KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

6.4.1 Ei-osallistuva havainnointi

Ei-osallistuvaa eli suoraa havainnointia käytetään erityisesti silloin, kun halutaan tarkkailla jotakin tilannetta ilman, että tutkittavat siitä välttämättä tietävät. Tällainen havainnointitilanne voi siis tapahtua kentällä aitojen tapahtumien parissa tai se voi myös olla järjestetty laboratorio-olosuhteisiin. Laboratoriotutkimuksia tehdään erityisesti psykologiassa. Tilanne on mahdollista järjestää siten, että havaittavat tietävät tutkijan läsnäolosta (avoin suora havainnointi) tai siten, että tutkija kätkeytyy jollakin tavalla (piilohavainnointi). Tutkijan on havainnointitilanteessa käytettävä kaikkia viittä aistiaan sekä lisäksi tarvittavia apuvälineitä tilanteen havainnoimiseen. Seinämillä, piilotetuilla kameroilla ja yksisuuntaisilla peileillä voidaan estää tutkittavia näkemästä tutkijaa. (Anttila 1996, 218-224.)

Suoralla havainnoimisella saadaan asiasisältöjä ja käyttäytymistä koskevia tietoja, jotka voivat olla hyvinkin tarkkoja ja keskenään vertailtavissa. Toisaalta yksin havainnoinnin avulla ei välttämättä saa ymmärrystä tutkittavasta asiasta. Tutkijan tulisikin pohtia, onko triangulaation periaatteita ajatellen tarpeen kerätä tietoa myös jollakin muulla menetelmällä, kuten haastattelemalla. Vaikka kyseessä olisikin ei-osallistuva havainnointi, tutkijan omat mieltymykset, ennakkoluulot tai käsitykset saattavat vaikuttaa havaintojen rekisteröintiin: eihän kukaan voi riisua itseltään omaa historiaansa. Jos tutkija valitsee esimerkiksi piilohavainnoinnin, ei hän saa mitenkään puuttua tapahtumien kulkuun ja hänen on pyrittävä olemaan täysin ulkopuolinen havaintojen tekijä. Hänen on oltava mahdollisimman objektiivinen tutkimuskohteeseen nähden. Tutkijan on pidättäydyttävä sekaantumasta havainnoitavaan asiaan. Hän ei saa myöskään manipuloida kohdetta. (Anttila 1996, 218-224.) Tämä voi toisinaan olla haasteellista, etenkin jos tutkija havaitsee epäkohtia ja ongelmia. Joskus tutkimusaihe voi olla sellainen, että tarkoituksenmukaista tutkimustietoa saadaan vain, jos tutkittavat eivät tiedä olevansa tarkkailun kohteena ja käyttäytyvät siten luonnollisesti. Onko siis tieteen nimissä oikeutettua ja eettisesti oikein havainnoida ihmisiä heidän siitä tietämättä?

Jos havainnoidaan jotakin tilannetta ilman, että tutkittavat siitä tietävät, on se kontrolliefektin kannalta hyvä asia; havainnoijan läsnäolo ei häiritse tutkittavia ja siten mahdollisesti vaikuta heidän käyttäytymiseensä. Eettisestä näkökulmasta tällainen on kuitenkin hyvin epäilyttävää, sillä pääsääntöisesti tutkimuksen tulee aina perustua tutkittavien perehtyneesti antamaan suostumukseen osallistua tutkimukseen. (Ks. hyvä tutkimuskäytäntö.)

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD