KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

7.3.1 Analyysin ja tulkitsemisen suhteesta

Analyysi ja tulkinta yhdessä muodostavat tutkimustulokset – aineiston sisällön jäsentäminen, kvantifiointi, teemoittelu, tyypittely tai kielellinen analyysi eivät siis vielä sinänsä ole tuloksia vaan välietappeja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessakaan numerot eivät vielä kerro tutkimuksen lopputulosta. Jotta tutkimuksesta tulisi kokonainen, tulisi aineistoa tarkastella analyyttisesti ja tehtyjä havaintoja ja löydöksiä tulkita teoreettisen aineksen ja oman ajattelun avulla. Analysoimisen ohessa tutkijan onkin kysyttävä itseltään: "Entäs sitten – mitä näistä löydöksistä voidaan päätellä? Mistä ne oikein kertovat?"

Tavallisesti tutkimuksessa ensin objektiivisesti analysoidaan ja tutkijan subjektiviteetti tulee mukaan vasta tulkintoihin. Kuitenkin myös analyysi on aina subjektiivista, joten siihen sisältyy väistämättä myös tulkintaa. Puhdasta objektiivista analyysia on mahdotonta tehdä – edes luonnontieteissä. Tehtiinhän planeetta Plutostakin elokuussa 2006 pienoisplaneetta tutkijoiden kiivaan keskustelun tuloksena ilman että taivaankappale Pluto sinänsä olisi muuttunut. Analyysi on tutkijan toimintaa; etsimistä, löytämistä, erittelyä, luokittelua, yhdistelyä. Sitä ei voi tehdä koneen tavoin sulkien pois kaikki aiempi tietämys, kokemus, maailmankuva, tiedonkäsitys ja arvot. Näin ollen puhe analyysista ja vasta sen jälkeen suoritettavasta tulkinnasta on ongelmallista, koska nämä kietoutuvat aina yhteen eikä niitä voida selkeästi eritellä. Toki analyysissa pyritään toimimaan mahdollisimman avoimesti ja neutraalisti, mutta käytännössä analyysi sisältää väistämättä myös tulkintaa.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD