KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

1.2.2 Laadullisen tutkimuksen elementit

Laadullisiksi nimitetyt tutkimukset rakentuvat Töttöä (2004, 9-20) mukaillen 1) aiemmista, tutkittavasta aiheesta tehdyistä tutkimuksista ja muotoilluista teorioista, 2) empiirisistä aineistoista (suurimmaksi osaksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja) sekä 3) tutkijan omasta ajattelusta ja päättelystä. Määrällisiksi kutsutut tutkimukset puolestaan perustuvat teorioiden lisäksi pääasiassa kerätyn aineiston pohjalta saatuihin mittaustuloksiin ja tutkijan ajattelutoimintaan. Tutkimusotteet eivät kuitenkaan ole rajoittuneita tietynkaltaisiin aineistoihin, vaan laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Esimerkiksi tapaus- ja toimintatutkimuksessa voidaan hyödyntää molempia tutkimusotteita sekä monenlaisia aineistonkeruumenetelmiä. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus siis eroavat siinä, että niiden tutkimusasetelmat ovat erilaisia, mutta tästä huolimatta tutkimusotteilla on myös yhteistä pinta-alaa tutkimuskentällä.

Oheen on listattu joitakin laadullista tutkimusta useimmiten luonnehtivia seikkoja (Eskola & Suoranta 2000, 13-24, ks. myös Hirsjärvi 2004, 151-155):

  • aineistonkeruumenetelmät; esim. haastattelu, elämäkerrat, kirjeet, havainnointi, päiväkirjat, erilaisten kulttuurituotteiden hyödyntäminen
  • tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi
  • harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta
  • aineiston laadullis-induktiivinen analyysi (luku 2.3.2 ja luku 7); aineistolähtöisyys, teorian rakentaminen aineistosta käsin (kuitenkin myös teorialähtöisyys ja ns. teoriasidonnainen analyysi), analyysitavat poikkeavat määrällisen tutkimuksen vastaavista,
  • hypoteesittomuus; ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista (vaikka ns. työhypoteeseja useimmiten onkin), analyysin tehtävä ei niinkään ole hypoteesien todentaminen vaan pikemminkin niiden keksiminen (luku 2.3.2)
  • tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa (luku 4); ei tiukkaa formaattia raportoinnista, kerronnallisuus, luovatkin ratkaisut mahdollisia
  • tutkijan asema (luku 3); valintojen vapaus, mielikuvitus, subjektiivisuus
  • narratiivisuus (luku 7.3.6, narratiivi); aineistojen tarinallisuus (kertomusmuotoisuus) tyypillistä

Katso myös

» Lukemisto

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD