Laskeminen koodauksen pohjalta

Koodausesimerkissä (7.2.2) koodattiin lehtien lukemista. Nyt jatketaan käymällä systemaattisesti aineistosta läpi yhtä yksityiskohtaa ja tekemällä sen jälkeen koodauksista laskelmia. (Teemoittelun (7.3.4) yhteydessä otetaan aineistoon hieman erilainen lähestymistapa.)

Esitettävä kvantifiointi on vain yksi mahdollinen - muitakin etenemisreittejä löytyy. Teksti on kirjoitettu aktiivissa. Anita Saaranen kuvaa toimiaan:

a) Koodausten tarkastelu

Kokosin ensin koodaustiedot kustakin kirjoitelmasta, joita oli esimerkkiaineistossa kaikkiaan 40. Saman kirjoittajan koodit ovat eri riveillä osoittamassa episodien vaihtumista: esimerkiksi ensimmäisen kirjoittajan aamuun kuulunut lehtien lukeminen on ensimmäisellä rivillä, päivän lukuhetket toisella. Tarkemmin näitä episodeja on tarkoitus tarkastella koodausten yhteydestä sellaisesta tiedostosta, johon on koostettu kirjoitelmista koodatut pätkät. Kahden kertomuksen kohdalla on viiva, sillä tarkasteluissa osoittautui, ettei niitä voinut ottaa mukaan koodauksiin ja/tai kvantifiointiin: niissä ei kerrottu lehtien lukemisesta 29.11.2001. Jätin ne huomiotta eli analysoitu aineisto supistui 38 kirjoitelmaan. Koodaamisessa rajauksenani oli juuri se, että lehtien lukeminen on tapahtunut ko. päivänä.

Ohessa näytteitä koodauskoonnista - kuten koodien määrästä - voi havaita, että kertomuksissa kirjoitettujen lehtien lukemiseen liittyvien asioiden määrä vaihteli suuresti. (Koodien selitykset).

01
LMpai, LLUsar/uut, LKOko, LAaa
LMpai, LKOko, LAip

05
LMval, LLUuut/muu, LKOko, LAaa
LMaik, LLUmuu, LKOko, LAap
LMjäs, LLUmuu, LKOko, LAip

14 -

15
LMpai, LKOko, LAaa

20
LMval, LLUuut/muu, LKOko, LAaa
LMaik, LLUmuu, LKOkun, LAaa
LMval, LKOko, LAap
LMval, LLUmuu, LKOko, LAil

37
LMval, LMpai, LLUuut, LKOko, LAaa

b) Koodeista taulukkoon

Laadin koodaustietojen pohjalta yksinkertaisen taulukon, johon kokosin helpommin tarkasteltavaan muotoon edellä esittämäni koonnan. Oheen on taulukoitu 38 kirjoitelman tiedot käyttäen taulukossa kirjoitelmien tunnusten lyhenteitä (01-40) – tällainen merkitsemistapa helpottaa aineistoon palaamista verrattuna pelkkään tukkimiehenkirjanpitoon. Taulukosta on kuitenkin jätetty pois tunnistetiedot (sukupuolen, syntymäajan ja asuinalueen lyhenteet) lukuun ottamatta kertomusten järjestysnumeroa, jotta tiedot mahtuisivat paremmin. Näitä tietoja tarkasteltaessa on siis palattava takaisin koodauksiin ja/tai aineistoon, mikä hidastaa hieman analyysia. Omaan käyttöön tulevaan taulukkoon kannattaakin sisällyttää mahdollisimman paljon informaatiota. Tutkimusraporttiin sisällytettävien taulukoiden tulee puolestaan olla sekä pelkistettyjä että samalla informatiivisia.

Huomioitavaa on, että valitsemassani taulukointitavassa yksittäisten kirjoittajien tiedot häipyvät yleisemmän tarkastelun alle: taulukosta voidaan havainnoida sitä, missä määrin kukin koodi esiintyy kertomuksissa, mutta yksittäisten kertomusten tietojen tai koodien toisiinsa liittymisen tarkastelu on näin hankalaa – edellä esitetyistä koodauskoonneista se kuitenkin onnistuu. Koodeja voisi tarkastella myös ristiin (ristiintaulukointi), jolloin voitaisiin koota tietoja mm. siitä, mitä kustakin lehdestä luetaan ("LM" taulukoitaisiin ristiin "LLU" koodin kanssa).

Käytin taulukoinnissa hyväkseni tekstinkäsittelyohjelman "etsi" -toimintoa: kirjoitin hakusanaksi esimerkiksi "LMulk", jolloin tekstinkäsittelyohjelma osoitti koodaustiedostostani (koonta) tiedot siitä kirjoitelmasta, jossa kyseinen koodi esiintyy. Käskytin ohjelmaa aina "näyttämään seuraavan", jolloin pystyin kätevästi siirtymään koodista toiseen ja löytämään nopeasti kaikki ne kirjoitelmat, joihin olin koodin liittänyt. Jos sama asia on esiintynyt kertomuksessa useammin kuin kerran, se on jätetty pois laskelmista. Tässä näyte kvantifioinnista koodin LM osalta (muita koodeja on laskettu aivan vastaavalla tavalla):

(LM)
LMulk: 22
LMval: 03 04 05 06 09 10 11 12 20 22 23 25 26 27 29 32 33 36 37 38 40
LMpai: 01 04 09 11 13 15 17 21 23 26 28 29 30 31 32 33 35 36 37
LMilm: 02 07 10 11 23 25 27 29 30
LMilt: 09 11 19 28
LMaik: 05 12 16 20 27 35
LMjäs: 05 12 27 35
LMhar: 16 18 22

c) ...Ja toiseen

Kohdasta b) voi työstää vieläkin suppeamman taulukon, jossa näkyvät koodit sekä niiden esiintymisen lukumäärät tarkasteltaessa kaikkia kirjoitelmia:

(LM)
LMulk: 1
LMval: 21
LMpai: 19
LMilm: 9
LMilt: 4
LMaik: 6
LMjäs: 4
LMhar: 3

Taulukosta voi havaita esimerkiksi sen, että valtakunnallinen ja paikallinen sanomalehti esiintyvät aineistossa runsaasti. Kaikkia koodeja havainnoitaessa voidaan huomata myös se, että lukemisen kontekstina koti ja ajankohtana aamu ovat aineistossa erittäin yleisiä. Taulukkoa lukiessa tulee muistaa suhtautua lukuihin kriittisesti: osa kirjoittajista ei paneutunut esimerkiksi lehden sisältöihin kovinkaan tarkasti ja jätti ilmaisematta sen, mitä hän sanoma- tai muista lehdistä lukee. Joidenkin kirjoitelmien koodaaminen (7.2.2) ei ollut kovin yksiselitteistä, mikä onkin tavallista: ottaako mukaan tulkintaa vai pitäytyäkö vain sellaisessa, mikä selvästi mainitaan?

Taulukosta saatava tieto voi vaikuttaa aika triviaalilta, mutta esimerkin tarkoituksena olikin juuri havainnollistaa koodaamista ja kvantifiointia lehtien lukemisen (ja tiettyjen valintojen) kautta. Yksinkertaisestakin tutkimustehtävästä voi kuitenkin löytää mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Vastauksia voi etsiä esimerkiksi siihen, kuinka paljon ihmiset lukevat sekä valtakunnallista että paikallista sanomalehteä tai siihen, millaisiin artikkeleihin ja uutisiin kyseisenä päivänä (29.11. 2001) kiinnitettiin huomiota. Tällöin näitä asioita pitäisi tietysti koodata tai muutoin käsitellä tarkemmin. Riittääkö yksi sanomalehti vai luetaanko sen lisäksi toista tai kenties useampia? Mitkä uutiset herättävät ajatuksia ja keskusteluttavat ihmisiä?