KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

Arat tutkimusaiheet

Sosiaalitieteisiin liittyvät tutkimusaiheet saattavat olla hyvinkin arkoja, niin yksilön kuin koko yhteisön kannalta. Arkoja aiheita tutkittaessa tulisikin kiinnittää erityishuomio tutkimuksen toteutuksessa esimerkiksi tutkittavien anonymiteettiin ja muista tutkimuseettisiin periaatteisiin. Aroiksi tutkimusaiheiksi on määritelty esimerkiksi ne, jotka herättävät pelon tuntemuksia (esim. seksi ja kuolema). Tutkimus voidaan katsoa arkaluonteiseksi, jos se aiheuttaa todellista tai jopa huomattavaa uhkaa niille, jotka tutkimuksen kanssa ovat tekemisissä. (Lee 1993, 3-4.)

Tutkimuksen aiheuttamaa uhkaa ovat esimerkiksi henkilökohtaiset ja stressaavat tutkimusaiheet, jotka aiheuttavat tutkittavissa levottomuutta tai emotionaalista kärsimystä. Uhka voi olla myös sanktion ja leimautumisen riski sellaisissa tutkimuksissa, jotka käsittelevät poikkeavuuteen ja sosiaaliseen kontrolliin liittyviä aiheita. Myös poliittisesti arkojen aiheiden, henkilöiden tai instituutioiden tutkiminen tutkimisessa tulee olla varovainen. Tutkittaville aiheutuvan uhan lisäksi tutkimus voi olla ongelmallinen myös tutkijalle itselleen ja muodostaa henkilökohtaisen ja ammatillisen riskin. Näin on esimerkiksi tutkittaessa ihmisen seksuaalisuuteen liittyviä aiheita. Tutkija leimautuu usein stereotyyppisten odotusten perusteella, joita niin kollegoilla kuin sosiaalisella yleisöllä on seksuaalisia aiheita tutkivista. (Lee 1993, 5-9, Juvonen 2002, 70-73.)

Tutkimuksen tekemisen hienovaraisuus korostuu erityisesti silloin, kun tutkittavana on jokin tavallista arkaluontoisempi tutkimuskohde. Tällaiset tilanteet voidaan jakaa esimerkiksi viiteen ryhmään:

  1. Tutkimusaihe on arka ja jopa järkyttävä tutkittavalle. Kun aiheena on vaikkapa äidin suru lapsen kuoleman jälkeen (Laakso 2000), joutuu tutkija miettimään tutkimusasetelmaansa ja tutkimuksensa toteutusta tavanomaista tarkemmin.
  2. Tutkittavat ovat sellainen erityisryhmä – vaikkapa lapset, vanhukset tai vammaiset (Andersson 1998; Ruoppila 1999; Kirmanen 1999; 2000) – joiden kohdalla tutkimuseettisiä kysymyksiä joutuu miettimään normaalia enemmän.
  3. Tutkittava asia on arkaluonteinen, jopa laiton eli tutkittavien tutkimukseen houkutteleminen on tavallista vaikeampaa ja tutkittavien nimettömyydestä on erityisen huolellisesti. Tällöin aiheena voi olla vaikkapa laittomien päihteiden käyttö teknokulttuurissa (Seppälä 1999) tai huumekauppa.
  4. Tutkittava aihe voi olla arka myös tutkijalle itselleen, eräänlainen tutkijan arka paikka. Useinhan valitaan sellaisia tutkimusaiheita, jotka ovat askarruttaneet tutkijaa jo pitkään myös hänen omassa henkilökohtaisessa elämässään.
  5. Tutkittava aihe on arka ajatellen tutkimuksessa saatavan tiedon käyttöä. Poliittiset päättäjät hyötyvät tutkimuksesta, jossa selvitetään sosiaaliturvan väärinkäytön yleisyyttä, mutta itse tutkittaville tuloksista saattaa olla enemminkin haittaa (esim. Heikkilä & Leppänen 1999).

Arkaluonteisia tutkimusaiheita käsitellään artikkelissa Arka aihe = arka paikka?, Puusniekka Anna ym. 2003 sekä Arja Kuulan kirjassa Tutkimusetiikka (2006, 135-141).

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD