KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

Hiihtoesimerkki

Eräässä tutkimuksessamme (Eskola & Saaranen 2003; Saaranen & Eskola 2003 ja) olimme kiinnostuneita suomalaisen hiihdon ja yleisemmin huippu-urheilun tulevaisuudesta. Halusimme tarkastella sitä, mitkä tekijät olivat vastaajien mukaan vaikuttaneet hiihdossa menestymiseen ja menestymättömyyteen. Keräsimme aineistomme käyttäen kahta eläytymismenetelmän kehyskertomusta:

(1) Kuvitellaan, että eletään vuotta 2006. Talviolympialaisissa suomalainen hiihtourheilu elää jälleen vahvaa aikaa, menestystä tulee ja mitaleita satelee. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro mitä näiden viiden vuoden aikana on tapahtunut.
(2) Kuvitellaan, että eletään vuotta 2006. Talviolympialaisissa suomalainen hiihtourheilu elää heikosti, menestystä ei tule sen paremmin kuin mitaleitakaan. Eläydy tähän tilanteeseen ja kerro mitä näiden viiden vuoden aikana on tapahtunut.

Analysoimme aineistoa (ks. FSD2220) niin narratiivisesti kuin perinteisemmistäkin lähtökohdista. Taulukkoon 3 on koottu aineistosta (N=33) sellaisia tekijöitä, jotka esiintyivät molemmissa kertomustyypeissä – myönteisissä menestystä edesauttavina ja kielteisissä menestymättömyyteen vaikuttaneina elementteinä. Taulukossa plus- ja miinusmerkki symboloivat myönteistä (menestyminen) ja kielteistä (menestymättömyys) kehyskertomusta ja taulukon luvut ilmaisevat kuinka monessa vastauksessa kyseinen seikka on nähty vaikuttimena. Jos sama asia mainittiin samassa kertomuksessa useampaan kertaan, jätimme sen huomiotta. Emme myöskään ottaneet laskuihimme mukaan sellaisia tekijöitä, jotka oli mainittu negatiivisessa kertomuksessa positiivisessa merkityksessä tai päinvastoin. Kriteereinä laskelmiin pääsemiseksi oli siis se, että kyseinen asia oli vaikuttanut positiivisen kehyskertomuksen vastauksessa myönteisesti ja negatiivisen kehyskertomuksen tarinassa kielteisesti.

Taulukko 3: Hiihdossa menestymiseen ja menestymättömyyteen vaikuttavat tekijät.

  + -
sponsorointi, rahoitus, satsaaminen 6 9
nuoret, juniorit, uudet nimet 6 8
kehittynyt testaus, valvonta 6 5
organisaation muutokset, puhdistusoperaatio 7 3
maine 5 5
"luomu", puhtaus 6 2
kansan usko 2 5
hiihtäjien usko 1 3

Kvantifiointi tuki havaintojamme aineistossa esiintyvistä keskeisistä seikoista, jotka voitiin tiivistää taulukkoon. Taulukkoa saattaa olla hankalaa lukea kontekstistaan eli itse tutkimuksesta irrotettuna, mutta toisaalta se on suhteellisen selkeä aiheen tuttuuden vuoksi. Taulukosta voi helposti havaita esimerkiksi sen, että samat asiat saattoivat toimia eläytymismenetelmäkertomusten perusteella sekä hiihdossa menestystä siivittävinä että menestymättömyyttä aiheuttavina tekijöinä. Esimerkiksi raha oli kirjoittajien mielestä sekä myönteinen että kielteinen asia, sillä rahoitus vauhditti harjoittelua kun taas rahan puute hidasti sitä. Samalla tapaa tiukka dopingtestaus nähtiin toisaalta tasa-arvoistavana ja menestystä tuovana tekijänä, toisaalta taas menestymättömyyttä aiheuttavana suomalaisten ollessa puhtaita ja muiden käyttäessä kiellettyjä aineita taitavasti.

Laskelmien tekeminen aineistosta oli suhteellisen selkeää, sillä tarinat olivat hyvin suorapuheisia. Tässä täytyy tietysti huomioida, että kyseessä oli eläytymismenetelmäkertomusaineisto eikä tekstejä näin ollen tarvinnut ryhtyä juurikaan tulkitsemaan (poikkeavista kertomuksista ks. Saaranen & Eskola 2003). Taulukkoa tulkitessamme kiinnitimme huomiomme mm. siihen, että kirjoitelmissa mainittiin usein menestystekijänä organisatoriset muutokset: Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen jupakan jälkeen hiihdon ajateltiin lähtevän nousuun hiihto-organisaation läpikotaisen uudistamisen avulla. Erityisen mielenkiintoista on se, että keräsimme vuonna 2003 eräänlaisen seuranta-aineiston (N=35), jossa organisatoriset muutokset eivät enää toimineet merkittävinä muutosagentteina ja tämä lisäksi muitakin muutoksia oli havaittavissa (ks. Eskola & Saaranen 2003). Taulukoinnin avulla pystyimme siis sekä tiivistämään keskeisiä aineistomme löydöksiä että vertailemaan kahtena eri vuonna kerättyjä aineistoja. Tällaisten vertailujen tekeminen ei tietenkään ole ongelmatonta, vaikka vastaajajoukko olikin molempina vuosina samankaltainen ja vaikka samat tutkijat kvantifioivat molempia aineistoja samoin laskemis- ja luokitteluperustein. Jotakin kuitenkin pystynee päättelemään vaikkapa siitä, että toisena vuonna esimerkiksi organisatoriset muutokset tulevat vastauksissa esiin, kun taas parin vuoden kuluttua niitä ei mainita lainkaan muiden tekijöiden noustessa merkittäviksi.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD