Teksti, kuva ja taulukot: Kaisa Järvelä

Lapset pärjäävät internetissä paremmin kuin aikuiset ovat pelänneet

Eu Kids Online -kyselytutkimus kartoitti eurooppalaisten lasten internetkäyttäytymistä ja sen riskejä 25 EU-maassa. Ilman tamperelaisen yliopistonlehtorin Reijo Kupiaisen aktiivisuutta Suomi olisi todennäköisesti jäänyt kokonaan ainutlaatuisen tutkimusprojektin ulkopuolelle.

Vuonna 2008 Tampereen yliopiston mediakasvatuksen lehtori Reijo Kupiainen törmäsi seminaarimatkallansa harvinaisen kiinnostavaan tutkimusprojektiin.

London School of Economicsin johtama tutkijaryhmä esitteli alkuvaiheessa olevaa, Euroopan komission rahoittamaa kyselytutkimusprojektiaan, jonka tarkoituksena oli haastatella 24000 eurooppalaista lasta ja heidän vanhempiaan lasten internetin käytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä. Tavoitteena oli tuottaa lasten ja nuorten omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän internet-turvallisuuttansa koskevaa päätöksentekoa ja ohjeistusten laatimista varten.

kuvituskuva

Tampereen yliopiston mediakasvatuksen lehtori Reijo Kupiainen sai Suomen viime hetkellä mukaan mittavaan eurooppalaiseen tutkimushankkeeseen.

Kupiainen meni kysymään tutkijoilta, miksi Suomi ei ole mukana eurooppalaisessa projektissa.

— Sain vastauksen, että tutkimusverkosto oli kyllä lähettänyt Suomeenkin pyynnön osallistua projektiin, mutta ei ollut koskaan saanut minkäänlaista vastausta.

Kupiaisen uteliaisuuden ansiosta ainutlaatuisen laajaan lasten internetkäyttäytymistä selvittävään tutkimukseen saatiin viime hetkellä mukaan myös Suomi.

Kupiaisen lisäksi Suomen kansalliseen tutkimusryhmään liittyivät Kaarina Nikunen, Sirkku Kotilainen ja Annika Suoninen.

Projektin EU-rahoitus oli jo ehditty jakaa alusta asti mukana olleiden maiden käyttöön, joten suomalainen tutkimusryhmä joutui hankkimaan oman rahoituksensa itse. Lopulta se järjestyi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Liikenne- ja viestintäministeriön kautta.

Tutkimushaastattelut kerättiin keväällä ja kesällä 2010 yhteensä 25 EU-maassa. Kasvotusten tehtyihin haastatteluihin osallistui 25142 satunnaisella osittaisella otannalla valikoitua 9–16-vuotiasta internetiä käyttävää lasta ja nuorta ja yksi jokaisen vanhemmista. Suomessa haastateltavina oli 1017 lasta ja yhtä monta vanhempaa.

Suomalaisvanhemmat ja -lapset ovat kokeneita internetin käyttäjiä

Haastattelukysymykset kartoittivat, miten ja mihin tarkoituksiin lapset eri maissa internetiä käyttävät, miten vanhemmat rajoittavat, kannustavat ja seuraavat lastensa internetin käyttöä ja millaisia riskejä lasten internetin käyttöön liittyy. Riskeistä tutkimus keskittyi internetkiusaamiseen, pornografiaan, lasten vastaanottamiin seksuaalisiin viesteihin, netissä luotuihin uusiin kontakteihin, tapaamisiin nettituttavuuksien kanssa ja henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttöön. Arkaluontoisimpiin kysymyksiin lapset vastasivat luottamuksellisesti paperilomakkeella.

— Suurin yllätys oli, että aikuiset näyttävät vastausten perusteella olleen lasten internet-turvallisuudesta liiankin huolissaan, Kupiainen kertoo.

Aikuiset ovat eri tahoilla käyneet vuosien varrella paljon keskustelua lasten internetin käytön vaaroista. Nyt kun asiasta haastateltiin lapsia itseään, näytti, että lapset pärjäävät verkossa riskeistä huolimatta hyvin.

— Lapset eivät kokeneet, että internetin riskialttiista sisällöistä olisi heille erityistä haittaa, Kupiainen kertoo.

kuvituskuva

Oletko nähnyt viimeisen vuoden aikana internetissä jotain, mikä on vaivannut sinua?

Esimerkiksi vain 13,5 prosenttia kaikista kyselyyn osallistuneista lapsista vastasi nähneensä viimeisen vuoden aikana internetissä jotain sellaista, mikä olisi vaivannut häntä.

— Määrä on pieni, kun ottaa huomioon, että käytännössä kaikki internetiä paljon käyttävät lapset ja nuoret törmäävät siellä esimerkiksi pornografiaan, Kupiainen toteaa.

Hän arvelee, että lapset eivät koe arveluttaviin sisältöihin törmäämistä niin ahdistavaksi kuin voisi kuvitella siksi, että moni on niin turtunut näkemään mediassa esimerkiksi seksiä, katastrofeja ja väkivaltaa.

— Lapset ja nuoret kertoivat ahdistuvansa yleisimmin esimerkiksi eläinrääkkäysvideoista. Uutiset vaikkapa isoista luonnonkatastrofeista on ehkä helpompi sivuuttaa siksi, että ne tuntuivat niin kaukaisilta, Kupiainen kertoo.

Suomalaisten vastaukset sijoittuivat kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden ryhmään, jossa lapset ovat kokeneita internetin käyttäjiä, ja myös heidän vanhempansa tukevat ja ohjaajat aktiivisesti heidän internetin käyttöään.

Suomalaisvanhempien verkko-osaaminen heijastuu esimerkiksi kysymyksestä, jossa tiedusteltiin, missä määrin vanhemmat tuntevat kykenevänsä auttamaan lastansa käsittelemään asioita, jotka vaivaavat häntä internetissä. Suomalaisvanhemmista peräti 87,3 prosenttia uskoi pystyvänsä auttamaan lastaan joko paljon tai melko paljon, kun kaikista eurooppalaisvanhemmista omiin auttamiskykyihinsä uskoi 83,1 prosenttia. Huomionarvoista on myös se, että vain prosentti suomalaisvanhemmista ajatteli, että ei pysty auttamaan lapsiaan internetin ahdistavien asioiden käsittelemisessä lainkaan. Kaikista eurooppalaisvanhemmista itsensä koki täysin auttamiskyvyttömiksi 4,7 prosenttia.

kuvituskuva

Missä määrin tunnet kykeneväsi auttamaan lastasi käsittelemään asioita, jotka vaivaavat häntä internetissä?

Kysely saatetaan uusia lähivuosina

EU Kids Online -kyselyn keräämisestä on viisi vuotta, mutta tutkimusverkoston toiminta jatkuu edelleen. Jos rahoitus järjestyy, toiveena olisi uusia laaja kyselytutkimus, mahdollisesti vuonna 2017.

Vuonna 2010 kerätyssä aineistossa alkaa jo näkyä aika ainakin siinä mielessä, että teknologia on viidessä vuodessa selvästi kehittynyt. Esimerkiksi mobiilimedian käyttö oli vielä kyselytutkimuksen tekemisen aikaan selvästi vähäisempää kuin nyt.

— Itse olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka ajankohtaisia tällaisesta aiheesta viisi vuotta sitten kerätyt aineistot enää ovat, Kupiainen myöntää.

Toisaalta hän uskoo, että ihmisten käyttäytymismallit ja asenteet kehittyvät selvästi hitaammin kuin teknologia.

— Esimerkiksi siinä, miten vanhemmat valvovat lastensa internetkäyttäytymistä, on tuskin tapahtunut vielä viidessä vuodessa suuria muutoksia.

EU Kids Online -kyselyn aineistot metatietoineen ja eri maiden kyselylomakkeineen ovat ladattavissa UK Data Service -aineistopalvelusta. Palvelun kautta löytyy myös lista aineistoon perustuvista tieteellisistä julkaisuista. Aineistopalvelu on maksuton, mutta vaatii kirjautumisen. Laajemmin tietoa tutkimusprojektista, erillisiä maakohtaisia tietoja ja ajankohtaisia päivityksiä löytyy EU Kids Online -verkkosivustolta. Sivustolla muun muassa tiivistetään lyhyesti kunkin maan maakohtaiset tutkimustulokset.

Lisätietoa:

Creative Commons -lisenssi