KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

7.1 Analyysin äärellä

Miten ja mitä pitää analysoida? Mistä tietää, että analysoi oikein? Mitä vaiheita analyysissa pitää olla?

Moni laadullista tutkimusta ensimmäistä kertaa tekevä pettyy, kun edellä esitettyihin kysymyksiin ei saakaan yksiselitteisiä vastauksia. Yleispätevää kaavaa tai mallia laadullisen aineiston analyysiin ei voida esittää. Analyysiin sisältyy aina myös "tee-se-itse" -tyyppistä kokeilua ja hakemista. Mitä ihmettä sitten analysoidaan ja miten? Mikä tekee analyysista analyysia?

Termi "analyysi" kuulostaa hienommalta kuin mitä se todellisuudessa onkaan. Analyysilla tarkoitetaan empiirisen tutkimuksen yhteydessä aivan arkisia asioita, kuten aineiston lukemista huolellisesti, tekstimateriaalin järjestelyä, sisällön ja/tai rakenteiden erittelyä, jäsentämistä ja pohtimista (mitä aineisto sisältää, mistä siinä kerrotaan, millä tavoin ja missä määrin). Analyysi voi olla myös sisällöllisen aineksen luokittelemista esimerkiksi eri aiheiden ja teemojen perusteella. Ideana on siis saada kirjavasta ja toisinaan runsaasta tekstimassasta "tolkkua" – kiteyttää haastattelujen tai kertomusten sisältöjä tai rakennetta ja tarkastella tutkimusongelmien kannalta keskeisten seikkojen esiintymistä ja ilmentymistä teksteissä. Kyse on aineiston tarkastelemisesta huolellisesti, sen koettelemisesta vertaillen sen sisältöä. Analyysin avulla tutkija myös lisää aineiston informaatioarvoa: hän tiivistää aineistoa ja tulkitsee sitä sekä käy vuoropuhelua teorian, empirian ja oman ajattelunsa kanssa. Loppujen lopuksi tutkijalla tulisi olla kasassa jotain enemmän kuin vain aineistoa alkuperäismuodossaan.

Laadullisen tutkimuksen yhteydessä kuulee usein puhuttavan siitä, että aineistosta "nousee" jotain. On tietysti loogista, että tekstimassasta alkaa erottua ja jäädä mieleen (eli tavallaan nousta) usein toistuvia seikkoja, kun tekstejä lukee läpi useita kertoja. Aineistosta voi nousta erilaisia seikkoja kuitenkin vain tutkijan ajattelun avulla, ei itsestään. Aineisto ei puhu ilman että sille juttelee, eikä aineistosta myöskään "nouse" mitään, jos sitä ei käydä perusteellisesti ajatuksen kanssa läpi. Tutkimusongelmaan on etsittävä näkökulmia, eli kysyttävä, mitä sellaista aineistossa on, joka liittyy tutkimustehtävään. Näitä tarkastelunäkökulmia avataan luvussa 7.3.

Analyysin tekemistä suuntaa luonnollisesti tutkimusongelma (luvut 7.1.1 ja 2.3). Analyysin etenemistä määrittelee myös olennaisesti se, ollaanko kiinnostuneita perinteisesti sisällöistä (mitä aineistossa on, mitä kerrotaan) vai onko huomio pikemminkin ilmaisussa ja kielenkäytössä (kuten siinä, miten puhutaan ja millä tavalla perustellaan). Tästä valinnasta riippuu, miten tarkasti aineistoa on syytä litteroida ja onko tekstimateriaalia hyvä koodata ja kuinka tarkasti. Analyysiin vaikuttaa kielikäsityksen lisäksi se, tehdäänkö tutkimusta jonkin tietyn tutkimussuuntauksen viitekehyksen mukaisesti. Jos tutkimusongelmaan sopii vaikkapa fenomenografinen lähestymistapa, määrittelee tämä myös analyysia – kiinnostus kieleen taas liittyy kiinteästi sosiaaliseen konstruktionismiin. Jos taas tutkimuksessa ei sitouduta mihinkään tiettyyn tutkimukselliseen paradigmaan tai viitekehykseen, valitaan tiivistämisen näkökulmat realistista näkökulmaa (luvut 7.3.2, 7.3.4, 7.3.5) edustavista menetelmistä. Laadulliseen tutkimukseen on myös mahdollista sekoittaa määrällisyyttä, sillä laadullinen ja määrällinen eivät sulje toisiaan pois (luku 2.3.2).

Laadullisen aineiston analyysi antaa toisaalta vapautta luoda oma tiensä, mutta toisaalta tämä vapaus voi koitua vankeudeksi lukuisten vaihtoehtojen keskellä. On kuitenkin palkitsevaa oivaltaa, ettei analyysi ole jotain ylevää ja tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Analyysi voidaan ymmärtää näkökulmien ottamiseksi ja aineiston tiivistämiseksi eri tavoin. Analyysi voidaan lisäksi nähdä tapana käydä systemaattisesti aineistoa läpi etsimällä joko sisällöllisiä tai rakenteellisia yhteneväisyyksiä ja eroja. Analyysimenetelmät ovat tutkijan työskentelyä, valituista näkökulmista ponnistaen. Jokainen tutkimus on väistämättä oma prosessinsa, jonka kulkuun ja lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät. Tutkimus voidaan myös itsessään nähdä konstruktiona, joka on luotu julkilausuttujen reunaehtojen sanelemana. Tutkimustuloksetkin tulee siis aina suhteuttaa tutkimusprosessiin – ne eivät ole absoluuttisia totuuksia ja asiaintilojen julistuksia. Laadullisen aineiston analyysista kiinnostuneen kannattaa tämän sivuston tekstien lisäksi tutustua Eskolan (2001a, 133-157) artikkeliin "Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta", ks. lähdeluettelo.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD