FSD Bulletin

Numero 32 (1/2011)
18.4.2011

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
s-posti: fsd@tuni.fi

Tietosuoja


Julkaisuja tutkimusaineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön etiikasta

Teksti: Helena Laaksonen

Sen jälkeen kun Suomen Akatemia alkoi ensin vaatia rahoituksen hakijoilta hankkeen eettisten kysymysten selvittämistä ja lopulta vuoden 2008 syksyllä aineistonhallinnan suunnitelmia, myös tietoarkiston neuvot ovat kiinnostaneet tutkijoita yhä enemmän. Viime vuonna julkaistiin kaksi tutkimusprosessia käsittelevää perusteosta, joihin tietoarkiston näkökulma on otettu mukaan.

Haastattelun analyysi (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen toim. 2010) käsittelee prosessia, jossa tutkija työstää keräämäänsä haastatteluaineistoa tutkimukseksi. Teoksen viimeisessä luvussa tietoarkiston kehittämispäällikkö Arja Kuula ja tutkija Sanni Tiitinen kertovat haastattelujen jatkokäyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä (s. 446–459). Myös Tiitinen on työskennellyt aiemmin tietoarkistossa. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka -teoksessa (Lagström, Pösö, Rutanen & Vehkalahti toim. 2010) Arja Kuula käsittelee alaikäisiltä kerätyn aineiston arkistoinnin ja jatkokäytön etiikkaa (s. 213–235).

Haastattelun analyysi

Erityisesti kvalitatiivisten aineistojen avoimuus ja jatkokäyttö herättävät tutkijoissa eettistä huolta. Tutkittaville luvataan usein edelleen kvalitatiivisen perinteen mukaan, lupauksen mielekkyyttä kyseenalaistamatta, että kukaan ei koskaan pääse tutkijan lisäksi aineistoon käsiksi. Näin tutkittavia pyritään suojaamaan, vaikka he eivät suojelua kaipaisi. Toisesta näkökulmasta tämä yleinen käytäntö voi olla arveluttava, kuten Kuula ja Tiitinen osoittavat. Siksi he tarkastelevat ensin haastattelijan ja haastateltavan suhdetta ja aineiston luottamuksellisuutta.

kirjat

Lisäksi Kuula ja Tiitinen käyvät läpi haastattelujen tiedonhallinnan hyviä käytäntöjä ja kertovat niiden käytännön toteutuksesta haastatteluaineistojen perustietojen merkitsemisessä ja anonymisoinnissa. Artikkeliin mahtuu myös esimerkkejä haastatteluaineistojen jatkokäytöstä.

Kuula ja Tiitinen muistuttavat, että saatavilla oleviin omaa aihetta koskeviin tutkimusaineistoihin perehtyminen on osa tutkimuksen hyvää tiedonhallintaa. Kannattaa katsoa tutkimusaineiston nimeä pidemmälle, vähintään aineiston kuvailutietoihin. Omaa aihetta koskevaa tietoa voi löytyä johonkin muuhun tarkoitukseen kerätystä aineistosta.

Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka

Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomalainen yleisteos tästä aiheesta. Toimittajiensa mukaan teos pyrkii yhtäältä esittelemään tutkimuseettisiä säädöksiä ja käytäntöjä, toisaalta avaamaan keskustelua näistä kysymyksistä.

Johdannon lisäksi teoksessa on kolme osiota. Yksi keskittyy tutkimusta sääteleviin normeihin ja käytäntöihin. Yhdessä käsitellään erilaisten aineistojen keruutilanteiden ja eettisiä kysymyksiä, yhdessä tutkimustiedon käyttöä. Arja Kuulan teksti sijoittuu viimeiseen osioon.

