KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

6.6.4 Dokumentit ja asiakirjat

Valmiita dokumentteja voidaan ajatella olevan kahdenlaisia: yksityisiä ja julkisia. Ei-julkisia, henkilökohtaisia dokumentteja ovat mm. päiväkirjat, kirjeenvaihto, kirjoitelmat, ja (oma)elämäkerrat. Henkilökohtaisten dokumenttien - jotka on hankittu esimerkiksi kirjoituskilpailujen ja -pyyntöjen avulla - kautta voidaan tarkastella ihmisten kokemuksia, ajatuksia ja tarinoita: sitä, miten ihminen elämäänsä rakentaa ja mitä hän pitää tärkeänä ja ongelmallisena, mistä hän unelmoi ja mitä hän tavoittelee. Yksityiset, subjektiiviset tekstit sopivat tutkimuksiin, joissa ollaan kiinnostuneita tavoittelemaan ihmisen kokemusmaailmaa hänen näkökulmastaan.

Julkisia, arkistoissa saatavilla olevia henkilökohtaisia, kollektiivisia tai organisaatioiden dokumenttiaineistoja käytetään esimerkiksi historian tutkimuksessa, mutta aivan hyvin myös muissa oppiaineissa. Valtionarkisto, Kansallisarkisto, maakunta-arkistot, valtion virastojen arkistot, kirkolliset ja kunnalliset arkistot, eduskunnan kirjaston arkistot ja yksityisten henkilöiden, seurojen ja yhdistysten arkistot ovat esimerkkejä arkistojen moninaisesta kirjosta. Arkistoja kannattaa käyttää, mikäli omassa tutkimuksessa kaipaa lähteikseen kulttuuri-historiallista aineistoa tai vanhoja dokumentteja. Jos esimerkiksi opinnäytteeseen tai tutkimukseen tarvitaan aineistoa Kansallisarkistosta, voi materiaalia saada kaukolainaan maakunta-arkistoihin tai jossain määrin myös yliopistojen kirjastoihin. Kirjastojen ja arkistojen henkilökunta auttaa mielellään aineiston etsimisessä, joten asiantuntijoihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Agricola - Suomen historiaverkko on kattava sivusto, jossa ylläpidetään ajantasaista luetteloa arkistoista, kirjastoista ja museoista.

Dokumentteja löytää myös yritysten, laitosten ja järjestöjen varannoista. (Hirsjärvi ym. 2004, 178.) Dokumentteja käytettäessä on hyvä muistaa aineistojen subjektiivisuus ja se, että ne on yleensä tuotettu tiettyä tarkoitusta varten. Lähdekritiikin käyttäminen on siis paikallaan. Lähdekritiikkiin voi perehtyä tutustumalla esimerkiksi historian tutkimuksessa käytyyn keskusteluun. (Uusitalo 2001, 95-96.)

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD