Teemoista tyyppeihin

Teemoittelun yhteydessä esitettiin kuvaus siitä, miten teemoja voisi ryhtyä muodostamaan esimerkkiaineistosta mediankäyttötapoja tarkastellen. Teemoista voisi jatkaa tyyppien rakentamiseen siten, että eri teemoja yhdisteltäisiin saman nimikkeen alle luoden teemoja yhdistäviä tyyppikuvauksia tai -kertomuksia. Esimerkiksi kolmea aiemmin hahmoteltua alateemaa, "informaationälkää vai viihteen ahmintaa?", "ei media ikää katso" ja "viideltä lehdet ja kuudelta tv", voitaisiin katsoa kokonaisuutena ja pohtia, miten niitä saataisiin tiivistettyä edelleen. Teemoja tarkastelemalla voitaisiin havaita, että oikeastaan mediankäyttötavat voidaan esittää kolmen tyyppikertomuksen avulla:

1. yhdessä kuvauksessa tiivistettäisiin asioita, joita mediaa pääasiassa informaation hakemiseen käyttävät kertovat
2. toisessa esitettäisiin seikkoja, joita mediaa runsaasti viihteellisessä mielessä käyttävät kirjoittavat ja
3. kolmannessa puolestaan voitaisiin esittää näiden sekamuoto; kuvaus, jossa yhdistyvät sellaisten kertomusten elementit, joissa mediaa käytetään sekä tiedon saamiseen ja hakemiseen että rentoutumiseen ja viihteelliseen käyttöön.

Teemat ja tyypit on muodostettu aika impressionistisesti, mutta tutkimuksessa analyysia ja tiivistämistä tehtäessä olisi syytä tarkastaa, ovatko aineistoa lukemalla saadut vaikutelmanomaiset havainnot päteviä: esiintyykö aineistossa todella sitä, mitä siellä oletetaan olevan ja missä määrin? Kuvaavatko tyypit aineiston tyypillisiä elementtejä? Olisiko tyypit syytä muodostaa uudelleen tai tulisiko niitä olla enemmän tai vähemmän? Voidaanko jokin tyyppi sijoittaa toisen "alle"?

Tyyppikuvaukset tai -kertomukset voidaan nimetä kutakin tyyppiä kuvaavalla tavalla – enemmän tai vähemmän värikkäästi. On pitkälti tyyli- ja makuseikka, kuinka informaatiopitoisessa tai lennokkaassa tyylissä pysytellään. Yksi mediankäyttötyyppi voisi olla vaikkapa "ajanhermolla pysyttelevä", toinen "hupi- ja elämyshakuinen" ja kolmas "tiedon ja viihteen parissa tasapainoilija".

Analyysissa voidaan myös edetä "suuremmasta pienempään" tai "yleisemmästä yksityiseen" (ks. myös orientaatioluku 7.3). Tällöin tyyppien esittelystä voitaisiin siirtyä tarkempaan auki purkamiseen, mikä voitaisiin esittää teemoittelun avulla. Kukin tyyppi siis esiteltäisiin sekä päällisin puolin ("nämä tyypit luonnehtivat analyysini mukaan aineistoa" -tyyliin) että tarkemmin purkaen auki, mitä kaikkea tyypit sisältävät. "Teemoittelu tyypittelyn sisällä" on varsin käyttökelpoinen tapa tiivistää aineistoa (ks. esim. Eskola & Saaranen 2001).