Jos tutkijat suhtautuvat muutenkin epäillen aineistojen arkistointiin ja jatkokäyttöön, kielteinen suhtautuminen on vielä todennäköisempää, kun kyseessä on alaikäisiltä kerätty aineisto. Niinpä Alaikäisiltä kerätyn aineiston arkistoinnin ja jatkokäytön etiikka -artikkelikin sisältää aluksi arkistoinnin puolustuspuheenvuoron. Kuulan mukaan, on eettisesti kestävämpää olettaa yksityisen ihmisen osallistuvan tutkimukseen halusta edistää aihetta käsittelevää tutkimusta. Tällöin kerätyn aineiston käyttöoikeuden rajaaminen vain yhdelle tutkijalle ei vastaa tutkittavien tavoitetta. Tämä pätee myös alaikäisiin tutkittaviin.

Kuula esittelee myös tyypillisiä arkistoinnin vastustusperusteita, joista yhtä, tutkijoiden käsitystä tutkimussuhteesta erityisenä ja suojeltavana suhteena, hän käsittelee erillisessä alaluvussa. Sen vastineeksi artikkeli sisältää tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa siitä, miten tutkittavat ymmärtävät tutkimussuhteen ja aineiston luottamuksellisuuden.

Sama aineisto – nimellä vai nimettä

Eri tieteenaloilla vallitsevat erilaiset käsitykset siitä, millaista anonymiteettiä aineistolta edellytetään. Tietoarkistossakin joudutaan tasapainoilemaan yhteiskuntatieteellisen pitkälle menevän anonymisoinnin ja joillakin humanistisilla aloilla esiintyvän tutkittavien henkilöä korostavan perinteen välillä. Sama aineisto, jota tietoarkistossa on anonymisoitu, tosin kevyesti, on Kansanrunousarkistossa nimitietoineen saatavana tutkimuskäyttöön. Kyseessä on Lasten satuja ja tarinoita 1995–2005 (Riihelä & Karlsson 2006).

Artikkeleiden ohella kirja sisältää muutamia lyhyempiä tapausesimerkkejä. Ne on tarkoitettu havainnollistamaan niitä eettisiä ongelmia, joihin tutkija voi kentällä törmätä. Arja Kuulan artikkeliin liittyy kaksi tapausta arkistoinnin parista. Ensimmäinen tapaus on esimerkki usein toistuvasta tilanteesta, jossa tutkija on luvannut tutkittavilleen, että aineistoa ei saa kukaan tutkijan itsensä lisäksi koskaan nähdä. Kyseessä on arkaluontoiseksi koettu aihe, johon ovat tutkijankin tulkinnan mukaan lähteneet tutkittaviksi ne, jotka ovat halunneet aihetta tutkittavan. Toinen tapaus taas kuvaa, millaisia ratkaisuja aineiston anonymisoinnissa on punnittava, kun vastakkain ovat tutkittavien suojelu ja aineiston tutkimusarvon säilyttäminen.

Arja Kuula on kirjoittanut samasta aiheesta myös Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentissa ilmestyneessä kolumnissaan "Eettinen ennakkoarviointi ja alaikäisten tutkiminen".

Julkaisut:
» Kuula Arja (2011) Eettinen ennakkoarviointi ja alaikäisten tutkiminen. Kommentti – Nuorisotutkimuksen verkkokanava, 25.1.2011. Verkossa [viitattu 31.3.2011].
» Kuula Arja (2010) Alaikäisiltä kerätyn aineiston arkistoinnin ja jatkokäytön etiikka. Teoksessa: Lagström Hanna & Pösö Tarja & Rutanen Niina & Vehkalahti Kaisa (toim.) Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka, 213–235. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 101. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
» Kuula Arja & Tiitinen Sanni (2010) Eettiset kysymykset ja haastattelujen jatkokäyttö. Teoksessa: Ruusuvuori Johanna & Nikander Pirjo & Hyvärinen Matti (toim.) Haastattelun analyysi, 446–459. Tampere: Vastapaino.
» Riihelä, Monika ja Karlsson, Liisa: Lasten satuja ja tarinoita 1995-2005 [elektroninen aineisto]. FSD2104, versio 2 (2006-08-30). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2006. Kuvailutiedot verkossa: <https://services.fsd.tuni.fi/catalogue/FSD2104>.