Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/IPU/293

Ihmisyyden puolesta

Ihmisyydenpuolueen Puolueohjelma


  • Puolue: Ihmisyyden puolesta
  • Otsikko: Ihmisyydenpuolueen Puolueohjelma
  • Vuosi: 1992
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

IHMISYYDENPUOLUE IPU RP.

PUOLUEOHJELMA

KOLMAS KORJATTU PAINOS

Kun naapurilla menee hyvin, on minullakin hyvä olla

Sisällys

1. ALKUSANAT
2. SALAILUPOLITIIKKA
3. KASVATUS JA KOULUTUS IHMISYYDEN PERUSTANA
4. POLITIIKAN TEKO
  4.1. YLEISTÄ
  4.2. HALLINTOMENETTELY
  4.3. VAALIT JA ÄÄNESTÄMINEN
  4.4. OIKEUSLAITOS
5. MAAILMAN- JA MAANPUOLUSTUS
  5.1. MAAILMANPUOLUSTUS
  5.2. MAANPUOLUSTUS
  5.3. PAKOLAISET
6. TALOUSPOLITIIKKA
  6.1 YLEISTÄ
  6.2. TYÖ JA YRITTÄMINEN
7. RAKENTAMINEN JA ASUMINEN
8. LIIKENNE
  8.1. YLEISTÄ
  8.2. KAUPUNKILIIKENNE
  8.3. LIIKENNETURVALLISUUS
9. SOSIAALIPOLITIIKKA
  9.1. YLEISTÄ
  9.2. TERVEYDENHUOLTO
  9.3. MIELENTERVEYSHOITO
  9.4. PERHE
10. LUONNONSUOJELU
11. TAITEEN KAUTTA IHMISYYTEEN
12. VIIHDE JA VIIHDETEOLLISUUS
13. LOPPUSANAT: MAHDOTONTAKO?

1. ALKUSANAT

Ihmisyydenpuolue pyrkii nimensä mukaisesti edistämään ihmisyyttä kaikkialla maailmassa. Ihmisyyttä ajavalla politiikalla Ihmisyydenpuolue tarkoittaa sellaista poliittista toimintaa, joka edistää maailmanlaajuisesti, kokonaisvaltaisesti sekä kaikinpuolisesti ympäristöä ja luontoa suojellen:

  • fyysisen perushyvinvoinnin takaamista kaikille
  • ihmisoikeuksien todellista toteutumista
  • välittämistä
  • suvaitsevaisuutta
  • rauhaa
  • väkivallattomuutta
  • avoimuutta ja rehellisyyttä
  • luottamusta sekä
  • luovuutta.

Näiden tekijöiden lisääntyminen yhteiskunnassa auttaa ihmistä hyväksymään ja löytämään itsensä ja antaa sitä kautta ihmiselle mahdollisuudet toteuttaa itseään. Näin on luotu pohja yksilölliselle ja yhteiskunnalliselle henkiselle hyvinvoinnille, joka on Ihmisyydenpuolueen poliittisen toiminnan päätavoite.

Tämän tavoitteen toteutumiseksi Ihmisyydenpuolue pitää ensisijaisen tärkeänä, että poliittisessa, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa luovutaan:

  • salailupolitiikasta
  • asioita vääristelevästä ja tehtyjen päätöksien todellisia vaikutuksia peittävästä politiikanteosta
  • keinottelusta
  • kartelleista
  • lyhytnäköisestä oman edun tavoittelusta
  • väkivaltaa suosivasta yhteiskunnallisesta rakenteesta
  • ihmisten hyväksikäytöstä
  • yksipuolisesta materiaalista maailmankuvaa ja kulutuksen kasvua edistävästä ajattelutavasta
  • elinympäristön saastuttamisesta.

Oikeudenmukaisempi ja inhimillisille arvoille perustuva maailma ei ole vain utopiaa. Sen toteutuminen on mahdollista, koska nykyinen suppeaa talouseliittipiiriä ja sen hyvinvointia ajava ja suosiva yhteiskunta on keinotekoinen ja vahvemman oikeudella luotu. Mikään yhteiskunnallinen rakenne ei ole, eikä ole koskaan ollut, ihmisen muuttamiskyvyn yläpuolella. Kautta historian ihminen on aina pystynyt vaikuttamaan oman kohtalonsa kulkuun ja ympäristöönsä. Jälleen kerran on vain kysyttävä: - Annammeko edelleen pienen valtavähemmistön päättää puolestamme vai haluammeko inhimillisemmän maailman?

Me voimme itse päättää omasta maailmastamme, mutta meidän on haluttava ja vaadittava sitä ja ymmärrettävä, että nykyinen maailma on todellakin vain harvojen luoma ja ylläpitämä. Se ei ole itsestäänselvyys.

Muutos on joka tapauksessa välttämätön. Ilman sitä ympäristö- ja ekokatastrofien, sotien, nälänhätien ja sairauksien uhkaama maailma ei pysty enää selviämään.

Asevarustelun väkivaltaiset tai yksipuolisen, jatkuvalle kasvulle ja luonnonvarojen riistolle perustuvan markkinatalouden tarjoamat vaihtoehdot eivät enää ole realistisia maailman kehittäjiä. Uusia tiennäyttäjiä tarvitaan. Tämä puolueohjelma on niistä yksi ja tehty näyttämään ne suuntaviivat, joita seuraten inhimillisemmän maailman rakentaminen on mahdollista.

2. SALAILUPOLITIIKKA

Ihmisyydenpuolueen tavoitteiden toteutuminen vaatii täydellistä luopumista salailupolitiikasta, koska yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon liittyvien tietojen salaaminen on avoimen yhteiskunnallisen kehityksen suurin este. Ainoastaan ihmisten henkilökohtaisiin asioihin liittyvä yksilöllinen intimiteettisuoja tulisi säilyttää ei-julkisena.

Kun poliittinen toiminta perustuu salailulle, ketään ei saada vastuuseen haitallisista ja vääristä päätöksistä. Koska salailu mahdollistaa vastuun kiertämisen, puuttuu päätöksiltä usein niiltä vaadittava moraalinen perusta.

Päättäjien ja asiantuntijavalmistelijoiden on oltava aina vastuussa teoistaan. Asioiden valmistelussa Ihmisyydenpuolue vaatii myös suurempaa avoimuutta. Päätöksenteon avoin seuranta mahdollistaa virheellisten päätösten ennaltaehkäisyn.

Salailun ansiosta erilaiset eturyhmät voivat ajaa omia etujaan välittämättä yhteiskunnallisesta kokonaisedusta. Tällainen lyhytnäköinen oman edun tavoittelu tuottaa myöhemmin yhteiskunnalle raskaita tappioita.

Salailusta tulee luopua, ei vain hallinnon ja talouselämän, vaan myös puolustusvoimien piirissä, koska nämä kaikki alueet kytkeytyvät yhteiskunnallisesti toisiinsa. Salailu yhdellä alueella johtaa heti tietojen vääristymiseen myös toisella. Kun päätöksiltä puuttuu tarvittava tietopohja, lopulliset päätökset eivät luonnollisestikaan vastaa todellista tilannetta Tällaisen päätöksenteon korjaaminen jälkikäteen on sekä kallista että monella tavalla vahingollista.

Salailupolitiikka mahdollistaa sen, että päätöksiä voidaan tehdä ottamatta huomioon esim. eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksia. Lisäksi se sallii myös asiantuntijoiden valikoivan käytön. Asiantuntijaopposition mielipiteitä ei oteta huomioon, vaikka se olisi oikeassakin, jos poliittinen valtapeli edellyttää toisenlaista ratkaisua. Salailun ansiosta päätöksenteon ei tarvitse perustua objektiiviseen tietoon.

Salailu vaikuttaa myös yhteiskuntaan yksilötasolla. Se luo epäluottamusta, epävarmuutta ja pelkoa. Se vääristää yhteiskunnallisen arvomaailman ja vie pohjan avoimuudelta ja vastuuseen perustuvalta moraalilta.

Ihmisyydenpuolue haluaa kaikki yhteisiä asioita koskevat jo tehdyt, tekeillä olevat ja tulevat asiakirjat julkisiksi. Lisäksi niistä pitää laatia selkeät, olennaisiin asioihin keskittyvät lyhennelmät.

3. KASVATUS JA KOULUTUS IHMISYYDEN PERUSTANA

Kasvatus ja koulutusjärjestelmät ovat avainasemassa, kun yhteiskunnan arvoihin halutaan vaikuttaa. Siksi Ihmisyydenpuolue ajaa seuraavia muutoksia kasvatus- ja koulutusjärjestelmään:

  • kasvatuksen ja koulutuksen täytyy perustua inhimillisiin arvoihin, ja niitä tulee ehdottomasti toteuttaa myös käytännön tasolla
  • kasvatuksen tulee kehittää oppilaan itsetuntemusta niin, että se johtaa hyvään itsetuntoon ja välittämiseen omasta itsestä.

Kun ihminen mieltää itsensä oikealla tavalla osaksi luonnon ja ihmiskunnan kokonaisuutta, hän myös kasvaa välittämään toisista ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Toisista välittävä, luova, mielikuvitusrikas ja eläytyvä ihminen pystyy myös tunteidensa hallintaan ja sitä kautta kehittämään positiivisia tunteitaan itseään ja lähimmäisiään kohtaan. Tällainen ihminen ymmärtää myös vapauden ja vastuun keskinäisen riippuvuuden ja vuorovaikutuksen. Negatiivisten tunteiden hallinta ennaltaehkäisee myös automaattisesti erilaista häiriköintiä ja rikollisuutta. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat:

  • poliittisten päättäjien tulee vaikuttaa enemmän opetuksen arvoperustaan ja toteuttamistapoihin siten, että ne ajaisivat paremmin inhimillisiä arvoja
  • opetusmenetelmien tulisi kehittää kaikilla eri opintoasteilla oppilaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, luovuutta ja mielikuvitusta sekä hänen eläytymis- ja välittämiskykyään
  • opetusmenetelmien tulee olla joustavia ja niitä tulee voida jatkuvasti tarkistaa, jotta ne ajaisivat mahdollisimman hyvin em. tavoitteita
  • erityisesti huomiota on kiinnitettävä oppiaineiden ja opetusmenetelmien monipuolisuuteen, käytännönläheisyyteen ja soveltamiseen
  • opetuksen tulisi perustua oppilaan yksilöllisyyteen, ja sen pitäisi toimia mahdollisimman paljon hänen omilla ehdoillaan
  • perinteisestä luokkaopetuksesta tulisi voida tarpeen mukaan luopua, eivätkä opetusryhmät saisi olla lukumääräsidonnaisia, vaan niitä tulisi kyetä vapaasti varioimaan yhdistämällä ja jakamalla ryhmiä eri tasoilla
  • opetuksen tulee lisätä oppilaiden omaa aktiivisuutta ja vastuuta opiskelutovereista niin, että pidemmälle edistyneillä oppilailla olisi mahdollisuus toimia esimerkiksi ns. apuopettajina
  • oppiaineiden valinnaismahdollisuuksia sekä taide- ja taitoaineiden tuntimääriä on lisättävä
  • päätösvaltaa tulisi siirtää entistä enemmän paikallistasolle, ja mahdollisuuksien mukaan myös oppilaiden ja oppilaiden vanhempien tulisi voida ottaa osaa ja vaikuttaa päätöksentekoon
  • erilaisten koulumuotojen ja vaihtoehtoisten kasvatusjärjestelmien kehittämistä olisi tuettava, koska ne rikastuttavat huomattavasti yhteiskuntaa
  • opintotukijärjestelmän tulisi olla niin tehokas ja kattava, että jokainen voisi halutessaan opiskella
  • ihmisten opiskelumotivaatiota tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin, ja opiskelun motiivina tulisi painottaa henkisen minän kehittymisen tärkeyttä ja sen suomia mahdollisuuksia positiiviseen kasvuun.

Kasvatuksessa tulee korostaa enemmän sitä, millaisia ihmisen hankkimat tiedot ovat, ja miten tiedot palvelevat ihmistä itseään, muita ihmisiä, yhteiskuntaa ja koko maailmaa kuin sitä, missä nämä tiedot on hankittu.

Erikoisesti opetuksen tulee motivoida ihmisiä suuntautumaan yhteiskuntaa positiivisesti rakentaville alueille. Luovan koulutuksen ansiosta yhä useampi ihminen pystyy käyttämään innovatorisia kykyjään etsiessään vaihtoehtoisia ratkaisuja esim. energiantuotannon, talouden ja yritysmaailman haasteissa. Kestävämpien, ympäristöystävällisempien tuotteiden ja viihtyisämmän ympäristön luomisen perusedellytys on oikeisiin arvoihin perustuva koulutus.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä opettajien koulutukseen, sillä opetuksen laadullinen parantaminen ei ole mahdollista ilman inhimillisiin arvoihin perustuvaa ja niitä toteuttavaa opettajakoulutusta.

Kuitenkaan kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi ei riitä vain kasvatuksen ammattilaisten ja opettajien panos, vaan osavastuu lankeaa myös tiedotusvälineille ja muille yhteiskunnallisille instansseille, joilla on kasvatuksellinen, valistuksellinen ja tietoja välittävä tehtävä. Kokonaisvastuun periaate edellyttää, että kaikki pyrkivät samaan päämäärään. Tämä vaatii jatkuvaa positiivista vuorovaikutusta eri alojen välillä ja salailupolitiikan lopettamista.

Avointa ja kehityskelpoista yhteiskuntaa ei voida luoda ilman tiedon mahdollisimman vapaata välittymistä eri alueilla. Tiedon tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää: kokoaikaista, avointa kriittistä suhtautumista ja jokaisen henkilökohtaista itsenäistä ajattelua ja vastuuta tiedon välittämisessä ja vastaanottamisessa. Korkeakoulupolitiikka vaatii Ihmisyydenpuolueen mielestä lisäksi, että:

  • eri tiedekuntien välistä yhteistoimintaa on kehitettävä ja erilaisia opetus- ja tutkimushenkilökunnan yhteistyöhankkeita on edistettävä kaikin mahdollisin keinoin
  • opiskelijoille on myös varattava mahdollisuus suorittaa monipuolisia poikkitieteellisiä tutkintoja
  • kaikille avoimen korkeakoulujärjestelmän tulee saada erityistukea
  • virkanimitysten tulee perustua todelliseen tieteelliseen pätevyyteen eikä suosikkijärjestelmään. Oman edun tavoittelijat tulee saattaa vastuuseen vääristä virkanimityksistä.
  • korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvirkojen on oltava määräaikaisia, jotta jokainen viranhaltija pyrkisi kehittämään itseään opettajana ja tutkijana yhä enenevässä määrin
  • opetuksen monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota
  • peruskursseja täydentävää, innovaatioita luovaa ja uusia visioita avaavaa dosentti- ja tuntiopetusta on kehitettävä ja lisättävä
  • välitutkinnot on palautettava uudistettuina
  • korkeakouluopetuksen tulee kehittää ja voimistaa inhimillistä arvojärjestelmää ja tukea sen kasvua.

Koulutus- ja kasvatusjärjestelmän muuttaminen ja kehittäminen edellyttää huomattavaa resurssisatsausta koulutukseen. Siksi Ihmisyydenpuolue vaatii budjettilisäystä kasvatukseen ja koulutukseen ja jo myönnettyjen resurssien käytön uudelleen suunnittelua.

4. POLITIIKAN TEKO

4.1. YLEISTÄ

Kaiken poliittisen toiminnan perustana tulee olla:

  • inhimilliset arvot
  • globaali, koko maailmantilanteen laajasti ja syvästi huomioiva ajattelutapa
  • yksilön ja yhteiskunnan tasapuolinen kokonaisetu
  • alueellinen tasapuolisuus ja tasa-arvo
  • salailupolitiikasta luopuminen sekä
  • päätöksenteon vastuullisuus.

Ihmisyydenpuolue vaatii, että päättäjien ja poliitikkojen on oltava vastuussa päätöksistään. Jos ne ovat olleet yhteiskuntaa vahingoittavia, tulee päättäjiä voida rangaista esim. vaatimalla vahingonkorvausta, palkkaa alentamalla, etuisuuksia poistamalla ja lisäksi vakavammissa tapauksissa tehtävästä erottamisella. Myös päätöksien taustalla olevien asiantuntijoiden tulee olla vastuussa antamistaan tiedoista, ja väärien tietojen antamisen tulee aina olla rangaistava teko. Poliitikoilta pitäisi odottaa vastuun lisäksi luonnollisesti myös:

  • lahjomattomuutta ja avoimuutta
  • jatkuvaa itsekoulutusta hyvän asiantuntemuksen saavuttamiseksi sekä
  • paikallaoloa päätöksiä tehtäessä ja puheiden referointivaiheissa.

Eduskunnan ja hallituksen tekemistä päätöksistä on myös tiedotettava entistä paremmin, eikä tätä tehtävää saisi uskoa ainoastaan puoluesidonnaisille tiedotusvälineille. Ihmisyydenpuolue ehdottaa, että valtio ilmoittaisi päätöksistään ja toimistaan maksullisina tiedotteina valtakunnallisissa päälehdissä. Näiden tiedotteiden tulee olla mahdollisimman objektiivisia ja puolueettomia, ja lisäksi niiden tulisi sisältää muuttamattomina kansanedustajien pitämät 1 - 3 minuuttiin referoidut puheet.

Ihmisyydenpuolue ehdottaa myös eduskunnan ja hallituksen työskentelyn tarkkailemiseksi ulkopuolista elintä, joka koostuisi esimerkiksi kymmenestä noin vuoden välein vaihdettavasta puolueettomasta jäsenestä. Valvonnan tarkoituksena on lisätä poliitikkojen vastuuta yhteisten asioiden hoidossa ja kannustaa kansalaisia aktiiviseen, kantaaottavaan poliittiseen toimintaan.

Tehtävää voisivat toteuttaa ja organisoida vaikkapa yleisesti tunnetut, ihmisoikeuksia ja inhimillisiä arvoja ajavat kansalliset ja kansainväliset järjestöt sekä poliittisesti sitoutumattomat kansalaisten itsensä oikeusturvan parantamiseksi perustamat järjestöt. Edellä mainitun tarkkailuelimen voi lakkauttaa tarpeettomana, kun päätöksenteko vakiintuu avoimeksi ja ihmisläheiseksi.

Tarkkailuelimen tehtäviin kuuluisi myös julkaista tiedote esim. neljän vuoden välein jokaisen kansanedustajan poliittisista toimista ja vaalilupausten toteuttamisista. Tässä tiedotteessa tulisi myös selvittää kansanedustajan eri toimenpiteiden reaalivaikutukset ihmisyyden ja kokonaisedun kannalta.

Jotta yhteisistä asioista tiedottaminen olisi mahdollisimman objektiivista, valtakunnallinen radio- ja televisio eivät saisi olla sidoksissa puolueisiin. Huomiota pitäisi kiinnittää myös yleisesti toimittajien tapaan tiedottaa yhteisistä asioista. Tahallisesta harhaanjohtamisesta tai yhteistä etua vahingoittavasta todella puutteellisille tiedoille perustuvasta toimitustyöstä pitäisi toimittaja voida saattaa julkiseen vastuuseen.

Toimittajien yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuus on niin suuri, että yhteistä kokonaisetua ajatellen heidän tulisi ehdottomasti pyrkiä edistämään työssään inhimillisiä arvoja.

4.2. HALLINTOMENETTELY

Valtion ja kuntien hallinnossa Ihmisyydenpuolue ehdottaa, että:

  • puhtaasti poliittisista virkanimityksistä luovutaan
  • päällekkäisvirkojen kaksoispalkkaukset lopetetaan
  • virat määräaikaistetaan siten, että virkojen jatkohoito-oikeus säilyy vain sellaisilla henkilöillä, jotka ovat työssään osoittaneet inhimillistä tulosvastuullisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltijan on täytynyt edesauttaa työnsä kautta inhimillisyyden toteutumista yhteiskunnassa. (Palautteet esim. julkisilla asiakaspalautelomakkeilla.)
  • kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa parannetaan mahdollisimman inhimillisen hallintomenettelymallin löytämiseksi ia kehittämiseksi
  • työntekijöiden ehdotukset hallinnon yksinkertaistamiseksi ja palvelun parantamiseksi tulee voida ottaa huomioon ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan
  • aluehallinnossa tulee voida huomioida entistä paremmin kyseisen alueen omat toiveet ja asiantuntemus aluetta koskevissa päätöksissä
  • kansalaisten aloitteentekomahdollisuutta on pyrittävä helpottamaan mahdollisimman paljon
  • lupamenettelyjä on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä sekä mahdollisuuksien mukaan poistettava
  • poikkeuslupamenettelyn on oltava joustavampaa ja paremmin inhimilliset näkökohdat huomioon ottavaa
  • lakeja on selkeytettävä ja lakia on voitava tulkita inhimillisyysnäkökulmista käsin.

Myös muuta byrokratiaa on huomattavasti yksinkertaistettava ja inhimillistettävä. Tavoitteena tulisi olla ihmisten auttaminen ja palveleminen - ei "luukulta luukulle juoksuttaminen."

4.3. VAALIT JA ÄÄNESTÄMINEN

Ihmisyydenpuolueen mielestä poliittisten puolueiden suuruus, rahallinen vaikutusvalta ja mahti eivät saisi olennaisesti vaikuttaa vaalien tuloksiin. Tämä on mahdollista vain siten, että puoluemainonta kielletään. Tiedotustapana puoluemainonta pyrkii asiallisen tiedottamisen sijasta manipuloimaan ihmisiä. Lisäksi, koska sen vaikutus ja laajuus ovat suorassa suhteessa siihen käytettävissä oleviin resursseihin, se automaattisesti suosii varakkaita puolueita. Mainonnan kautta raha äänestyttää ihmisiä, eikä tätä voida pitää demokraattisena vaalikäytäntönä. Mainonta on myös veronmaksajille erittäin kallis tiedotustapa.

Mainonnan sijasta tulee keskittyä tasapuoliseen tiedottamiseen, johon jokaiselle ehdokkaalle pitää varata samat mahdollisuudet. Tämä käy päinsä esim. selkeästi ja totuudenmukaisesti äänestäjiä informoivalla valtion ja kuntien toimesta julkaistavalla yhteisellä vaalitiedotteella, joka esittelisi eri edustajaehdokkaiden ajamat asiat, vaaliteemat ja -lupaukset sekä puolueiden ja ehdokkaiden kannat tärkeissä poliittisissa kysymyksissä.

Vaalilupausten kokoomajulkaisuna tiedote paljastaisi nopeasti äänestäjille ja tiedotusvälineille sen, toimivatko kansanedustajat antamiensa vaalilupausten mukaisesti.

Tässä jokaiseen kotiin jaettavassa vaalijulkaisussa jokainen ehdokas saisi yhtä paljon ja tasapuolisesti palstatilaa omien mielipiteidensä ja tietojensa esittelyyn. Se mahdollistaisi uusien innovatoristen poliittisten ajatusten esilletulon ja ajaisi näin kaikkien yhteistä etua. Tiedote voisi myös sisältää olennaista tietoa edellisten valtiopäivien tapahtumista. Palvellakseen äänestäjiä mahdollisimman hyvin, esitteen tulisi olla saatavilla myös äänestyspaikoilla ja kopeissa.

Suomen yleisradion tulee myös noudattaa tätä kaikkia puolueita koskevaa yhdenvertaisuusperiaatetta siten, että kaikille puolueille taataan yhtäläinen esiintymisoikeus.

Demokratian ja tasapuolisuuden varmistamiseksi tulisi jatkuvasti valvoa, ettei laissa olevia yhdenvertaisuuspykäliä heikennetä. Kaikki mahdollinen olisi tehtävä kansalaisten vaikutusvallan lisäämiseksi ja kansan todellisen tahdon toteutumiseksi.

Demokratian todelliseksi toteutumiseksi Ihmisyydenpuolue ehdottaa myös muutoksia vaalitapaan. Tämä tulisi hoitaa niin, että jokaisesta vaalipiiristä valittaisiin eniten ääniä saaneet alueellisen kiintiön puitteissa siten, että henkilökohtainen äänimäärä ratkaisee. Puolueet eivät siis voisi saada enää ehdokkaita läpi pelkästään suuruutensa perusteella.

Tärkeimmissä asioissa Ihmisyyden puolue ehdottaa kansanäänestyksien järjestämistä. Nämä äänestykset voisi toteuttaa esim. varsinaisten vaalien yhteydessä. Nopeita suuntaa antavia kansalaisten mielipidetiedusteluja voitaisiin myös tehdä puhelimen ja telen välityksellä.

4.4. OIKEUSLAITOS

Oikeuslaitoksen pitäisi Ihmisyydenpuolueen mielestä ehdottomasti perustua oikeudenmukaisuudelle ja rehellisyydelle. Oikeuslaitoksen tulisi olla koko yhteiskunnan eettisten arvojen tiennäyttäjä. Jos oikeuslaitoksen moraali horjuu, on hyvin vaikeaa vaatia muultakaan yhteiskunnalta inhimillisten arvojen toteuttamista. Oikeuslaitoksen on:

  • huomioitava entistä paremmin inhimillisyystekijät kaikessa päätöksenteossa
  • muistettava oma palvelutehtävänsä eikä alistettava ihmisiä oman tuomiohierarkiansa alle
  • oikeudenmukaistettava tuomarityöskentelyä ja vaadittava tuomareiltaan eettisesti korkeatasoista, rahan mahtiin sitoutumatonta tuomiokäytäntöä. Tämä on myös tuomarin oman edun mukaista, sillä se parantaa merkittävästi tuomarin arvostusta yleisön silmissä.
  • vaadittava tuomareilta päätösvastuullisuutta
  • todella törkeissä tuomiovallan väärinkäytöksissä tuomari on erotettava virastaan
  • kohtuullistettava ylisuuret tuomarinpalkkiot
  • kyseenalaistettava todistajavala, sillä se ei takaa todistajan antavan oikeaa todistusta
  • lyhennettävä huomattavasti kaikkien oikeusasteiden käsittelyaikoja
  • kehitettävä sovittelumenettelyä ja etsittävä enemmän eri osapuolia tyydyttäviä ratkaisumalleja riitatapauksissa, jotta vältyttäisiin turhilta ongelmia lisääviltä oikeudenkäynneiltä
  • järkiperäistettävä ja oikeudenmukaistettava tuomioperusteita
  • suunniteltava ja kehitettävä vaihtoehtoisia rangaistustapoja, jotka vaikuttaisivat rakentavasti tuomittujen asenteisiin
  • otettava enemmän huomioon rangaistusten kasvatuksellinen tehtävä
  • muutettava ja parannettava juristien valintamenettelyä ja koulutusta.

Lakeja on myös huomattavasti yksinkertaistettava ja lakitekstiä selkeytettävä, jotta tulkinnanvaraisuudet eivät voisi vaikuttaa lain oikeudenmukaiseen toteuttamiseen. Kansalaisilla pitäisi myös olla mahdollisuus vaikuttaa lakien sisältöön.

Jotta oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten oikeusturvan toteutuminen voitaisiin todella varmistaa, Ihmisyydenpuolue ehdottaa ulkopuolista, varsinaisesta oikeuslaitoksesta riippumattoman neuvoston perustamista. (Ks.s.18.) Tämän neuvoston tehtäviin tulisi kuulua oikeuslaitosta ja tuomareita koskevien valitusten käsittely ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Yhteiskunnan tulisi huolehtia siitä, että epäiltäessä väärinkäytöksiä yksikään laitos tai virkamies tai niiden lähellä oleva intressipiiri ei saisi tutkia omia epäilyksen alaisiksi asetettuja toimiaan. Ulkopuolisen riippumattoman elimen kuten em. neuvoston tulisi suorittaa tällaiset tutkimukset.

Oikeusseuraamuksiin johtavia tekoja, väkivaltaa, rikollisuutta ja ilkivaltaa ei voida kuitenkaan vähentää ilman voimakasta panostusta ennaltaehkäisyyn.

Avainasemassa ovat kasvatus ja koulutus, joiden tulisi sisältää inhimillisiin arvoihin perustuvaa, luovaa ja vaihtoehtoja etsivää ihmissuhdeopetusta. Kasvatuksessa täytyisi pyrkiä mahdollisimman terveen itse- ja vastuuntunnon kehittämiseen.

Eri kouluasteilla, kuten myös ns. itsepuolustuskoulutuksessa, tulee opettaa luottamuksen tärkeyttä ja aggressiotilanteiden rauhanomaisia purkumalleja.

Yhteiskunnan tulisi kaikilla eri alueilla toimia yhdensuuntaisesti väki- ja ilkivaltaa vähentävästi. Tämä vaatii:

  • voimakasta puuttumista yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksiin, jotka lisäävät perheiden psyykkistä pahoinvointia
  • ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä (Ks. s. 18.)
  • väkivaltaa ihannoivan viihteen suosimisen lopettamista
  • yhteiskunnallisten viihtyvyystekijöiden lisäämistä
  • turhien säädösten ja holhouksen vähentämistä
  • tehokasta nuorten toiminnallisuuden kanavoimista rakentavalla tavalla: mm. vaihtoehtoisia ympärivuorokautisia nuorisotiloja ja erilaisia harrastus- ym. mahdollisuuksia lisäämällä
  • enemmän aktiivista tiedottamista ilki- ja väkivallan aiheuttamista kustannuksista, syistä ja seurauksista
  • enemmän valistusta väkivaltaisen primitiivisen käyttäytymismallin psyykettä tuhoavasta vaikutuksesta
  • huumeiden väärinkäytön tehokasta ennaltaehkäisyä ja väärinkäyttöön johtavien syiden perusteellista tutkimista
  • väkivaltatilanteiden rakentavaa jälkikäsittelyä. Tekijän ja uhrin tulisi uhrin mahdollisuuksien mukaan kyetä kohtaamaan toisensa ja läpikäymään ongelmiaan, jotta tekijä ymmärtäisi tekonsa todelliset seuraukset.
  • uusien positiivisten rangaistusmuotojen kehittämistä; esim. aiheutettujen vahinkojen korvaamista yhteiskuntatyöllä.

On kuitenkin muistettava, että väki- ja ilkivaltaongelmat voidaan saada hallintaan vasta pysyvän yhteiskunnallisen arvomaailman muutoksen myötä.

5. MAAILMAN- JA MAANPUOLUSTUS

5.1. MAAILMANPUOLUSTUS

Maailmanrauhan säilyttämiseksi sekä maailmanlaajuisten ja paikallisten konfliktien ennaltaehkäisyssä olisi vähitellen siirryttävä yhteiseen rauhanomaiseen maailmanpuolustukseen.

Ihmisyydenpuolueen mielestä nykyisellä valtiokohtaisella maanpuolustusjärjestelmällä ei ole maailman kehityksessä enää tulevaisuutta, koska se perustuu lähinnä eri maiden pienten, häikäilemättömien intressipiirien lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun. Nykyjärjestelmä edesauttaa jatkuvasti erilaisten luonnon-, eko-, terrori-, sota- ja epidemiakatastrofien syntymistä ja lisääntymistä. Tässä valossa ainoastaan maailmanlaajuisella puolustuksella on mahdollisuuksia estää maailman tuhoutuminen ja toimia maailmaa rakentavalla tavalla.

Maailmanpuolustus tarkoittaa mm. sitä, että kaikkialla TÄYTYY luopua asevarustelusta. Aseistariisunta on aloitettava ydinaseista, kemiallisista aseista ja muista joukkotuhovälineistä. Tämän jälkeen tulee siirtyä tavanomaisten aseiden tehokkaaseen hävittämiseen.

Asevarustelusta säästyneet varat ja muut resurssit tulisi suunnata koko maailmaa rakentavaan yhteistoimintaan, kuten saasteettomien energiamuotojen kehittämiseen, ihmisläheiseen teknologiaan ja luontoa säästävien kulutusmuotojen etsimiseen.

Kansainvälisen asekaupan sijasta olisi eri maita autettava löytämään konfliktien rauhanomaisia ratkaisumalleja. Avainasemassa tulisi olla henkinen eli diplomatian keinoin tapahtuva maailman- ja maanpuolustus. Tämä vaatii uudenlaista kehittynyttä yhteistyöajattelua, jossa paikallisesta hyötynäkökulmasta siirrytään koko maailman edun mukaiseen, rakentavaan kokonaisnäkemykseen. Tämä edellyttää luonnollisesti salailupolitiikasta luopumista.

Salailupolitiikasta kiinni pitäminen ruokkii jatkuvasti pelkoa ja epävarmuutta, jotka estävät maailman kehittymistä, ja se tekee mahdottomaksi kansojen välisen rakentavan kanssakäymisen ja luottamuksen.

Toteutuakseen maailmanpuolustus vaatii kansainvälisten rauhaa turvaavien joukkojen käyttöä. Näihin joukkoihin valittaisiin henkilöt eri maista väestöpohjan mukaan.[1]

Maailmanpuolustuksessa voidaan maailmanjärjestönä käyttää jo olemassa olevia organisaatioita, kuten Yhdistyneitä Kansakuntia. Tämä vaatii kuitenkin tiettyjä järjestelymuutoksia. Jotta YK todella voisi perustella ajavansa ihmiskunnan yhteistä asiaa, sen tulisi:

  • luopua salailupolitiikasta
  • sovittaa erityisjärjestöjen toiminta keskenään yhdensuuntaiseksi
  • poistaa veto-oikeus jäsenäänestyksissään. (Suurvaltojen veto-oikeus kyseenalaistaa liian voimakkaasti YK:n uskottavuuden ja toimivuuden.)
  • pidättäytyä voimatoimista perinteisesti sotaa tai muita väkivaltaisia ratkaisuja vaativissa tilanteissa, jos pienikin määrä, esim. 3-5 jäsenvaltiota, vastustaa niitä. (Ensisijaisesti tulee pyrkiä aina rauhanomaisiin ratkaisuihin. Sotiminen ja väkivalta eivät saa enää missään tapauksessa olla vaihtoehtoja kriisejä selvitettäessä. Sotaan johtava toiminta on vahvasti kriminalisoitava.)
  • kehittää vaikeiden tapausten varalle tehokkaat ja toimivat pakote- ja sanktiojärjestelmät
  • painottaa enemmän luottamuksen herättämistä ja ongelmien voimakasta ennaltaehkäisyä
  • valvoa tehokkaasti käytännössä ihmisyyden perusperiaatteiden toteutumista
  • ajaa voimakkaasti siirtymistä rahavallasta henkisiä ja inhimillisiä arvoja palkitsevaan valtaan
  • antaa etnisille ryhmille aloitteenteko-oikeus omissa asioissaan
  • perustaa puolueeton apuneuvotteluryhmä kansakuntien ristiriitojen ratkaisemiseksi ( Se selvittäisi mm. lopetettavan aseteollisuuden sekä armeijan resurssien ja henkilöstön uudelleensijoitusongelmat kaikkia tyydyttävällä tavalla.)
  • jäseniä valittaessa tulisi pyrkiä vilpittömään objektiivisuuteen. (Esimerkiksi siten, että kunkin valtion yhtä miljoonaa asukasta kohden valitaan yksi edustaja. Kuitenkin yhtä valtiota voisi edustaa vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä.)

5.2. MAANPUOLUSTUS

Jokaisen valtion oman maanpuolustuksen tulisi tukea maailmanpuolustusjärjestelmän syntymistä ja siihen siirtymistä.

Kunkin maan omaa puolustusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se palvelee ennen kaikkea rauhaa. Tämä vaatii eri maiden välisestä salailupolitiikasta luopumista. Suomen osalta Ihmisyydenpuolue ehdottaa seuraavia muutoksia:

  • nykyinen asevelvollisuus tulisi korvata yhteiskuntapalvelulla, jonka voisi suorittaa joko siviilipalveluna tai asepalveluna
  • palveluaikaa olisi vähennettävä nykyisestä vähintään 2 kuukautta
  • puolet tästä ajasta tulisi myös asepalvelussa käyttää yhteiskuntapalveluun
  • maanpuolustuksessa pitäisi korostaa koko maailman yhteistä etua
  • opetuksen pohjana olisi oltava inhimilliset arvot ja maailmanpuolustusajattelu
  • koulutuksessa tulisi käsitellä ennen kaikkea aggressioiden rauhanomaisia purkamisvaihtoehtoja. Samalla sotapropagandasta ja sotien syttymissyistä pitäisi tulla syvien ja perusteellisten tutkimusten kohde.

5.3. PAKOLAISET

Nykyinen pakolaisongelma on monien historiallisten syiden, vielä vallalla olevan siirtomaa-ajatteluperinnön ja tämän hetken kansallisen ja kansainvälisen politiikan seurausta. Tilanteeseen ei voi tulla muutosta, ellei näihin syihin todella pyritä vaikuttamaan.

Niin kauan kuin yleismaailmallinen politiikka ja eri valtioiden oma alueellinen politiikka pyrkivät keinottelua ja väkivaltaa hyväksi käyttäen ainoastaan turvaamaan suppeiden piirien hyvinvoinnin ja vallassa pysymisen sekä taloudellisen siirtomaariiston, niin kauan on myös pakolaisia.

Ilman voimakasta arvomaailman uudistusta, alueellisten olosuhteiden inhimillistämistä ja maailmanlaajuista, oikeudenmukaisempaa tulo- ja hyvinvointijakoa ei tilannetta luonnollisestikaan voida muuttaa.

Pakolaisongelman ratkaiseminen vaatii koko maailmalta yhteistyötä ja sellaista järjestöä, joka korruptiovapaasti, kansojen luottamusta nauttien todella pystyisi toteuttamaan päätöksiään.

Valtioiden tulisi tukea tätä järjestöä kaikin mahdollisin tavoin, jotta se voisi auttaa muuttamaan olosuhteet sellaisiksi, että ihmisten ei tarvitsisi paeta. Väkivallan tilalle on löydettävä rauhanomaisia ratkaisuja. Pelon, koston ja vihan tilalle on kasvatettava luottamusta. Ilman rauhaa ja luottamusta ei parempaa elinympäristöä voida luoda.

Pakolaisongelman ratkaisussa ylimenokausi tulee olemaan pitkäaikainen, eikä sitä ratkaise pakolaisten muuttaminen paikasta toiseen, mutta tämä muutto on inhimillisistä syistä hyväksyttävä. Niinpä myös Suomen on muutettava pakolaispolitiikkaansa inhimillisempään ja positiivisempaan suuntaan.

Ihmisyydenpuolue haluaa korostaa, että pakolaiset eivät muodosta Suomelle uhkaa, vaan he rikastuttavat kulttuuria, tervehdyttävät ikäjakautumaa ja elvyttävät työpanoksellaan talouselämää. Takaisin muuttaessaan he pystyvät auttamaan tehokkaasti omaa maataan, ja näin pakolaisten vastaanottaminen muodostaa osan arvokasta kehitysmaatyötä.

Suhtautumalla pakolaisiin epäkunnioittavasti, väkivaltaisesti ja rasistisesti ihminen tuhoaa vain omaa ihmisyyttään. Levitessään tällainen käyttäytyminen aiheuttaa ajanmittaan kaikille ongelmia. Myönteisellä suhtautumisella ja välittämisellä sen sijaan edesautetaan koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Meidän on tunnettava vastuumme pakolaisia kohtaan. Molemminpuolinen vastuuntunne ja ymmärrys kasvavat ja kehittyvät vain oikeudenmukaisuuteen pyrkivässä ilmapiirissä.

Pakolaisille ei pidä antaa parempia eikä huonompia olosuhteita kuin oman maan kansalaisille. Heiltä ei myöskään tule vaatia enempää eikä vähempää kuin maamme kansalaisilta.

Kasvatuksen, koulutuksen ja tiedotusvälineiden pitäisi pyrkiä kaikin mahdollisin tavoin luomaan pakolaisia hyväksyvä ilmapiiri eikä herättää suomalaisissa keinotekoista uhan ja omien etujen menettämisen pelkoa.

Viranomaisten tulisi pyrkiä pakolaisten vastaanottamisessa inhimilliseen tehokkuuteen. Pakolaisten integroitumista edesauttaa ja sopeutumisongelmia estää se, että pakolaiset voisivat mahdollisimman nopeasti päästä ansaitsemaan elatuksensa ja tuomaan oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Vastaanottajasta antajaksi -politiikka on kaikkien edun mukaista. Tämän toteuttamiseksi pakolaisten pitäisi myös saada tehokasta koulutusta.

Kaikki ihmisarvon loukkaukset tulee Ihmisyydenpuolueen mielestä tuomita samalla tavalla riippumatta siitä, missä ne ovat tapahtuneet, ja kuka niihin on syyllistynyt. Taloudellisiin syihin tai puolueettomuuteen vedoten ei ihmisarvon loukkauksia voi missään nimessä hyväksyä. Myös ns. hiljainen hyväksyminen asioihin puuttumatta on tuomittava epäinhimillisenä.

6. TALOUSPOLITIIKKA

6.1 YLEISTÄ

Ihmisyydenpuolueen mielestä - jotta talouspolitiikka EI tuhoaisi maailmaa ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia, se EI voi perustua kuten nykyisin:

  • suunnittelemattomalle markkinataloudelle
  • taloussuunnitelmien lyhytjännitteisyydelle
  • voiton lyhytnäköiselle maksimoinnille
  • voitonjakajien pienelle määrälle
  • talouselämän asiantuntijoiden oman hyödyn tavoittelulle
  • omistuspohjan kapea-alaisuudelle
  • talouden pienalaiselle keskittymiselle
  • kulutuksen jatkuvalle kasvulle
  • raaka-aineiden ja energian tuhlaukselle
  • luontoa riistävälle ja saastuttavalle teknologialle
  • henkisten arvojen polkemiselle
  • kolmannen maailman hyväksikäytölle
  • itsekkäälle kilpailulle
  • lainkiertämiselle
  • keinottelulle
  • salailupolitiikalle.

Talouspolitiikan muutos vaatii ennen kaikkea näkökulman laajentamista maailmanlaajuiseksi niin, että koko maailman etu huomioidaan. Luonnonvarojen ehtyminen, saastuminen sekä eko- ja ympäristökatastrofit edellyttävät kaikki uudenlaista luontoa ja ihmistä suojelevaa, ei-tuhlailevaa, inhimillisiin arvoihin perustuvaa talouspolitiikkaa.

Jos nykyiset talousjärjestelmät ja asiantuntijaelimet eivät pysty muuttamaan arvomaailmaansa siten, että talouspolitiikka perustuu luonnon ja ihmisen suojelun ja säästämisen periaatteelle, niin ne on korvattava paremmilla vaihtoehdoilla.

Tällaisen vaihtoehdon voisi tarjota esim. valtiontalouksiin sitoutumaton ja puolueeton, eri maista koottu asiantuntijaryhmä, jonka tehtäviin kuuluisi maailmanlaajuisen, humaanin talouspolitiikan perustan kokonaissuunnittelu, puutteiden ja tehtyjen virheiden diagnosointi ja toimenpide-ehdotukset parannusten aikaansaamiseksi. Jotta tämä neuvosto voisi täyttää tehtävänsä, olisi kaikkien valtioiden pystyttävä hyväksymään sen päätökset oman talouspolitiikkansa suuntaviivoiksi. Kansallisella ja globaalisella tasolla talouspolitiikan perustana tulee olla:

  • koko talouselämään kohdistuva selkeämpi ja tarkempi koordinointi
  • vapautuminen keinottelusta
  • alueellinen tasapuolisuus
  • hyvin tehdyn työn, rehellisen yrittämisen ja ihmisyyden arvostaminen
  • työntekijöiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi
  • rakentava yhteistyö terveen kilpailun ohella
  • järkevä ja monipuolinen omavaraisuus
  • kestävien ja korkeatasoisten tuotteiden tuottaminen
  • jatkuva palvelujen ja tuotteiden hyödyllisyyden kartoittaminen
  • energian ja luonnonvarojen säästäminen
  • uusien energiamuotojen kehittäminen
  • luonnonsuojelu
  • vahingollisen talouskasvun ja kulutuksen hillitseminen
  • talouselämän ja yritysten tuottamien voittojen jakaminen enemmän koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla
  • pienten ja keskisuurten yritysten suosiminen
  • keksintöjen ja osakeksintöjen julkistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehokasta jatkokehittämistä ja hyödyntämistä varten. (Tämä vaatii oikeudenmukaisen ja innostavan palkkiojärjestelmän luomista, joka ei palkitsisi yksinomaan rahoittajaa, työnantajaa tai yritystä, vaan huomioisi asiaankuuluvasti myös keksinnön tekijän.)

Suuromaisuuksien automaattista periytymistä ei saisi pitää itsestään selvänä pelkkiin historiallisiin syihin vedoten. Valtavissa omaisuusluokissa yksilön itsekästä, omaa etua ajavaa oman omaisuutensa hyödyntävää valtapolitiikkaa ei voida pitää oikeudenmukaisena. Se heikentää huomattavasti yhteiskunnallista demokraattista päätöksentekoprosessia, toimeenpanomahdollisuuksia, yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja yhteistä viihtyvyyttä. Omaisuuden ja vallan keskittyminen samoille henkilöille ja yrityksille yhdessä salailupolitiikan ja keinottelun kanssa on yksi suurimmista maailman ja kansallisen talouspolitiikan tervehdyttämisen esteistä. Varakas valtaeliitti on myös aina nauttinut käytännössä huomattavasti paremmasta omaisuuden koskemattomuussuojasta kuin vähävaraiset. Tämä ei ole koskaan edistänyt, eikä tulekaan edistämään samanvertaisuutta.

Talouspolitiikan parantamiseen kuuluu myös veropolitiikan uudistaminen. Veropolitiikassa tulisi:

  • todella yksinkertaistaa verotusta ja kaventaa tuloeroja
  • suosia ylempien tuloluokkien progressioveron kiristystä, jotta voitaisiin paremmin taata taloudellinen perusturvallisuus ja hyvinvointi kaikille
  • saattaa pääomatulojen verotus vähintään tuloverotuksen tasolle
  • keventää tuntuvasti ylityöverotusta
  • kokonaispaketoida verovähennykset alempia tuloryhmiä tukeviksi
  • käyttää tiettyihin tarkoituksiin suunnitellut verot suunnitelmien mukaisesti (esim. haittavero ympäristönsuojeluun)
  • ennaltaehkäistä yhteisöjen veronkierto- ja yhtiömuotokeinottelumahdollisuudet.

Yksilöntaloutta ajatellen on otettava myös huomioon, että tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvat verot ja maksut rasittavat ennen kaikkea pieni- ja keskituloisia.

Talouden tervehdyttäminen vaatii myös:

  • hintojen nousun jatkuvaa kontrollia
  • korko- ja perintäpolitiikan inhimillistämistä
  • epärehellisen yrittämisen aktiivisia ehkäisytoimia
  • taloudellisen keinottelun ja salailupolitiikan lopettamista
  • talouskartellien purkamista
  • maatalous- ym. tukiaisten huomattavaa järkeistämistä
  • taloustukien uusjakoa enemmän pien- ja keskisuurta yrittämistä auttavaksi sekä rakenteellisesti järkevämmäksi ja innovatorisemmaksi siten, että omavaraisuuspiiriä laajennetaan rationaalisesti
  • kotimaisten tuotteiden tuotanto- ja markkinointikustannusten kohtuullistamista
  • tuotteiden ja palvelujen vastuuntuntoista ja todellisuuteen perustuvaa mainontaa. (Väärille mielikuville luotu todellisuus on mainonnassa, asiakassuhteissa (tai poliittisissa puheissa) yksi salailupolitiikan muodoista ja myös selvästi yksilöiden ja yhteiskunnan etujen vastaista.)
  • maan ja kiinteistöjen ansiottoman arvonnousun leikkaamista
  • yritys- ja liikepaikkojen sekä asuntojen hinnannousun kuriin saattamista. (Ylihinnoittelu ehkäisee monipuolisen hyvän palvelurakenteen syntymisen.)
  • ihmisiä, luontoa ja ympäristöä vahingoittavan talouden, kuten sotateollisuustuotannon voimakasta rajoittamista ja vähittäistä lopettamista.

Tuntuva osa taloudellista voittoa tulisi ohjata:

  • ihmisten psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn
  • yleisen viihtyvyyden lisäämiseen
  • kulttuurin kehittämiseen
  • luonnonsuojeluun
  • entistä kestävämpien ja luontoa säästävämpien tuotteiden suunnitteluun
  • maailmaa kehittävään tutkimustyöhön
  • vapaan rahattoman taloussektorin kehittämiseen ja toiminnan aloittamiseen.

Vapaalla rahattomalla taloussektorilla Ihmisyydenpuolue tarkoittaa yhteisen hyvän vastikkeetonta tuottamista. Tämä pehmeän teknologian taloussektori kattaa naapuriapu-, talkoo-, yhdyskunta- ja yhteiskunta-alueen ja se perustuu ajatukselle "minä autan sinua auta sinä minua". Kyseessä on siis ilmaiseksi, yhteiseksi eduksi tehty työ, jota pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, sillä tehokkaalla tavalla toimiessaan sen kansantaloudellinen panos olisi huomattava. Lisäksi se loisi sosiaalista yhteenkuuluvuuden ja vastuun tunnetta ihmisten välille, mikä kaikki edesauttaa paremman yhteiskunnan kehittämistä

Talouden tervehdyttämiseksi eivät kuitenkaan riitä pelkästään julkiset toimet. Jokaisen ihmisen tulisi itse ryhtyä ajattelemaan ja kantamaan vastuunsa muuttamalla kulutustottumuksiaan rakentavampaan ja luontoa säästävämpään suuntaan

6.2. TYÖ JA YRITTÄMINEN

Jokaisella on oltava oikeus työhön. Kaiken yhteiskunnassa tehdyn työn tulisi tukea ja palvella ihmisen omaa ja yhteisön kollektiivista hyvinvointia ja kasvua. Tehdyn työn pitäisi auttaa ihmisläheisen maailman luomisessa eikä ajaa vain talouspiirien oman edun tavoitteita ja rajatonta kulutuksen kasvattamista.

Työolosuhteet tulisi kaikessa työssä luonnollisestikin järjestää mahdollisimman hyviksi ja viihtyisiksi, jotta ihminen voisi myös nauttia työstään. Yhteiskunnan tulisi vaikuttaa siihen, että työpaikoilla ja työtä tehtäessä voitaisiin:

  • kiinnittää erityistä huomiota työpaikan henkiseen ilmapiirin, jotta se tukisi mahdollisimman positiivisesti ihmistä ja työntekoa. (Huonon työilmapiirin yhteiskunnalliset seuraukset ovat huomattavat. Esim.suurin osasyy varhaiseläkkeelle siirtymisessä on juuri työnteon ja työilmapiirin henkinen rasittavuus.)
  • kannustaa ihmisiä tekemään aloitteita työn ja viihtyvyyden sekä tuotteiden ja palveluiden parantamiseksi ja toteuttaa ne mahdollisuuksien mukaan
  • motivoida työntekoa monipuolistamalla töitä ja tekemällä ne mahdollisimman mielenkiintoisiksi
  • suosia luovuuden käyttöä
  • joustaa enemmän työajoissa ja osa-aikatyön järjestämisessä
  • suosia työtä, joka säästää energiaa ja raaka-aineita ja tuottaa mahdollisimman kestäviä, tarpeellisia sekä esteettisesti miellyttäviä ja käyttäjäystävällisiä tuotteita.

Ihmisyydenpuolue haluaa korostaa, että yhteiskunnan kokonaisetua ja ihmisten hyvinvointia edistävää talous- ja liike-elämää ei voida luoda liike-elämän nykyisten moraalisääntöjen mukaan, jotka suosivat "riman alitusta sieltä, missä se on matalin" ja "hyödy niin paljon kuin voit" -asenteita. Liike- ja talouselämässä tulisi:

  • pyrkiä yhteistyöhön kilpailun sijasta. (Yhteistyöhön voidaan päätyä myös kilpailun kautta, jos kilpaileminen perustuu yhteismitallisiin, inhimillisiä arvoja ajaviin sääntöihin.)
  • korostaa, että arvokkainta ja tavoiteltavinta on työ, joka tuottaa yritykselle materialistisen hyödyn lisäksi myös rakentavaa henkistä pääomaa. (Tällainen työ vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta koko henkilökunnan ihmissuhdekoulutukseen ja henkiseen kasvuun.)
  • palkita niitä työntekijöitä, jotka osoittavat henkilökohtaisesti käytännössä kantavansa vastuuta siitä, että heidän työnsä tuottaa em. henkistä pääomaa yritykselle ja yhteiskunnalle.

Taloudellisen tehokkuuden mittaamisessa olisi kaikki tärkeimmät muuttujat otettava huomioon. Jos esim. aika ja inhimilliset tekijät unohdetaan, menettää mittaus täysin luotettavuutensa, ja yhteiskunta saa kalliisti maksaa kuviteltua tehokkuutta.

7. RAKENTAMINEN JA ASUMINEN

Tarkoituksenmukainen ja viihtyisä asunto kuuluu jokaisen perusoikeuksiin ja -tarpeisiin. Poliittista saamattomuutta tällä alueella ei voida puolustaa millään tekosyyllä. Asunto- ja asumisongelmien hyväksikäyttö poliittisena valtapelivälineenä tulee ehdottomasti lopettaa. Erilaisia vuokra-asuntomuotoja ja asumisvaihtoehtoja on jatkuvasti kehitettävä. Asuntopulan aikana asuntoja ei myöskään saisi pitää tyhjillään neljää kuukautta kauempaa. Ihmisyydenpuolue korostaa, että rakentamisessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea:

  • kestävien rakennusten ja rakenteiden tuomat säästöt
  • viihtyvyys- ja esteettisyystekijät
  • ympäristöystävällisyys
  • alueellinen tasa-arvo
  • kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden yksittäisten rakennusten sekä rakennus- ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.

Suomen ilmastolliset olosuhteet edellyttävät rakennusmateriaaleilta kestävyyttä, rakentamiselta laadukkuutta ja energiaa säästäviä toimenpiteitä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siis ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien kehittämiseen sekä ikkunoiden teknisiin ominaisuuksiin - kuten lämmönsäästökykyyn ja valaistukselliseen tehokkuuteen. Hyvä rakentaminen myös ennaltaehkäisee luonnollisesti huomattavasti myöhempiä korjauskustannuksia.

Rakentamisen viihtyvyys- ja esteettisyystekijöiden lisääminen vaikuttaa suoraan ihmisten fyysiseen ja ennen kaikkea psyykkiseen hyvinvointiin, ja siksi näitä tekijöitä ei saa sivuttaa säästämiseen vedoten. Fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivat ihmiset käyttävät vähemmän mm. terveyspalveluja, ja näin ollen kansantalous kokonaisuudessaan hyötyy viihtyisästä rakentamisesta. Viihtyvyys- ja esteettisyystekijät vaativat rakentamiselta:

  • pienimuotoista ja ihmisläheistä rakentamista
  • julkisivulautakunnan määräysten järkiperäistämistä niin, että ihmisillä olisi enemmän omaa valtaa oman kotinsa suunnitteluun
  • maisema-arkkitehtuurin huomioon ottamista
  • erilaisten asumismuotojen luovaa ja ennakkoluulotonta yhdistämistä
  • luonnonläheisyyttä
  • eri ikäluokkia yhdistävää asumissuunnittelua
  • julkisen rakentamisen keskittämistä yhä enemmän monipuolisiin kulttuuri-, kunto- ja urheilukeskuksiin, jotka motivoivat ihmisiä kehittämään ja hoitamaan itseään
  • maata ja luontoa säästävää kaavoitusta
  • teiden järkiperäistä suunnittelua ottamalla huomioon melu- ja ympäristöhaitat.

Alueellinen tasa-arvo edellyttää rakentamiselta puolestaan eri alueiden tasapuolista kohtelua siten, että rakentamisen viihtyvyystekijöihin kiinnitetään kaikkialla samanlaista huomiota.

Tie-, asuin-, toimisto- ja tuotantoalueiden kokonaissuunnittelun pitäisi palvella ihmisten viihtyvyys- ja esteettisiä tarpeita eikä talouden lyhytnäköisiä oman edun tavoitteita. Rakentamisessa ja yhteisissä julkisissa huoltotöissä kaikkien tahojen pitäisi pyrkiä toimivaan yhteistyöhön.

Rakennuskustannusten säästämiseksi tulisi ehdottomasti saada kuriin lainmuutoksien kautta sekä maa-alueiden ansioton arvonnousu, rakennuskartellit että muu keinottelu.

8. LIIKENNE

8.1. YLEISTÄ

Liikenteen ongelmien ratkaisussa Ihmisyydenpuolue ehdottaa entistä suurempaa panostusta raideliikenteeseen, koska sillä on huomattavia etuja maantieliikenteeseen nähden.

Raideliikenne antaa tilaa maanteille, kun suuri osa tavarankuljetuksesta ei enää kuormita teitä. Tämä parantaa luonnollisesti tieturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Energiakustannuksia ja saastemääriä laskettaessa raideliikenne on osoittautunut edullisimmaksi kuljetusmuodoksi. Lisäksi se säästää maapohjaa ja sopeutuu monikaistaisia moottoriteitä paremmin luontoon. Raideliikenne on myös nopeampaa ja turvallisempaa kuin maantieliikenne, ja sen kuljetuskalusto on kestävämpää.

Raideliikenteestä voidaan helposti luoda kilpailukykyinen vaihtoehto muille liikennemuodoille. Tämä edellyttää sitä, että raideliikenne ajaa tasa-arvoista aluepolitiikkaa. Alue- ja asuinkeskukset pitäisi yhdistää toisiinsa hyvällä ja toimivalla rautatieverkolla. Raideliikenteen tehokas käyttö vaatii sitä, että pitkittäis- ja poikittaislinjaverkostot ovat tarpeeksi tiheät, ja että ne toimivat syöttöliikenteen ja muiden oheispalvelujen kanssa saumattomasti keskenään. Tämä edellyttää luonnollisesti tarpeeksi tiheää liikennöintiä ja aikataulujen toimivaa yhteiskoordinointia.

Jotta rautateitä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, yhteiskunnan tulisi osallistua erilaisiin kuljetuskokeiluihin ja tarkastella puolueettomasti eri yhteistyömuotoja esim. kuljetusyritysten kanssa. Rautatieliikenteen avautuminen kuljetusliikkeille antaisi näille sekä Valtionrautateille uudentyyppisiä mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Siirtyminen kuljetuskilpailusta yhteistyöhön hyödyttää jokaista. Kuljetusfirmat voisivat esim. hankkia käyttöönsä omia vaunuja yhteistyössä Valtionrautateiden tai muiden yritysten ja yksityisten kanssa.

Rautatie tarjoaa myös paljon enemmän mahdollisuuksia viihtyisään matkantekoon kuin maantie. Vaunujen suunnittelussa tulisi käyttää luovuutta ja ottaa huomioon raideliikenteen erityispiirteen suomat edut, yhdistää ne ja erilaisten potentiaalisten käyttäjäryhmien tarpeet.

Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää matkustamisen henkeen. Erilaisia viihtyvyystekijöitä lisäämällä tulisikin pyrkiä mahdollisimman paljon parantamaan ja vapauttamaan matkustamisen yleisilmapiiriä, jotta ihmiset valitsisivat mielellään matkustusvaihtoehdokseen raideliikenteen ja sen tarjoamat palvelut.

8.2. KAUPUNKILIIKENNE

Myös kaupunkiliikenteeseen Ihmisyydenpuolue ehdottaa ratkaisuksi raideliikennettä. Tätä täytyisi täydentää myös muulla mahdollisimman tehokkaalla ja saasteettomalla joukkokuljetusvälineverkostolla. Sen tulisi tarjota niin kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle, että ihmiset todella haluaisivat käyttää julkisia kulkuneuvoja. Täten esim. pysäköintialueiden täytyisi niveltyä saumattomasti joukkokuljetusvälineverkostoon. Ihmisyydenpuolueen mielestä kokeilumuotoisesti voitaisiin testata jopa ilmaisten joukkokuljetusvälineiden käyttösuosiota. Yksityisautoilussa tulisi hintapoliittisesti suosia mahdollisimman saasteettomia ja kestäviä autoja.

