Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/DEVA/284

Demokraattinen vaihtoehto

Demokraattisen Vaihtoehdon vaaliohjelma 1987


  • Puolue: Demokraattinen vaihtoehto
  • Otsikko: Demokraattisen Vaihtoehdon vaaliohjelma 1987
  • Vuosi: 1987
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Demokraattisen Vaihtoehdon vaaliohjelma 1987

YDINASEETTOMAAN YHTEISTYÖN MAAILMAAN

SUOMI SILLANRAKENTAJAKSI

Suomalaiset kantavat osaltaan vastuuta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Kansalaisliikkeiden, erityisesti rauhan- ja solidaarisuusliikkeen toiminnassa näkyy selvästi, että tämä vastuu ollaan valmiita ottamaan.

Mikä on Suomen paikka ja tavoitteet maailmassa?

Tämä on presidentinvaalin peruskysymys.

Jokainen voi vaikuttaa paitsi äänestämällä myös muulla toiminnallaan. Suomalaisille, meille kaikille asettuu vastuu Suomen ulkopolitiikan kehittämisestä.

Rauhanliikkeen vaikutus maailmassa antaa myönteisen näköalan tulevaisuuteen. Kautta maailman ihmiset ovat omaksumassa uutta ajattelua. Luottamus ydinaseisiin perustuvaan turvallisuuteen on murtunut. Koko turvallisuuden käsite on muuttumassa ja laajenemassa. Aseiden lisääminen ei lisää kenenkään turvallisuutta. Kukaan ei voi lisätä turvallisuuttaan toisten kustannuksella. Maailmansotaa ei ole vältetty ydinaseiden ansiosta vaan niistä huolimatta.

Maapallon kohtalo on tullut lähelle meitä jokaista. Se, miten kansainvälistymistä toteutetaan, tuntuu jokaisen omassa elämässä. Työttömyys, asunnottomuus, eriarvoisuuden kasvu, maaseudun ja eläkeläisten hätä, oikeistolaistuminen on tänään pitkälle seurausta alistumisesta ylikansallisen pääoman ehtoihin. Rahalla ei ole isänmaata.

YYA-sopimukseen perustuva Paasikivi-Kekkosen linja on esimerkki yhteistyöhön, ei aseisiin perustuvasta turvallisuudesta. Tästä linjasta on käyty kamppailua aina varsinkin kansainvälisen ja Suomen poliittisen kehityksen murrosvaiheissa. Niin on tänäänkin.
Suomen ulkopoliittinen johto ei ole viime vuosina käyttänyt mahdollisuuksiaan laajempaan aloitteellisuuteen. Puolueettomuuden asenteet ja YYA-sopimuksen periaatteiden vähättely ovat voimistuneet. Samalla monet vannovat ulkopoliittisen linjan muuttumattomuuden nimeen. Ei ihme, että on muodostunut kuva sanojen ja tekojen välisestä ristiriidasta.

Suomen on otettava käyttöön kaikki omat ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuudet aseidenriisunnan ja yhteistyön edistämiseksi, maailman kehitysongelmien ratkomiseksi, Suomen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Demokraattisen Vaihtoehdon vaaliohjelma tähtää Suomen ulkopolitiikan kehittämiseen ja sisäpolitiikan suunnan muuttamiseen. Olemme valmiita keskustelemaan kaikista järkevistä ehdotuksista. Haluamme toimia rauhan ja turvallisuuden hyväksi yhdessä kaikkien realistisesti ajattelevien ihmisten kanssa.

SUOMI ASEIDENRIISUNNAN EDELLÄKÄVIJÄKSI

Ydinaseiden vähentämiseen maailmassa on olemassa välitön mahdollisuus. Sopimus keskimatkan ohjusten poistamisesta voi avata oven Euroopan ja koko maailman vapauttamiselle ydinaseista vuoteen 2000 mennessä, kuten pääsihteeri Gorbatshov on ehdottanut.

