Kyselytutkimuksen tulokset ovat hyvin konkreettisesti sidoksissa kysymyksenasetteluun. Saadakseen tieteellisesti päteviä tuloksia tutkijan tulee suunnitella lomakkeen kysymykset siten, että kysymyslauseet ja vastausvaihtoehdot muodostuvat riittävän kattaviksi ja tasapainoisiksi, unohtamatta kuitenkaan riittävää tiiviyttä ja sanavalintojen yksinkertaisuutta.
Seuraavassa muutama esimerkki tyypillisesti epätasapainoisista kysymyksistä ja niiden vastausvaihtoehdoista:
11a:
Ovatko talvet tulleet lämpimämmiksi viime vuosina?
1 Hyvin paljon lämpimämmiksi
2 Melko paljon lämpimämmiksi
3 Jonkin verran lämpimämmiksi
4 Eivät ole tulleet lämpimämmiksi
Jos vastasit "eivät ole tulleet lämpimämmiksi", perustele kantasi:
_________________________________________________
_________________________________________________
11b:
Pitäisikö ministerin X erota tehtävästään ...... vuoksi?
1 Ehdottomasti pitäisi
2 Ei pitäisi
3 En osaa sanoa
11c:
Kuinka riittävästi järjestön X toiminnassa on yleensä ottaen otettu huomioon jäsenkunnan mielipiteet?
1 Täysin riittävästi
2 Melko riittävästi
3 Ei kovinkaan riittävästi
4 Ei lainkaan riittävästi
Sarjan kaikkia kolmea kysymystä yhdistää se, että vastauksen suunta ikään kuin oletetaan ja annetaan jo kysymyslauseessa. Tasapainoinen kysymyksenasettelu keskittyisi käsityksiin talvien keskimääräisestä lämpötilasta, ministerin toimien arvioinnista eroamismahdollisuuden ja työssä jatkamisen näkökulmasta, sekä siihen, missä määrin jäsenkunnan mielipiteet ovat tulleet huomioon otetuiksi järjestön toiminnassa. Vastausvaihtoehtojen tulisi tällöin vaihdella keskimäärää kylmemmästä keskimäärää lämpimämpään, työstä eroamisesta työssä jatkamiseen ja täysin riittävästä huomioon ottamisesta täysin riittämättömään huomioon ottamiseen.
Käytännössäkin valitettavan yleinen johdattelukeino on jättää kysymättä esimerkiksi kyselyn teettäjälle epäedullisia asioita tai painottaa ja täsmentää kysymysten sisältöalueita tarkoitushakuisesti. Paljon yleisempää lienee kuitenkin johdattelevien kysymysten laatiminen tiedostamatta niiden epätasapainoisuutta.
Nyrkkisääntö 1: Asenteita mittaavissa kysymyksissä tasapainoisen vastausasteikon tulee yleensä sisältää kaksi toisilleen vastakohtaista ääripäätä sekä neutraali vastausvaihtoehto.
Nyrkkisääntö 2: Kysymyslauseen tulee yleensä sisältää viittauksia joko molempiin vastausskaalan ääripäihin tai ei kumpaakaan niistä.
Esimerkiksi:
Mitä mieltä olette seuraavista väitteistä?
tai
Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väitteistä?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
En samaa enkä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
<< edellinen seuraava >>