KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

Hypoteesittomuus

Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan usein hypoteesittomuudesta, joka tarkoittaa sitä, ettei tutkijalla ole vankkoja ennakko-oletuksia esimerkiksi tutkimuksen tuloksista – hän ei lähde testaamaan jotakin tiettyä teoriaa ja sen toimivuutta otoksessa. (Eskola & Suoranta 1998, 19-20.) Toisaalta laadullisessakin tutkimuksessa voidaan koetella teoriaa ja sen todentumista käytännössä, mutta tavoitteena ei ole kausaalisuhteiden muotoileminen. Luonnollista tietenkin on, että tutkijalla on aikaisempia kokemuksia tutkimuskohteesta ja eräänlaisia työhypoteeseja siitä, mitä tutkimus voi tuoda tulleessaan. Nämä kokemukset ja oletukset eivät kuitenkaan saisi kahlita tutkimusasetelmaa ja tutkimuksen etenemistä, vaan tutkimuksessa olisi hyvä pitää silmät ja korvat avoinna.

Laadullisen aineiston analyysissa tutkijan siis jopa odotetaan yllättyvän tai oppivan uutta tutkimuksen edetessä. Oppiminen vaatii sen, että tutkimuskohteesta muodostetut ennakko-oletukset tehdään itselle tietoisiksi ja siten huomioidaan tutkimuksen esioletuksina. On sallittua muodostaa itselleen työhypoteeseja eli arvauksia siitä, mitä analyysissa mahdollisesti paljastuu, mutta aineiston hankkimisen ja analyysin tarkoitus ei niinkään ole hypoteesien todistaminen vaan niiden keksiminen. Tämän perusteella voidaan siis ajatella tutkimusaineiston antavan potkua tutkijan ajattelulle ja avaavan pikemminkin uusia näkökulmia kuin vahvistavan jo tiedettyä. (Eskola & Suoranta 1998, 20.)

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD