KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

2.4 Tutkimussuunnitelma

Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa keskeistä on tutkimussuunnitelman kirjoittaminen. Kun aihepiiri on mietitty, kannattaa luonnostella kirjoittaen tai piirtäen (kuviakin voi käyttää!) tutkimusidea ja hahmotella tutkimusasetelmaa – sen verran kuin sillä hetkellä pystyy. Ideapaperi on ensimmäinen pohdiskelu aiheesta: mitä haluat tutkia, miksi, miten.

Ideapaperin ja siitä ohjaajan kanssa käytävän keskustelun jälkeen on aika ryhtyä kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa. Suunnitelma on merkittävä tutkijalle itselleen esimerkiksi kokonaisuuden hahmottamisen ja aikataulutuksen kannalta. Jos tutkija hakee tutkimukselleen rahoitusta, on suunnitelman tekeminen välttämätöntä, jotta rahoituksesta päättävät tietävät sen, mitä ja miksi tutkitaan, ja voivat arvioida tutkimuksen relevanssia.

Suunnitelma ei ole pienoistutkimus, vaan lyhyt informatiivinen selostus siitä, mitä tutkitaan ja miksi (merkitys niin tieteellisesti kuin muunkin merkityksen kannalta). Suunnitelmassa tulisi selvittää tutkimuksen tavoitteet ja esitellä tutkimusongelmat perustellen ne huolellisesti. Tekeillä olevan tutkimuksen merkityksellisyyden osoittaminen on tärkeää, eli tutkijan tulisi vastata kysymykseen "miksi tällaista tutkimusta tarvitaan?".

Suunnitelmaan tulee yleensä sisällyttää kirjallisuuskatsaus tutkimusaiheeseen liittyvästä keskeisestä kirjallisuudesta eli aiheeseen sovelletuista teorioista ja aiemmista tutkimuksista. Suunnitelmassa määritellään tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet sekä kerrotaan, millä menetelmillä tutkimus toteutetaan. Suunnitelmassa tulisi myös mainita, mistä tutkimusaineisto koostuu eli keitä ovat tutkimushenkilöt tai mitä valmista aineistoa käytetään. Jos kyseessä on teoreettinen työ, kerrotaan mitä teorioita ja kirjallisuutta tutkitaan. Oli lukija sitten ohjaaja, rahoittaja tai kollega, hän näkee tutkimussuunnitelmasta kaiken oleellisen tekeillä olevasta tutkimuksesta. Suunnitelma selkeyttää myös tutkijan omaa ajatusta tutkimuksen kulusta.

Keskeistä tutkimussuunnitelmassa on eri osavaiheista koostuva tutkimuksen aikataulu. Vaikka aikataulusuunnitelma ei olisikaan pitävä, toimii se silti jonkinlaisena keppinä; tutkimus valmistuu paremmin aikataulussaan, kun työvaiheille määrittää "parasta olla ennen..." -päivät ja myös yrittää pysyä niissä. Tutkijan tulee kuitenkin hyväksyä se, että suunnitelmat muuttuvat eikä alun perin tarkoin valmistellusta tutkimussuunnitelmasta tarvitse tai pidä pitää hampaat irvessä kiinni. On aivan luonnollista ja yleistä, että tutkimusprosessin edetessä tutkimus asetelmineen elää: käytettävät teoriat saattavat vaihtua tai saada erilaisen painotuksen suhteessa toisiinsa, tutkimusongelmat voivat muuttaa sävyään tai hioutua toisenlaisiksi alkuperäisiin verrattuna, toisenlaiset menetelmävalinnat voivat alkaa harkinnan jälkeen tuntua paremmilta kuin ensin suunnitellut tai hahmoteltu aikataulu voi pettää. Ongelma tutkimussuunnitelman pitämättömyydestä voi tulla oikeastaan vain tutkijalle, joka on "myynyt" tutkimuksensa esimerkiksi jollekin yritykselle, joka haluaa tutkimustulokset tietyn aikataulun mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa myöskään tutkimustehtävää ei ilman neuvotteluja ole syytä omin päin muuttaa. Ns. itsenäisen tutkijan työskentely on puolestaan vapaampaa ja sallii paremmin mielenmuutokset.

Yleensä tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat elementit:

  • Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja relevanssi
  • Keskeiset käsitteet ja teoreettiset taustat
  • Tutkimustehtävät, -ongelmat ja -kysymykset
  • Tutkimusasetelma; menetelmät ja aineiston hankinta
  • Aikataulu
  • Kustannukset
  • Muuta huomioitavaa

Tutkimussuunnitelman rakenne, sisältö ja pituus riippuvat tilanteesta ja tarpeista: opinnäytteen ohjaajalle tehdään hieman erilainen suunnitelma kuin esimerkiksi rahoittajalle. Perustietoa tutkimussuunnitelman tekemisestä löytyy esimerkiksi Hirsjärven ym. (2004) teoksesta. Oppilaitoksilla, korkeakouluilla ja rahoittajilla on yleensä saatavilla omia ohjeita tutkimussuunnitelmien laatimiseen.

Tutkimussuunnitelmaa laadittaessa on hyvä tutustua myös Aineistonhallinnan käsikirjaan. Se antaa ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD