KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

6.5 Eläytymismenetelmä

Eläytymismenetelmä on aineiston hankinnan menetelmä – ei analyysitapa tai tutkimussuuntaus –, jossa vastaajia pyydetään kirjoittamaan pieni tarina. Tarina kirjoitetaan kehyskertomuksen eli tutkijan laatiman lyhyehkön tarinan alun tai johdatuksen pohjalta. (Eskola & Suoranta 2000, 110-117.) Tekstin kirjoittamiseen annetaan vapaat kädet. Mitään määrättyä formaattia ei tarvitse noudattaa: kehyskertomuksesta virinneet ajatukset voi kirjoittaa omin sanoin paperille niin kuin parhaaksi kokee. Yleensä kirjoittajat kuitenkin reagoivat ohjeistukseen tuottamalla kertomusmuotoista tekstiä.

Tutkimustilanteessa kaikki vastaajat eivät eläydy täsmälleen samaan kehyskertomukseen, vaan orientoivissa kertomuksissa varioidaan yhtä seikkaa. Näitä erilaisia, toisistaan hieman poikkeavia versioita on yleensä kahdesta neljään. Jokainen vastaaja saa yhden (yleensä A4 kokoisen) arkin, jonka alkuun on valmiiksi kirjattuna yksi kehyskertomus, johon vastaaja reagoi kirjoittamalla oman tekstinsä. Eläytymismenetelmän käytössä on keskeistä juuri näiden erilaisten kehyskertomusversioiden tuottamien kertomusten tarkasteleminen ja sen selvittäminen, mikä vastauksissa muuttuu ja mitä yhteisiä tai erottavia tekijöitä niistä löytyy, kun yhtä seikkaa kehyskertomuksessa muutetaan. (Eskola & Suoranta 2000, 110-117; Eskola 1997.)

Eläytymismenetelmä sopii hyvin tiedonkeruumenetelmäksi tutkimuksiin, joissa on tarkoituksena tarkastella esimerkiksi ajattelun logiikkaa, asenteita ja representaatioita. Eläytymismenetelmä on nopea, suhteellisen vaivaton ja nykyisellään tutkimuksen eettisiä kysymyksiä huomioiva aineistonkeruumenetelmä (ks. lisää esim. Eskola & Suoranta 2000, 111; Eskola 2001b, 71-72). Sitä käytettäessä on kuitenkin hyvä muistaa menetelmän avulla kerättävien vastausten erityisyys verrattuna muilla menetelmillä kerättyyn aineistoon. Eläytymismenetelmätutkimukseen vastaaja kirjoittaa oman kertomuksensa lyhyen kehyskertomuksen pohjalta. Tutkittava ei välttämättä tiedä tutkijan varsinaista tutkimusongelmaa, vaikka tutkimustilanteessa tutkijan tuleekin kertoa tutkimusaiheestaan. Näin ollen vastaaja ei yleensä myöskään vastaa mihinkään tiettyyn kysymykseen, ellei kehyskertomukseen ole sisällytetty konkreettia kysymystä. Vastauksiin on siis suhtauduttava hieman eri tavalla kuin esimerkiksi haastatteluiden tuottamaan aineistoon. Muita riskejä tai huomioitavia seikkoja eläytymismenetelmätutkimuksessa ovat mm. seuraavat:

  • Tutkimusta varten kehitellyt kehyskertomukset saattavat toimia huonosti ja haettu variointi voi epäonnistua.
  • Vastaukset saattavat jäädä hyvinkin pintapuolisiksi ja stereotyyppisiksi. Tämä ei ole ongelma, jos etsitään tietoa juuri stereotypioista ja sosiaalisesti jaetuista käsityksistä.
  • Analyysi voi jäädä helpon aineistonkeruun hurmiossa liian kevyeksi tai sitten aineistosta saadaan irti enemmän kuin siinä todellisuudessa on. Vahvat ennakko-oletukset voivat "sokeuttaa" tutkijan ja aineistossa nähdään niitä asioita, mitä halutaan tai luullaan siinä olevan – tämä pätee tietysti kaikkeen laadulliseen tutkimukseen eikä vain eläytymismenetelmän käyttöön.

Katso myös

Kehyskertomus - eläytymismenetelmän särmikäs kulmakivi

Katso myös

» Pohdittavaa

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD