KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

Kehyskertomus - eläytymismenetelmän särmikäs kulmakivi

Kehyskertomusten muotoilu on tärkeää, jotta tutkimuksessa saataisiin mahdollisimman hyvin taustalla olevaan tutkimusongelmaan näkökulmia antavia tarinoita. Tiettyjä sääntöjä kehyskertomuksen muotoilemiseen ei ole olemassa, joten periaatteessa kehyskertomus voi olla millainen hyvänsä – eri asia sitten on, toimiiko se halutulla tavalla. Kehyskertomuksissa johdatellaan tietyn roolin (useimmiten ns. ulkopuolisen tarkkailijan tai kolmannen persoonan position) ottamiseen ja tietystä rajatusta asiasta tai ilmiöstä kertomiseen. Eläytymistä varten suunniteltu kehyskertomus voi olla esimerkiksi tilannekuvaus tulevaisuudesta, kuten oheinen eräässä tutkimuksessamme (Eskola & Saaranen 2003) käytetty esimerkki osoittaa:

Kuvitellaan, että eletään vuotta 2006. Talviolympialaisissa suomalainen hiihtourheilu elää jälleen vahvaa aikaa, menestystä tulee ja mitaleita satelee. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro mitä näiden viiden vuoden aikana on tapahtunut.

Yhden kehyskertomuksen lisäksi tarvitaan vähintään toinen, varioitu versio:

Kuvitellaan, että eletään vuotta 2006. Talviolympialaisissa suomalainen hiihtourheilu elää heikosti, menestystä ei tule sen paremmin kuin mitaleitakaan. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro mitä näiden viiden vuoden aikana on tapahtunut.

Kuten esimerkeistä voi havaita, kertomuksissa on muunneltu yhtä seikkaa: hiihdossa menestymistä (menestytään, ei menestytä). Tarinan kertomiselle on luotu valmiit puitteet, mutta tarjottu viitekehys on hyvin väljä. Se mahdollistaa esimerkiksi kirjoittajan oman persoonallisen tyylin ja luovuuden, asioiden käsittelemisen halutussa määrin sekä kertomuksen vaiheiden, rakenteen ja tarkemman sisällön valitsemisen vapauden. Vaikka kehyskertomus antaa osviittaa siitä, mitä vastaajan toivotaan kirjoittavan, on valintojen tekemisen ja ohjeistuksesta poikkeamisen mahdollisuus suuri: kukin eläytyy tavallaan.

On myös mahdollista – ja tavallista – etteivät kaikki vastaajat ole jostakin syystä kovin motivoituneita tutkimukseen tai eivät halua omaksua kehyskertomuksessa esitettyä roolia ja näkökulmaa (Saaranen & Eskola 2003). Kehyskertomus voi myös olla epäselvä, variointi epäonnistunut tai tutkijan tutkimustilanteessa antama ohjeistus epäselvä, jolloin vastaaja saattaa suhtautua tutkimukseen välinpitämättömästi tai kielteisesti. Yleensä näiden ja monien muiden syiden vuoksi kehyskertomuspaperille tuotetut kertomukset voivatkin olla aivan jotakin muuta kuin tutkija on osannut ennakoida. Mutta myös poikkeavat kertomukset voi analysoida. Tyypillisyyden ja yleisyyden lisäksi voi tutkia erilaisuutta.

Kehyskertomus on useimmiten aika napakka johdatus, mutta tämänkin seikan suhteen löytyy vaihtelua laidasta laitaan; parin virkkeen tarinan alusta useiden virkkeiden aika yksityiskohtaisiin viitoituksiin. Tässä esimerkki kehyskertomuksistamme, joilla viriteltiin yläasteikäisten nuorten kirjoittamista:

  1. Vietit harvinaisen mukavan illan. Kerro mitä tapahtui!
  2. Vietit harvinaisen ikävän illan. Kerro mitä tapahtui!

Tavoitteenamme oli tarkastella eläytymismenetelmäaineiston avulla sitä, mihin yhteyteen nuorten mukava vapaa-ajan vietto liittyy, mitä siihen kuuluu ja millainen merkitys on perheellä, ystävillä, paikalla ja tunnelmalla. Vaikka kehyskertomuksissa ei mainittu vapaa-aikaa, oletimme mukavan tai ikävän illan viettämisen virittävän kertomuksia juuri koulun ulkopuolisesta ajasta – ja niin kävikin. Laadimme mahdollisimman typistetyt ja vihjeettömät kehyskertomukset, jotta vastaajille jäisi vapaat kädet kertoa ja kuvitella tapahtunutta. Toivoimme, että ytimekästä kehyskertomusta käyttämällä välttäisimme sen ongelman, että vastaajat kiinnittäisivät huomiota tutkimusongelman kannalta mahdollisesti epäolennaisiin asioihin. Tiedostimme kyllä riskin siitä, että aineistomme anti ei olisi kovin runsas, mutta riskin otto kannatti: Onnistuimme toivomallamme tavalla ja kaikki saamamme vastaukset oli kirjoitettu kertomusmuotoon. Uskommekin aiheen arjen läheisyyden ja tuttuuden helpottaneen eläytymistä.

Perinteisten tapojen lisäksi kehyskertomuksen muotoiluun voi etsiä myös muita lähtökohtia. Passiivin tai kolmannen persoonan käyttämisen sijaan voi käyttää minä-muodossa eläytymistä, jolloin tullaan tavallaan lähemmäs narratiivista tutkimusta (Saaranen & Eskola 2003). Toinen tavanomaisesta poikkeava ja toistaiseksi aika vähän käytetty tapa on ujuttaa kehyskertomukseen retorista asennetutkimusta (Vesala & Rantanen 1999) mukaillen argumentti, jonka toivotaan virittelevän ja motivoivan kirjoittajia tiettyyn suuntaan. Taannoisessa urheilijoiden juhlimista ja siihen suhtautumista tarkastelevassa tutkimuksessamme (Eskola & Saaranen 2001) laadimme kolme kehyskertomusversiota, joista ensimmäinen oli ns. peruskertomus ilman argumenttia:

Eletään kevättä 2001. Jääkiekon SM-liiga on juuri päättynyt. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro minkälaiset juhlat voittajajoukkue pitää ja miksi juhlinta on tällaista.

Toisessa versiossa peruskertomukseen mukaan otettiin argumentti:

Eletään kevättä 2001. Jääkiekon SM-liiga on juuri päättynyt. Finaaliotteluiden alla SM-liigan johto on antanut ohjeen juhlia maltillisesti. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro minkälaiset juhlat voittajajoukkue pitää ja miksi juhlinta on tällaista.

Kolmannessa versiossa puolestaan kokeiltiin toisenlaista argumenttia:

Eletään kevättä 2001. Niin kuin hyvin tiedät, huippu-urheilijat ovat nuorten urheilijoiden esikuvia. Jääkiekon SM-liiga on juuri päättynyt. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro minkälaiset juhlat voittajajoukkue pitää ja miksi juhlinta on tällaista.

Eläytymismenetelmää voidaan myös käyttää seuranta-aineistojen keräämistä varten, jolloin eri ajankohtina käytetään samoja kehyskertomuksia, mutta niistä muutetaan aikaperspektiiviä. Olemme itse kokeilleet tätä esimerkiksi suomalaisesta hiihdosta vallitsevia käsityksiä tutkiessamme (Eskola & Saaranen 2003), jolloin käytimme vuonna 2001 jo tässä tekstissä aiemmin esitettyjä kehyskertomuksia, "Kuvitellaan, että eletään vuotta 2006...", ja vuonna 2003 samaisia kertomuksia, joissa kirjoittajien tuli eläytyä vuoteen 2008.

Kehyskertomusten muotoilu on tärkeää, jotta tutkimuksessa saataisiin mahdollisimman hyvin taustalla olevaan tutkimusongelmaan näkökulmia antavia tarinoita. Kuitenkin myös epäonnistuneet tutkimukset opettavat jotain. Niiden pohjalta voidaan esimerkiksi kehittää paremmin toimivia kehyskertomuksia ja harjoitella analyysin tekemistä eri tavoin ja eri tilanteisiin sopien.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD