimet, patronyyminimi, sukunimi, sukupuoli, syntymävuosi, vihkivuosi, kuolinvuosi ja muuttovuosi (tulo- tai lähtöajankohta).

Sukututkimuksen ohella tietokantaa voi hyödyntää myös tieteellisissä tutkimuksissa. Katiha-ohjelmaan on suunniteltu myös tilastollista osiota, jonka avulla saadaan nopeasti selville esim. syntyneiden lasten lukumäärät vuosittain.

Karjala-tietokannasta voi tilata myös hakemistoja, selvityksiä ja tallennettujen tietojen listauksia sekä pieniä ohjelmointitöitä tutkimuksen kysymyksenasettelun pohjalta.

Tietokannan aineistoista 100 vuotta vanhemmat historiakirjatiedot löytyvät myös Suomen Sukututkimusseuran verkkosivuilta, HisKI-tietokannasta.

Kansallisarkiston digitointihanke, mormonifilmit ja Karjala-tietokanta

Kansallisarkisto on viime vuonna digitoinut luovutetun alueen kirkonkirjoja erillisellä hankemäärärahalla. Nyt se alkaa yhdessä Suomen Sukututkimusseuran kanssa digitoida myös seurakuntien noin vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirja-aineistoista kuvattuja mormonifilmejä.

Kansallisarkiston digitointihankkeella ei ole kuitenkaan vaikutusta Karjala-tietokannan tallennustyöhön. – Tallennustyömme ja Kansallisarkiston digitointi täydentävät toisiaan. Tietokantamme voisi toimia Kansallisarkiston digiarkiston hakemistona luovutetun Karjalan kirkonkirjojen osalta. Samalla arkiston käyttäjä voisi vertailla kirkonkirjojen digitoituja sivuja tietokantamme vastaaviin kohtiin. Tällainen rinnakkaiskäyttö voi helpottaa esimerkiksi joskus hyvinkin vaikeaselkoisten asiakirjojen tulkintaa, pohtii Jari Ropponen.

– Karjala-tietokantasäätiön tallentamalla kokoama tietokanta on kuitenkin hakuominaisuuksiltaan ylivertainen digiarkistoihin verrattuna. Siitä voidaan nopeasti hakea haluttuja tietoja ilman aikaa vieviä digikuvien selailuja. Siinä mielessä se liikkuu aivan eri tasolla, summaa Ropponen.

Karjala-tietokannan hakuominaisuuksien kehittäminen jatkuu tänä vuonna. Päämääränä on palvella entistä enemmän tiedeyhteisöjen tarpeita, sillä tallennettu tietomassa sisältää suunnattomasti tietoja esimerkiksi historioitsijoiden, sosiologien, nimistöntutkijoiden tai lääketieteilijöiden tarpeisiin. – Nykyiset hakuominaisuudet eivät sovellu oikein hyvin vaikkapa muuttoliikettä tutkivan henkilön käyttöön, mutta tähän on luvassa parannusta. Eikä kehitystyötä tehdä yksin, vaan pyrimme kuuntelemaan tarkalla korvalla käyttäjien toiveita, arvioi Ropponen.

 

Lisätietoa ja lähteitä:
» Karjala-tietokantasäätiö
» Mikkelin maakunta-arkisto
» Kansallisarkisto
» Suomen Sukututkimusseura
» Siirtoseurakunta. Wikipedia-artikkeli.<http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtoseurakunta> [viitattu 11.3.2010]
» Kansallisarkiston digitointihanke
» Kirkonkirja-aineistojen digitointihanke alkoi Kansallisarkistossa. Kansallisarkisto: tiedote 4.2.2010. Verkossa: <http://www.arkisto.fi/fi/news/299/61/Kirkonkirja-aineistojen-digitointihanke-alkoi-Kansallisarkistossa/> [viitattu 11.3.2010].


*Viipurin maakunta-arkistosta Mikkeliin

Mikkelin maakunta-arkisto jatkaa Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Siellä säilytetään muun muassa luovutetun alueen evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja. Kirkonkirjoja ovat rippikirjat ja lastenkirjat sekä syntyneiden, kastettujen, kuulutettujen, vihittyjen, kuolleiden, haudattujen ja muuttaneiden luettelot.

Maakunta-arkistoa johtaa Tytti Voutilainen. Valtio omistaa vain luovutettujen alueiden seurakuntien kirkonkirjat. Muiden seurakuntien kirkonkirjat löytyvät paikallisista kirkkoherranvirastoista. Useimmiten noin vuotta 1850 vanhemmat kirkonkirjat säilytetään maakunta- tai kansallisarkistoissa.

Mikkelin maakunta-arkiston vaiheet. Arkistolaitoksen vaiheet. Verkkojulkaisu: <http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/historia/#mikkeli_vaiheet> [viitattu 11.3.2010].