Teksti: Kaisa Järvelä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpakirjoitusaineistoja nyt myös Tietoarkistosta

Ailasta on ladattavissa nyt kahdeksan SKS:n kilpakirjoituskokoelmaa ja määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Jatkossa osa uusista sähköisistä kilpakirjoitusaineistoista tulee SKS:n arkiston lisäksi myös Tietoarkistoon, jos vain tutkijat ja kirjoittajat antavat luvan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkisto on tutkijalle aarreaitta, mutta aineistoihin on perinteisesti päässyt käsiksi vain arkiston toimipisteessä Helsingissä. Tietoarkiston ja SKS:n yhteistyön ansiosta osa SKS:n kilpakirjoitusaineistoista on nyt myös Tietoarkiston sähköisessä Aila-palvelussa, jonka kautta tutkija tai opiskelija saa ne helposti käyttöönsä missä päin Suomea tahansa.

Toistaiseksi kirjoituskokoelmia on Ailassa käyttövalmiina vasta kahdeksan, mutta määrä kasvaa koko ajan. Lähitulevaisuudessa uusia aineistoja on tulossa ainakin viisi.

Uusien kilpakirjoitusaineistojen arkistoiminen Tietoarkistoon käy jouhevasti, aina kun SKS kysyy tutkijalta jo etukäteen, saako Tietoarkisto avata sähköiset aineistot tutkimus- ja opiskelukäyttöön. Jos tutkija antaa aineiston jakamiseen luvan, se kysytään automaattisesti etukäteen myös kaikilta yksittäisten kilpakirjoitusten lähettäjiltä.

Erovanhemmuutta ja ruokapäiväkirjoja

Tietoarkistoon tulee SKS:ltä kaiken tyyppisiä kirjoituskokoelmia. Nyt Ailasta ladattavissa olevat aineistot antavat hyvän käsityksen aihepiirien moninaisuudesta: kahdeksan kirjoituskokoelmaa käsittelevät politiikkaa ja valtapelejä, erovanhemmuutta, teknologiaelämäkertoja, ilmastonmuutosta ja ympäristöä, pornomuistoja, ruokapäiväkirjoja, elämää vammaisena Suomessa ja sateenkaarinuorten elämää nyt ja ennen.

Lähitulevaisuudessa SKS:ltä on tulossa Tietoarkistoon aineistoja muun muassa sisäilmaongelmista ja lemmikkieläimistä.

Tietoarkiston kehittämispäällikkö Arja Kuula-Luumi kertoo, että Helsingin ulkopuolelta tulevat tutkijat tuntuvat löytäneen Tietoarkiston SKS-aineistot jo nyt kohtalaisen hyvin. Helmikuun puolivälissä Ailassa olevia aineistoja oli jatkokäyttänyt 54 eri tilaajaa, joista 49 oli muualta kuin pääkaupunkiseudulta.

Aineistojen tutkimuskäyttöä rajoittaa osittain se, että Ailasta löytyvät kokoelmat eivät ole täydellisiä, vaan ne sisältävät vain sähköisessä muodossa olevat kirjoitukset. Tästä huolimatta Kuula-Luumi uskoo, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelta olevat tutkijat hyötyvät selvästi jo siitä, että voivat esikatsella aineistoja Ailassa ja päättää vasta sitten, kannattaako niiden perässä lähteä Helsinkiin vai ei.

Tietoarkisto tallentaa aineistot nimettöminä

Tietoarkisto ei saa tallentaa tai jakaa SKS:n aineistoja tunnisteellisina, vaan niistä on poistettu kirjoittajien nimet ja harkinnan mukaan myös tekstissä olevat kolmansiin osapuoliin viittaavat tunnistetiedot. Kansanrunousarkistossa aineistot sen sijaan on mahdollista säilyttää autenttisina, koska SKS on niiden alkuperäinen kerääjä ja rekisterinpitäjä.

Kuula-Luumi toivoo, että tulevaisuudessa löytyisi jokin ratkaisu, joka mahdollistaisi kirjoitusten tallentamisen autenttisina myös Tietoarkistoon. Suurin ongelma kilpakirjoitusaineistojen anonymisoinnissa on hänen mukaansa se, että aina ei ole selvää, onko teksti kertomus todellisista tapahtumista vai puhtaasti kaunokirjallinen tuotos. Kaunokirjalliseen teokseen puuttuminen rikkoo kirjoittajan tekijänoikeuksia.

Yhteistyö alkoi kuvailutiedoista

SKS:n ja Tietoarkiston yhteistyö juontaa juurensa jo 2000-luvun alkuun. Ensimmäisessä tapaamisessa silloisen Kansanrunousarkiston arkistotutkija Juha Nirkko ja kokoelmapäällikkö Jukka Saarinen vertailivat Arja Kuulan kanssa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen kuvailukäytäntöjä.

Tapaamisen jälkeen Nirkko tuotti Tietoarkiston aineistoluetteloon ddi-standardin mukaiset kuvailutiedot noin kymmenestä SKS:n kilpakirjoitusaineistosta. Tässä vaiheessa tavoitteena oli ennen kaikkea saada SKS-aineistoille näkyvyyttä myös Tietoarkistoa käyttävien yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa.

Kun SKS:lle sitten alkoi tulla jatkuvasti enemmän sähköisiä aineistoja, käynnistyi pohdinta siitä, voisiko Tietoarkistoon tallentaa kuvailutietojen lisäksi kokonaisia aineistoja. Aluksi aineistojen jakaminen oli käytännössä vaikeaa, koska jokaiselta kirjoittajalta jouduttiin pyytämään jälkikäteen lupa siihen, että aineiston sai tallentaa myös Tietoarkistoon. Nykyisessä mittakaavassa yhteistyö tulikin mahdolliseksi vasta, kun kirjoittajilta alettiin kysyä ennakkoon lupaa sähköisten aineistojen tallentamiseen jatkokäyttöä varten.

Tulevaisuudessa yksi kiinnostava Tietoarkiston ja SKS:n yhteistyömuoto voisi olla SKS:n arkistomateriaalien tallentaminen Tietoarkistoon silloin, kun ne ovat osa historiantutkijan valikoimaa, kokoamaa ja digitoimaa aineistokokonaisuutta. Tietosuojakysymykset kuitenkin ainakin hidastavat näidenkin aineistojen jakamista. Esimerkiksi vanhojen kirjeiden tai päiväkirjojen arkistoimiseen kun ei luonnollisesti voi enää kysyä tekijöiltä etukäteissuostumusta.

Lisätietoja:

Creative Commons -lisenssi