Suomen on toimittava aloitteellisesti ydinaseiden hävittämiseksi ja ydinkokeiden lopettamiseksi. On estettävä varustelun leviäminen uusille, entistä vaarallisemmille aloille, kuten avaruuteen. Vaihtoehto ei ole tavanomaisen aseistuksen lisääminen, vaan yhteistyöhön, tasavertaisuuteen ja etujen yhteensovittamiseen perustuva turvallisuusjärjestelmä ja YK:n kehittäminen tähän suuntaan. Aseidenriisunta avaa uusia mahdollisuuksia myös maailman kehitysongelmien ratkaisemiseen.

USA:n hyökkäävä strategia kiristää jännitystä pohjoisilla merialueilla ja Pohjolassa. Siksi Suomen ja Pohjolan kannalta on välttämätöntä, ettei maalle sijoitettujen keskimatkan ohjusten poistaminen jää ainoaksi vaan aloittaa prosessin.

Keskimatkan ohjusten poistaminen, Neuvostoliiton yksipuoliset toimet ja uudet aloitteet ovat parantaneet Ydinaseettoman Pohjolan toteuttamisen mahdollisuuksia. USA:n tulee vastavuoroisesti vetää ydinaseet Pohjolaa ympäröiviltä meriltä ja kunnioittaa pohjoismaiden oikeutta päättää itse omasta ydinaseettomuudestaan.

Suomen on esitettävä muille pohjoismaille ydinaseetonta vyöhykettä selvittävän työryhmän toimeksiannon täsmentämistä ja julistusta ydinaseettomuudesta ensimmäisenä askeleena vyöhykkeen perustamiseen.

Suomen aloitetta luottamuksen lisäämisestä pohjoisilla merialueilla tulee edistää aktiivisesti mm. ETYK:in ja YK:n puitteissa. Suomi ja satamakaupungit voivat vauhdittaa Itämeren ydinaseettomuutta kieltämällä ydinaselaivojen vierailut.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökehitys on aika ulottaa varsinaisen aseidenriisunnan alueelle ja rakentaa sen puitteissa tasavertaista ja yhteistä turvallisuutta.

Myös puolueettomien ja sitoutumattomien maiden tulee voida osallistua Euroopan aseidenriisuntaneuvotteluihin. Meidän turvallisuutemme perusta on rauhanpolitiikassa, ei aseissa.

Sotilaalliset keinot kriisien hallinnassa ja vaatimukset armeijan määrärahojen kasvattamisesta on hylättävä. Suomi voi näyttää esimerkkiä supistamalla asevoimiaan, lyhentämällä varusmiespalvelua ja vähentämällä kertausharjoituksia. Aseistakieltäytyjiä ei saa rangaista heidän vakaumuksensa vuoksi. On torjuttava suunnitelmat naisten kytkemisestä asevoimiin. On hylättävä valmius- ja kriisilakihankkeet, sillä ne kaventavat demokratiaa.

SUOMI SILLANRAKENTAJAKSI

Kansainvälistyminen on aikamme suunta. Se voi olla ovi entistä parempaan ja inhimillisempään tulevaisuuteen. Nykyisellään se ei kuitenkaan yleensä merkitse mitään todella kansojen välistä. Sillä tarkoitetaan ensisijassa pääoman ylikansallistumista. Siis toimintaa yli kansojen.

Suomi on liitetty EFTA:n täysjäseneksi, EUREKA:an ja ESA:n, joiden tahdin määräävät yhä pidemmälle Euroopan Yhteisön EC:n ohjelmat. EC:n yhdentyminen on jo nyt luonteeltaan hyvin poliittista. Se merkitsee Länsi-Euroopan pääoma- ja työvoimamarkkinoiden, lakien, sopimusten ja valtiontalouksien pitkälle menevää yhdenmukaistamista. Yhdentyminen etenee myös EC-maiden turvallisuuspolitiikassa. Se merkitsee Demokratian kaventumista ja suuntautuu Suomen itsenäisyyttä ja työväen etuja vastaan.

Euroopan Yhteisön säädöksiin yhdentyminen uhkaa esimerkiksi työsuojelua, elintarvikkeiden puhtautta ja ympäristönsuojelua koskevien velvoitteiden heikentämisellä Suomessa. Työnantajat vastustavat palkkojen korotuksia vedoten kilpailuun EC-markkinoilla.

Verotuksen yhdenmukaistaminen kiristää palkansaajien, eläkeläisten ja muiden pienituloisten elinoloja. Pääomien "vapaa liikkuminen" lisää työtekijöiden turvattomuutta ja työttömyyttä. Kiihtynyt pääomien vienti Suomesta on vienyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Eurooppa on yhteinen kotimme. Suomen kansallisia etuja ja itsenäisen kehityksen mahdollisuuksia edistetään yleiseurooppalaisella yhteistyöllä. Yksipuolinen länsisuuntaus on hylättävä.

Suomen tulee järjestää suhteensa Euroopan yhteisöön ensisijassa kahdenvälisin järjestelyin ja pidättäydyttävä kansallista itsemääräämisoikeutta rajoittavista ratkaisuista. Ylikansallisten yritysten toimintaoikeuksia on rajoitettava. Suomalainen ammattiyhdistysliike voi loimia aloitteellisesti ylikansallisten yritysten työntekijöiden yhteistyön kehittämiseksi.

Yhdentyminen Länsi-Euroopan markkinoihin on toteutettu viime vuosina ilman tasapainottavia ratkaisuja sosialististen maiden suuntaan.

Suomen on liityttävä SEV:n tieteellis-tekniseen ohjelmaan ja esitettävä uudentasoista sopimusta SEV:n kanssa.

Neuvostoliiton esittämä kuusikohtainen ohjelma Pohjolan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämiseksi tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia pohjoismaiden ja Neuvostoliiton yhteistyölle.

Kansainvälistyvän pääoman johdolla kehitys kulkee vinhaa vauhtia toiseen suuntaan kuin esimerkiksi ETYK:n päätöksissä. YK-järjestelmän kehitys on jäänyt jälkeen ylikansallisten yhtiöiden ja suuren rahan vauhdista. Myöskään työväenliikkeen kansainvälinen yhteistyö ei ole ajan vaatimusten tasolla.

Suomi voi olla yleiseurooppalaisuuden sillanrakentaja, eräs sen hengen mukaisen talouden, tieteen ja taiteen keskuksia. Yleiseurooppalaisen yhteistyön kehittäminen vastaa Suomen parhaita kokemuksia. Ei ole maamme etujen mukaista, jos Euroopan taloudellinen, poliittinen ja ideologinen kahtiajako syvenee.

Epädemokraattiseen ja sosialistisilta mailta suljettuun Euroopan neuvostoon liittymisen sijasta Suomen on toimittava Talous-ETYK:n järjestämiseksi ja yleiseurooppalaisen yhteistyön kehittämiseksi. Suomella on erityinen vastuu kun se vuonna 1988 toimii EFTA:n puheenjohtajana. On aika ehdottaa EFTAlle suhteiden solmimista SEV:in kanssa. Helsinkiin voitaisiin perustaa yleiseurooppalaisen teknologisen ja taloudellisen yhteistyön tutkimuslaitos.

PERESTROIKA JA YHTEISTYÖ NEUVOSTOLIITON KANSSA

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat kansainvälisesti ainutlaatuiset. Ne ovat esimerkki uuden turvallisuusajattelun mukaisista suhteista erilaisten valtioiden välillä.

YYA-sopimuksen periaatteet ovat kansainvälisesti entistä merkittävämmät. Suomen ja Neuvostoliiton suhteita voidaan käyttää nykyistä laajemmin rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseen ja maamme aseman lujittamiseen. Yhteistyö Neuvostoliiton kanssa on turvannut työn ja toimeentulon tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille.

Neuvostoliiton koko yhteiskunta uudistuu vauhdikkaasti. Talousuudistus, sosiaaliset uudistukset sekä demokratian ja itsehallinnon kehitys on haastava esimerkki. Ne kiinnostavat yhä laajemmin. Neuvostoliitto on avannut näkymät ydinaseettomaan maailmaan vuonna 2000 ja teoillaan osoittanut uudelleen harhaksi väitteet "neuvostouhasta".

Mutta ovatko Suomen suhteet Neuvostoliittoon kehittyneet kasvavia mahdollisuuksia vastaavasti?

Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta ja Suomen vienti Neuvostoliittoon ovat supistuneet. Syvällinen asiantuntemus naapurimaamme asioista on yhä harvinaista, venäjänkielen taito vähenee. Oikeistolaistumiseen liittyy uutta neuvostovastaisuutta, pelkoa avoimesti kohdata sosialismin kehitys.

Uudet mahdollisuudet on käytettävä syvempään kanssakäymiseen. Suomen ja Neuvostoliiton virallisista suhteista on edettävä entistä laajemmin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välisiin suhteisiin. Ennen kaikkea nyt on kyse Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kehityksen tarjoamien taloudellisten ja tieteellisten mahdollisuuksien hyväksikäytöstä. Suurfirmat ja oikeisto jarruttavat niihin tarttumista.

Idänkaupan kääntäminen nousuun on suomalaisten taloudellisesti turvallisen tulevaisuuden rakentamista. Työllisyysnäkymät Suomessa, Suomen kansantalouden kehitys ja maittemme väliset ystävyyssuhteet ovat tarpeeksi painavia punnuksia harkittaessa kaupan suuntaa. Euroopassa ja maailmassa on monia, jotka ovat valmiita jatkamaan Suomen jalanjäljissä ja ohitsemmekin.

Alistuminen Suomen ja Neuvostoliiton kaupan osuuden supistumiseen on maamme kansallisten etujen vastaista. Sen sijasta olisi kehitettävä huipputeknologiaan perustuvaa yhteistyötä, esimerkiksi kemian, metallurgian ja metsäteollisuuden työnjaon ja erikoistumisen ohjelmaa sekä avaruusyhteistyötä.

Laaja osallistuminen esimerkiksi Kuolan ja Barentsin meren luonnonvarojen hyödyntämiseen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen ja koko kansantalouden kehittämiselle. On perustettava valtiojohtoinen yhteisyritys, joka voi osallistua yhteishankkeisiin ja yhteisyrityksiin pohjoisilla alueilla Neuvostoliiton ja Pohjoismaiden kanssa.

Valtion yrityksille ja laitoksille sekä kunnille tulee laatia kehittämis- ja työllistämisohjelma idänkaupan tarjoamien mahdollisuuksien turvin. Niiden tulisi olla edelläkävijöitä kone- ja laitetuonnin lisäämisessä, tuotannollisen yhteistyön ja yhteisyritysten kehittämisessä Neuvostoliiton kanssa.

Maamme idänkaupan hallinto on uudistettava ja demokratisoitava. Työntekijöiden ja ay-liikkeen tulee myös Suomessa voida yhä laajemmin vaikuttaa idänkauppaa koskeviin ratkaisuihin. Sekä viranomaisten että kansalaistoiminnan tulee edistää venäjän kielen opiskelua, oppilasvaihtoa, tieteellistä ja joukkotiedotuksen yhteistyötä.

VASTUUMME KEHITYSMAILLE

Maailma on turvaton niin kauan kuin miljoonat ihmiset kuolevat nälkään ja suuri joukko maita on kaatumassa velkataakkansa alle. Kehitysmaille antamallamme tuella rakennamme yhteistä turvallisempaa tulevaisuutta.

Meillä kaikilla on vastuu maapallon nälkäänäkevistä ja köyhistä. Laajentunut solidaarisuustoiminta kuvastaa tämän yleisinhimillisen moraalin vahvistumista. Etelä-Afrikan rotusorron vastainen boikotti kuvastaa ay-liikkeen ja kansalaistoiminnan merkitystä kansainvälisissä suhteissa.

Suomen suhteiden kehitysmaihin pitää edistää näiden maiden omaehtoista kehitystä. On kehitettävä uuden kansainvälisen talous-järjestyksen periaatteita toteuttavia suoria suhteita kehitysmaihin.

On aktivoitava toimintaa räikeiden ja laajamittaisten ihmisoikeusloukkausten estämiseksi mm. Etelä-Afrikassa, Israelin miehittämillä Arabialueilla ja Chilessä. Diplomaattisuhteet Etelä-Afrikan rotusortohallitukseen on katkaistava ja boikotin kiertäminen kolmansien maiden kautta estettävä. Angola ja Nicaragua on otettava Suomen kehitysavun kohdemaaksi.

Suomen pakolaispolitiikan tulisi olla oikeassa suhteessa ongelman laajuuteen. Noin 15 miljoonan pakolaisen pääasialliset avustuskohteet ovat Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa. Taloudellinen ja humanitaarinen apu on suunnattava ensi sijassa sinne.

Suomen tukea YK:n pakolaisohjelmille on lisättävä. Suomen on otettava lisää pakolaisia. Heille on taattava tasa-arvoinen kohtelu ja samat oikeudet kuin suomalaisillekin.

Suomen tulee osallistua nykyistä laajemmin maailman elintarvikeohjelman toteuttamiseen. On helpotettava kehitysmaiden velkataakkaa antamalla anteeksi lainoja ja niiden korkoja. Suomen on kaikin tavoin edistettävä uuden kansainvälisen talousjärjestyksen rakentamista. On tuettava YK:n kehitysrahaston perustamista.

YMPÄRISTÖ ON OSA TURVALLISUUTTAMME

Ekologinen turvallisuus ja sen järkkyminen koskettaa monia jo välittömästi. Ympäristön saastuminen uhkaa tulevaisuuttamme. Ihmisten ja luonnon turvallisuuden ongelmat ja niiden ratkaiseminen on entistä selvemmin osa turvallisuuttamme.

Ilman ja veden saastuminen, aavikoituminen, sademetsien tuhoutuminen ja ydinlaskeumat koskettavat yli valtioiden rajojen. Ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä varten tarvitaan maailmanlaajuisia toimia ja sääntöjä sekä kansallista ja kansalaisten vastuuta.

Suomen ainutlaatuisen luonnon suojeleminen on perusehto tulevien sukupolvien ihmisarvoiselle elämälle.

Uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia ja voittoja tulee käyttää ympäristönsuojeluun. Suomen tulee toimia ympäristö-ETYKin toteuttamiseksi ja esittää kansainvälisten sopimusten laajentamista ja tiukentamista ilman, vesien ja elintarvikkeiden puhtauden suojelemiseksi. Suomen on kannettava vastuunsa esimerkiksi ilman suojelusta laajentamalla kivihiilen sijasta maakaasun käyttöä. Maamme on toimittava aloitteellisesti Neuvostoliiton ehdottamien Pohjois-Euroopan ympäristönsuojelu- ja energiaohjelmien aikaansaamiseksi.

Luonnonvarojen riistoon perustuvan suurtehoviljelyn sijasta on tuettava maaseudun perheviljelmiä ja luonnonmukaista viljelyä.

OVET AUKI VASEMMALLE

Oikeistolaistuminen lyö tulevaisuuden ovia kiinni. Kansainvälisesti se on nähty Reaganin hallinnon sotilaallisissa ylivaltapyrkimyksissä.

Suomi on oikeistolaistunut. Valtion budjetin lähtökohta on suuryritysten ja pääomien tarpeissa. Siinä suhtaudutaan entistä tiiviimpään länsisidonnaisuuteen. Suuryritysten johdolla toteutetaan rakennemuutosta, joka merkitsee sadoille tuhansille suomalaisille työttömyyttä, eriarvoisuutta, työelämän kovenemista, ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun laiminlyömistä. Pörssin, pääomien viennin, harmaan rahan ja kasinotalouden kasvu kuvastaa suuryritysten voittojen kasvua.

Me kiistämme yhtäläisyysmerkkien asettamisen teknisen edistyksen ja kansainvälisen pääoman valtaan alistumisen välille. On olemassa vaihtoehto. Työ, asunto, perustoimeentulo ja terveys ovat perusoikeuksia ja ne voidaan turvata. Uuden teknologian ja kansainvälisen yhteistyön tulee palvella ihmisiä eikä alistaa heitä.

Työn tuottavuuden kasvua ja teknologiaa tulee käyttää uusien työpaikkojen luomiseen, palkkojen ja perusturvan parantamiseen, työajan lyhentämiseen sekä työn mielekkyyden kohottamiseen. Euroopan yhteisön ja OECD:n veromalleihin sopeutumisen sijasta on kevennettävä pieni- ja keskituloisten verotusta ja pantava verolle suuryritysten voitot.

Tiede ja taide ovat maamme itsenäisen kehityksen ja kulttuurin voimavara. Koulutusta ja tutkimusta ei saa alistaa suuryritysten kilpailukyvylle, vaan niiden on kehitettävä itsenäistä ajattelua ja vastuuta kansallisesta ja maailmanlaajuisesta kehityksestä.

On kehitettävä monipuolista perustutkimusta, yhteiskuntakritiikkiä ja tieteelliselle perustalle rakentuvaa laaja-alaista koulutusta. On luotava ammatillinen aikuiskoulutuksen järjestelmä. On laajennettava rauhantutkimusta ja -kasvatusta.

Kun Eurooppa nähdään Atlantilta Uralille ulottuvana avautuu myös maamme alueelliselle kehittämiselle laajemmat näköalat.

On laadittava erityisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen sekä taantuvien teollisuuskeskusten kehittämiseksi. Näin voidaan myös rajoittaa ruuhkautumisen tuomia haittoja Etelä-Suomen keskuksissa. Maaseudun ja omavaraisen maatalouden kehittäminen vaatii itsenäistä maatalouspolitiikkaa, joka torjuu ylikansallisten yritysten vaatimukset maataloustuonnin vapauttamisesta Suomeen. Asevarustelun sijasta tulee suunnata varoja mm. asuntotuotannon lisäämiseen, asumiskustannusten alentamiseen ja lapsiperheiden tukemiseen.

Aktiivista ja rauhantahtoista politiikkaa voi toteuttaa kansan enemmistön tuella ja aloitteellisuudella. Voimme kehittää rikkaita talous- ja kulttuurisuhteita kaikkiin ilmansuuntiin.
Suomi toimi sodan jälkeen rauhanomaisen rinnakkainelon edelläkävijänä. Ensimmäinen ETY-kokous pidettiin Helsingissä. Rauhanliike vaatii edelleen, että Suomen on toimittava aloitteellisemmin aseidenriisunnan, kansainvälisen yhteistyön ja uuden turvallisuusjärjestelmän puolesta.

Rauhanliikkeen laajempi ja tehokkaampi vaikuttaminen päätöksentekoon on välttämätöntä maamme ulkopoliittisen linjan jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Rauhanliikkeen toimintaoikeudet on tunnustettava alkaen koulusta, työpaikoilta ja kunnista ja päätyen maamme YK-toimintaan.

Meidän vaihtoehtomme on: täysivaltaiset kansalaiset isännäksi itsenäisessä Suomessa, ydinaseettomassa yhteistyön maailmassa.

Me haluamme valita presidentin, joka toimii näiden vaihtoehtoisten päämäärien hyväksi. Emme kuvittele kenenkään yksin ratkaisevan asioita. Päinvastoin haluamme, että presidentti alistaa linjaratkaisunsa avoimesti kansalaisten ja eduskunnan käsittelyyn sekä toimii osaltaan demokratian laajentamiseksi. Presidentin valtaoikeuksia tulee vähentää.

Kaikki tämä vaatii demokratiaa yritysten lattiatasolta niiden hallintoon, paikallisista kysymyksistä aina ulkomaankauppasuhteisiin. Eduskunnan valtaa ei saa siirtää ylikansallisille järjestöille. Yksityistämisen linja on hylättävä.

Vanhat ajattelumallit eivät riitä, kun tilanne muuttuu. On omaksuttava uusi ajattelutapa, uskallettava astua avoimesta ovesta tulevaisuuteen. Uudelle ajattelulle on ominaista realistinen näkemys ympärillä olevasta maailmasta ja itsestä. Sille on ominaista ennakkoluuloton suhtautuminen muihin, laaja yhteistyö ja oman vastuun käsittäminen. Uusi ajattelu merkitsee myös sanojen ja tekojen välisen ristiriidan poistamista.

Maapallo ja sen kansat tarvitsevat elämän kunnioittamista ja parempaa tulevaisuutta!

Me sanomme, ovet auki tulevaisuuteen!