Esimerkit

Esimerkki 1. - Luottamus suomalaisiin julkisen vallan instituutioihin

Keväällä 1996 Suomen Gallup kysyi käyntihaastattelussa suomalaisten luottamusta erilaisiin instituutioihin, (ks. aineistonkuvaus). Seuraavassa instituutioluettelossa suluissa oleva lyhenne, esim. v135, on tilasto-ohjelmassa käytettävä muuttujanimi:

• kirkko (v135)
• puolustusvoimat (v136)
• oikeuslaitos (v137)
• lehdistö (v138)
• televisio (v139)
• ammattiyhdistykset (v140)
• poliisi (v141)
• maan hallitus (v142)
• puolueet (v143)
• eduskunta (v144)
• valtion virkamieskunta (v145)
• suuryritykset (v146)
• ympäristöliike (v147)
• naisasialiike (v148)
• Euroopan unioni (v149)
• Yhdistyneet Kansakunnat (YK) (v150).

Yksittäisellä kysymyksellä mitattiin luottamusta yksittäiseen instituutioon, kuten maan hallitukseen tai oikeuslaitokseen. Luottamusta mitattiin asteikolla 1=hyvin paljon, 2=melko paljon, 3=ei kovinkaan paljon, 4=ei ollenkaan, 5=ei osaa sanoa.

Muuttujien valinta summamuuttujaan

Kyselyssä mukana olevat instituutiot eroavat toisistaan monillakin tavoin, mm. juridisen asemansa suhteen. Niille on vaikea löytää yhtä yhteistä tekijää. Tämän vuoksi ei liene sisällöllisesti järkevää tarkastella kaikkia instituutioita tiivistettynä yhdeksi muuttujaksi. Voidaan kuitenkin erottaa joitakin tiettyjä samantapaisia instituutioita erillisiksi ryhmiksi, kuten esimerkiksi yhteiskunnalliset liikkeet (ympäristöliike, naisasialiike) ja monikansalliset vaikuttajat (Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat). Toisaalta esimerkiksi kirkko on luonteeltaan hieman erilainen instituutio muihin mukana oleviin verrattuna, joten sitä saattaisi olla järkevää tarkastella itsenäisenä muuttujana.

Seuraavassa esimerkissä valitsemme tarkasteltavaksi luottamuksen suomalaisiin julkisen vallan instituutioihin ja tahoihin: puolustusvoimat, oikeuslaitos, poliisi, maan hallitus, eduskunta ja valtion virkamieskunta. Luottamuksen näihin instituutioihin voimme tiivistää summamuuttujan avulla yhteenlaskemalla alkuperäisten muuttujien koodit. Tulkinnan kannalta ei kuitenkaan ole mielekästä ottaa mukaan vaihtoehtoa "5=ei osaa sanoa". Se voidaan määritellä tilasto-ohjelmistolla puuttuvaksi tiedoksi joko Data Editor-ikkunassa tai Recode-toiminnolla.

Näin ollen summattavaksi hyväksyttäviä ovat muuttujien arvot 1=hyvin paljon, 2=melko paljon, 3=ei kovinkaan paljon, 4=ei ollenkaan. Nimeämme uuden muuttujan luottamusmuuttujaksi ja käytämme siitä tilasto-ohjelmassa nimeä LUOTTA. Yhteenlaskukaava on seuraavanlainen:

LUOTTA = v136 + v137 + v141 + v142 + v144 + v145

LUOTTAMUS-muuttujan minimi- ja maksimiarvo:

Luottamusmuuttujan arvot indikoivat luottamuksen määrää. Analyysin kannalta ei ole merkitystä, millä numeroilla luottamus on koodattu. Tulkinnan helpottamiseksi asteikkoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Tärkeintä on, että tutkija osaa tulkita luottamusta kuvaavat numerot.

• Mikäli luottamusmuuttujan arvo lasketaan yksinkertaisesti edellä olevan kaavan mukaisesti, pienin mahdollinen arvo 6 kuvaa vahvaa yleistä luottamusta instituutioihin ja suurin mahdollinen arvo 24 täydellistä luottamuspulaa.
• Luottamusmuuttujan arvo voidaan skaalata mm. siten, että arvo 0 indikoi täydellistä luottamuspulaa ja arvo 18 täydellistä luottamusta. Tällöin kaavaa muutetaan hieman:
  LUOTTA= 24 - (v137 + v141 + v142 + v144 + v145)
  (Kaavaa sovellettaessa muissa tilanteissa luvun 24 paikalle tulee luku, joka saadaan yhteenlaskemalla summattavien muuttujien maksimiarvot.)
  
• Skaala "0=ei luottamusta, ..., 18=täydellinen luottamus" voidaan toteuttaa myös seuraavasti: Ennen yhteenlaskemista käännetään muuttujien v136, v137, v141, v142, v144 ja v145 koodaukset siten, että 0 tarkoittaa "ei ollenkaan luottamusta" ja edelleen 2= ei kovinkaan paljon, 3= melko paljon, 4=hyvin paljon luottamusta. Tämä voidaan tehdä SPSS-tilasto-ohjelman recode-toiminnolla samalla, kun muuttujan arvo 5 määritellään puuttuvaksi tiedoksi.

Puuttuva tieto

'En osaa sanoa' -vaihtoehto (eos) kerää usein runsaasti vastauksia. Jos ajatellaan, että eos-vastaus ei kuulu motivoituneisuusasteikolle, se voidaan käsitellä summamuuttujaa muodostettaessa ikään kuin puuttuvana tietona. Koska ohjelma laskee summamuuttujan arvon vain niille henkilöille, jotka ovat ilmaisseet mielipiteensä kaikkiin summattaviin väittämiin, puuttuvan tiedon osuus voi olla huomattava. Käsiteltävässä 990 henkilön osaWVS-aineistossa puuttuvaa tietoa kyseisiin instituutioihin luottamisen osalta on 52 henkilöllä, mikä on noin 5%. SPSS-harjoituksessa 1c esitetään eos-vastausten muuttaminen puuttuvaksi tiedoksi.

Summamuuttujan, "luottamus suomalaisiin julkisen vallan instituutioihin", jakauman tarkastelua: Luottamus-muuttujan jakaumaa on tarkasteltu frekvenssitaulukossa ja histogrammina.

Tutustu SPSS-osiossa tähän esimerkkiin liittyviin konkreettisiin harjoituksiin.