8.3. LIIKENNETURVALLISUUS

Liikenneturvallisuus alkaa oikeiden asenteiden opetuksen lisäämisestä sekä perus- että autokouluissa. Autoilussa ei koskaan voi välittämistä ja yksilönvastuuta korostaa liikaa. Jotta liikenne olisi mahdollisimman turvallista, erityistä huomiota pitäisi kiinnittää:

  • liikenneonnettomuuksien todellisten syiden selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn kaikilla yhteiskunnallisilla alueilla. (Ylinopeus ei ole ainoa syy onnettomuuksiin. Myös muihin, välillisiinkin riskitekijöihin täytyy kiinnittää entistä huomattavasti enemmän huomiota.)
  • riskiryhmien tehostettuun valistukseen ja asenteiden muuttamiseen positiivisin keinoin
  • ajoneuvojen turvallisuustekijöihin
  • teiden kuntoon ja vaarapaikkojen selvään ja näkyvään merkitsemiseen
  • näkyvään valvontaan ja opastamiseen
  • vakuutusyhtiöiden liikennevakuutusmainontaan.

Vakuutusyhtiöiden ei pitäisi vakuutusmainonnan avulla luoda vastuuttomuuden asennetta "ota meiltä vakuutus - me korvaamme kaiken", vaan vakuutustoiminnan tulisi ohjata positiiviseen ja vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen esim. ilmaisen lisäliikennekoulutuksen ja järkevän vakuutusmaksusuunnittelun kautta.

Liikennerangaistuksissa tulisi huomioida, että sakotusta ei käytettäisi vain valtiollisena "rahastuskeinona". Rikemaksuissa pitäisi ottaa käyttöön voimakkaampi tulojen mukainen porrastus, ja niiden tilalle tulisi kehittää muita rangaistusmalleja. Erilaisten rangaistusmaksujen suuruuksia määriteltäessä tulisi ottaa aikaisempaa paremmin huomioon myös rikkeen aiheuttama liikenteellinen vaara.

9. SOSIAALIPOLITIIKKA

9.1. YLEISTÄ

Ihmisyydenpuolueen mielestä sosiaalipolitiikan tulee ennen kaikkea auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Ihmisen henkistä hyvinvointia ei kuitenkaan voida parantaa ja ylläpitää ainoastaan sosiaalipolitiikan keinoin, vaan siihen tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista. (Näitä tekijöitä on käsitelty läpi koko Ihmisyydenpuolueen ohjelman.)

Sosiaalipolitiikan ei tulisi olla mikään yksittäinen yhteiskunnallinen toiminto, vaan ihmisten täytyisi ymmärtää, että jokaisen tulisi toimia "sosiaalipoliittisesti" ottamalla vastuuta lähimmäisestään.

Sosiaalipolitiikan päätehtäviin kuuluu ehdottomasti ENNALTAEHKÄISEVÄ HOITO. Ihmisyydenpuolue ehdottaakin tehokkaan ennaltaehkäisevän sosiaalisen hoitojärjestelmän kehittämistä.

Tätä tarvitaan, koska yhteiskunnalliset suoriutumispaineet, elinkustannusten jatkuva kasvu, yleinen kovuus ja perinteisen sosiaalipolitiikan usein joustamaton byrokratia kuormittavat vaikeuksissa olevien ihmisten psyykettä. Nämä ihmiset puolestaan purkavat pahoinvointiaan ympäristöönsä. Yleinen aggressiokynnys alenee, ja yhteiskunnallinen kollektiivinen henkinen kasvu pysähtyy. Jokainen kärsii kun yksi kärsii.

Pahoinvoivat ihmiset tarvitsevat tukea. Tässä voi auttaa ilmainen, ennen kaikkea henkiseen tukeen keskittyvä hoitojärjestelmä, jonka "kynnyksen" tulisi olla niin matala, että ihmiset pitäisivät luonnollisena avun hakemista sieltä, ennen kuin paineet purkautuvat ihmistä itseään ja hänen ympäristöään tuhoavaan käyttäytymiseen. Ennaltaehkäisy on tunnetusti edullisempaa kuin ongelmien hoitaminen jälkikäteen.

Sosiaalipolitiikan onnistumiseksi tulee erityisesti kaikkien sosiaalialan asiakaspalvelutehtävissä toimivien henkilöiden soveltuvuuteen, koulutukseen ja tukeen kiinnittää erityistä huomiota.

Jotta ihmiset voisivat saada äänensä kuuluviin, ja jotta heidän mielipiteensä todella voisivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, Ihmisyydenpuolue ehdottaa varsinaisesta sosiaalitoimesta riippumattoman ja paremmin oikeanmukaisuuden toteutumista edistävän "pienen ihmisen" neuvoston perustamista.

Sen tärkeänä erityistehtävänä olisi ottaa vastaan ihmisten antama palaute yhteiskunnallisten päätösten tuomista kansalaistason vaikeuksista ja ongelmista; eli toimia eräänlaisena valtakunnallisena valitus- ja palautepostilaatikkona. Ihmiset voisivat valittaa tälle neuvostolle joko suoraan tai sosiaalityöntekijöiden kautta myös niistä vaikeuksista ja epäkohdista, joita he ovat kohdanneet eri laitosten ja yritysten taholta.

Neuvoston tehtäviin kuuluisi ihmisten konkreettinen auttaminen oikaisemalla eri instanssien väärinkäytöksiä. Sen tulisi myös vaatia päättäjiltä muutoksia sosiaalialaan ja oikeusturvaan liittyvissä epäkohdissa. Tämän neuvoston tulisi toimia myös poliittisten päätösten toteutumisen eettisenä valvojana ja ratkaisijana tärkeissä sosiaalikysymyksissä, kuten esim. päätettäessä pakkohoidosta.

Kollektiivisen psyyken hoidon kannalta Ihmisyydenpuolue ehdottaa myös, että kansalaispalkka tulisi ottaa vakavan tutkiskelun alaiseksi, koska:

  • tekniikan kehittyminen, automaatio, raaka-aineiden rajallisuus, saastuminen ja tarkoituksettomien työpaikkojen sekä tuotantoalueiden karsiutuminen vähentävät markkinataloudellisen tehotyövoiman tarvetta
  • maailmanpoliittinen kokonaistilanne tulee vaatimaan työn käsitteen uudelleen määrittelyä ja työn uusjakoa.

Kansalaispalkasta on lisäksi todettava, että se:

  • poistaa epäinhimillisiä tekijöitä, kuten ihmistä itsestään riippumatonta työttömyyden häpeää ja byrokratiajuoksua paineineen
  • parantaa yksittäisen ihmisen työviihtyvyyttä ja motivaatiota helpottamalla työpaikan ja työn vaihtoa sekä lisäämällä kilpailua työntekijöistä, jolloin työnantajat joutuvat kohtelemaan työntekijöitä paremmin
  • helpottaa jo työelämään sijoittuneiden jatko-opiskelumahdollisuuksia
  • yksinkertaistaa huomattavasti sosiaalialaan kuuluvia maksuperusteita, byrokratiaa ja konttorirutiineja
  • voisi korvata valtion maksamat eläkkeet ja muut toimeentulo- ym. avustukset ja täten muodostaisi kokonaisuudessaan kannattavamman maksutavan.

Vaikka työt eivät loput tekemällä, eikä työ tekevältä lopu, niin perinteisesti ajatellen työtä ei tule riittämään kaikille. Tulevaisuudessa pelkän tavaran tuottaminen suppeiden valtapiirien taloudellisen edun ylläpitämiseksi tulee olemaan yhteiskunnallisesti mahdotonta. Työn on keskityttävä yhä enemmän inhimillisten palvelujen tuottamiseen, ja sen tulisi palvella ihmisten hyvinvointia - ei rakenteita sinänsä, elleivät ne edusta yhteiskunnan kokonaisetua. Työ on nähtävä kokonaisvaltaisena koko yhteiskunnan hyvinvointia ylläpitävänä ja lisäävänä toimintana. Työn tulee omalta osaltaan vähentää yhteiskunnallisia pelkotekijöitä ja lisätä kokonaisviihtyvyyttä. Työltä tulisi vaatia yhä enemmän inhimillisiä arvoja ja inhimillistä laatua.

9.2. TERVEYDENHUOLTO

Terveydenhuolto vaatii luonnollisesti myös entistä enemmän keskittymistä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämä vaatii yhteiskunnalta mm. seuraavia toimia:

  • elintarvikepolitiikassa pitäisi suosia hintoja alentamalla nimenomaan terveellisiä ravintotuotteita ja tukea terveellisen ravinnon suunnittelu- ja valistustyötä
  • omaehtoisia urheilu- ja kuntoilumahdollisuuksia on lisättävä, ja ulkoilualueiden julkisia liikenneyhteyksiä on parannettava
  • yhteiskunnallisten masennustekijöiden tutkimiseen on todella paneuduttava, ja tutkimustuloksia on käytettävä hyväksi uusia päätöksiä tehtäessä
  • vaihtoehtoisia hoitomuotoja on tuettava
  • asuntotuotannossa on otettava entistä paremmin huomioon asuntojen terveystekijät
  • työpaikkojen henkistä ilmapiiriä on pyrittävä parantamaan kaikin mahdollisin keinoin
  • työnantajille Ihmisyydenpuolue ehdottaa verohelpotusta niistä toimista, jotka saavat työntekijät kuntoilemaan tai kulkemaan työmatkat kävellen tai pyöräillen (tai julkisia liikennevälineitä käyttäen.)

Toimiakseen inhimilliseltä pohjalta terveydenhuolto vaatii muutoksia myös lääketeollisuuteen, sairaanhoitohenkilökunnan asemaan sekä sairaaloiden viihtyvyystekijöihin.

Annettavan hoidon tulisi kaikessa terveydenhoidossa olla luonteeltaan mahdollisimman pehmeätä, ihmisläheistä ja ympäristöltään ei-laitosmaista. Erityisesti pitäisi pyrkiä perheenomaisten hoitomuotojen laajempaan käyttöön.

Lääketeollisuuden yrityksiä pitäisi kannustaa yhteistyöhön vaikutuksiltaan samankaltaisten lääketuotteiden kehittämiskilpailun sijasta. Yhteiskunnan tulisi tukea niitä lääketeollisuuden aloja, jotka tutkivat luonnonmukaisten lääkkeiden hyödynnettävyyttä ja niiden mahdollisuuksia korvata turhaa lääkkeiden käyttöä.

Onnistunut terveydenhuolto- ja sairaanhoitojärjestelmä vaatii toimiakseen parannuksia tällä alalla työskentelevien ihmisten työviihtyvyyteen. Sairaaloilla, erilaisilla hoitolaitoksilla ja terveysasemilla tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Lisäksi niillä pitäisi olla tarpeeksi resursseja työtä helpottavien välineiden hankintaan ja työntekijöiden psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. - Sairaaloiden ja hoitolaitosten henkisellä ilmapiirillä on suuri vaikutus potilaiden parantumiseen ja kuntoutumiseen. Ihmisyydenpuolue ehdottaa myös, että:

  • osa luontaishoidon palveluista (esim. hierontamuodoista) ja lääkkeistä tulee saada sairausvakuutuksen piiriin
  • pitkäaikaisissa vaikeissa sairauksissa kulut tulee korvata täysimääräisesti, ja näissä tapauksissa uudet, tehokkaat lääkkeet pitää saada nykyistä huomattavasti nopeammin sairausvakuutuksen korvattaviksi
  • lääkäri- ja apteekkipäivystykset tulee saattaa lähemmäksi käyttäjiä.

9.3. MIELENTERVEYSHOITO

Myös mielenterveyshoidossa tulee panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn Varsinaisessa hoidossa tulisi - jälleen mahdollisuuksien mukaan - auttaa ihmistä auttamaan itseään.

Erittäin tärkeänä Ihmisyydenpuolue näkee lääkehoitoa korvaavan hoitojärjestelmän kehittämisen. Avainasemassa ovat tällöin erilaiset terapiat, joiden käyttöä hoidoissa tulisi huomattavasti lisätä.

Jos pakkohoitoa tarvitaan, siihen tulisi turvautua vain, mikäli ihminen on vaaraksi itselleen, muille tai tuhoaa ympäristöään. Viranomaisten yksinomaista päätäntävaltaa pitäisi rajoittaa. Jos mahdollista, hoidettavaa itseään ja hänen lähimpiä ihmisiään tulee kuunnella ennen päätöksen tekoa. Ihmisyydenpuolue vaatii, että ennen lopullista ratkaisua asiassa pitää ehdottomasti kuunnella ulkopuolista, sitoutumatonta asiantuntijaa*, jotta pakkohoitoa ei voitaisi käyttää toisinajattelevien vaimentamismenetelmänä. (*Ks. s. 18.)

Pakkohoidon on oltava ihmisläheistä. Sen on pohjauduttava todelliseen haluun auttaa hoidettava uuden, paremman elämän alkuun. Pakkohoidon jatkamisen tarvetta on arvioitava vähintään kuukauden välein. Lisäksi hoidettavalla on oltava jatkuva yhteydenpitomahdollisuus ulkomaailmaan. Hänellä tulee olla myös oikeus vaatia koko hoitokertomus julkiseksi. Viime-kädessä pakkohoidon tasosta ja seurauksista vastaavat hoitohenkilökunnan lisäksi ne, jotka ovat allekirjoittaneet lähetteen hoitoon.

9.4. PERHE

Perhepolitiikassa täytyisi ottaa huomioon entistä paremmin yhteiskunnan asettamat uudet vaatimukset ja haasteet. Yhteiskunnan tulisi:

  • hyväksyä entistä tasavertaisemmin perinteisestä poikkeavat perhemuodot. (Erilaisuuden tulisi toimia yhteiskuntaa rakentavana eikä hajoittavana tekijänä.)
  • ennaltaehkäistä sekä suorin että välillisin tukitoimin perheväkivaltaa
  • edistää sukupuolten välisen yhteisymmärryksen ja koskemattomuussuojan parantamista sekä edesauttaa asennekasvatusta, joka tähtää paremman positiivisen seksuaaliympäristön luomiseen. (Oikealla tavalla suunnattu seksuaalisuus tulisi nähdä voimakkaasti elämää parantavana laatu- ja hyvinvointitekijänä. Eroottisuuden ja seksuaalisuuden yhdistämistä väkivaltaan sen sijaan ei tule missään tapauksessa hyväksyä.)
  • tukea huomattavasti tehokkaammin kaikkia niitä toimia, jotka ajavat ihmisten keskinäistä tasa-arvoa perheessä ja perheen ulkopuolella.

Onnellista yhteiskuntaa ei voida luoda ilman, että lasten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisen tulisi tuntea vastuuta lapsista, vaikka päävastuun lasten kasvatuksesta tulee olla vanhemmilla. Se mitä lapsille tehdään, se tehdään tulevaisuuden yhteiskunnalle. Lasten hyvinvointi edellyttää, että:

  • perheitä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin lasten kasvatuksessa
  • päivähoito tai kodinhoitotuki on turvattava kaikille alle kouluikäisille lapsille
  • erilaisia hoitomuotoja on jatkuvasti kehitettävä ja yhteishoitomuotoja, kuten talokohtaisia tai vanhempien perustamia päiväkoteja, on tuettava
  • päiväkotien tulee myös käyttää vanhempien vapaaehtoista apua ja yhteistyöhalukkuutta entistä enemmän hyväkseen lasten hoidossa
  • lasten ja vanhempien yhdessäoloa kannustetaan luomalla esim. yhteisiä leikkipaikkoja ja viihtyisiä yhteistapahtumia
  • kunnallinen ja yksityinen lastenvahtijärjestelmä on kehitettävä mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi.

Ihmisyydenpuolue ehdottaa nuorten äänioikeusikärajan alentamista. Yhteiskunnan tulisi suhtautua nuoriin tasa-arvoisina keskustelukumppaneina nuorten ja yhteiskunnan ongelmia käsiteltäessä. Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää myös riittävää määrää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta kodista irtautuminen olisi mahdollista, sekä riittävästi viihtyisiä vapaa-ajan tiloja, toimintamahdollisuuksia ja rakentavampaa viihdetoimintaa nuoriso-ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. ( Ks. myös s 9.)

Eläkeongelmien ratkaisussa tulisi kaikin mahdollisin keinoin edesauttaa eläkeläisten henkistä vireyttä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja pitkää työkykyisyyttä ja -halua työn viihtyisyys- ja arvostustekijöitä lisäämällä. Tämä luonnollisestikin vähentää yhteiskuntaa kuormittavaa varhaiseläkkeelle siirtymistä. Ikääntyvien ihmisten hyvinvointi vaatii:

  • ei-laitosmaisten hoitotukimuotojen kehittämistä
  • yhteisasumistalojärjestelmän käyttöönottoa, jossa eri-ikäiset ihmiset voisivat asua ja toimia yhdessä
  • negatiivisen eläkeläismentaliteetin hylkäämistä
  • eläkeläisten työmahdollisuuksien parantamista siten, että työstä saatu palkka ei vaikuttaisi pieniä eläkkeitä alentavasti.

Vanhuksia ei saisi eristää yhteiskunnallisesta toiminnasta, vaan heille tulisi antaa mahdollisuus laajalla elämänkokemuksellaan esim. auttaa kouluopetuksessa, konsultoida erityistiedoillaan tai toimia kykyjensä mukaan jopa vanhassa ammatissaan. Halutessaan vanhukset voisivat toimia myös yhteistyössä lastentarhojen kanssa vaikkapa lasten omina kummivanhuksina.

Ihmisyydenpuolueen mielestä inhimillinen yhteiskunta edellyttää myös vammaisten parempaa huomioon ottamista. Yhteiskunnan tulisi:

  • edesauttaa asiallisen ja auttamaan pyrkivän asenteen luomisessa sekä erilaisuuden hyväksymisessä
  • ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä tilanteita, joissa riski vammautumiseen on suuri. Erityisesti on parannettava työturvallisuus- ja ergonomiatekijöitä.
  • auttaa entistä paremmin vammaisten työnsaantia siten, että vammaa ei koettaisi työtä ehkäisevänä tekijänä
  • tukea kaikkia niitä toimia, jotka estävät vammaisten eristämistä
  • parantaa kuntoutus-, koulutus- ja harrastemahdollisuuksia
  • huomioida entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelussa vammaisten tarpeet.

10. LUONNONSUOJELU

Ihmisyydenpuolueen mielestä ihmisen suojelu on tehokkainta luonnonsuojelua. Vasta sitten, kun ihmisille on turvattu perushyvinvointi, he jaksavat ottaa huomioon myös luonnonsuojelun. Toisaalta luonnonsuojelu on viime kädessä aina myös ihmisen suojelua. Tehokkaiden tuloksien saamiseksi onkin molempia "suojelumuotoja" kehitettävä rinnakkain, yhteistyössä keskenään.

Jotta ympäristömme säilyisi elinkelpoisena, on kaikkialla toimittava aktiivisesti saastuttamisen lopettamiseksi ja luonnonvarojen tuhlaamisen estämiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että:

  • kulutusta ja energiankäyttöä tulee hillitä kaikilla yhteiskunnan eri alueilla, ja resursseja on suunnattava tuntuvasti vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimiseen, kehittämiseen ja käytäntöön soveltamiseen
  • ratkaisemattoman ydinjätteen varastointiongelman ja katastrofaalisen vahinkovaaran takia ei ydinvoimalaa voi suositella energiatuotannon vaihtoehdoksi
  • turhan energiankäytön ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. (Esim. julkisten rakennusten täyslämmitys ja -valaistus virka-ajan ulkopuolella on energian tuhlausta.)
  • jokaisen tulee ymmärtää oma henkilökohtainen vastuunsa ja toimia mahdollisuuksiensa mukaan luontoa suojellen päättäessään omasta energian kulutuksestaan ja tehdessään henkilökohtaisia osto- ja liikkumispäätöksiään
  • haittaveron tuotto on kohdistettava niihin ongelmiin, joita vastaan se on suunniteltu
  • päästörajoja on kiristettävä niin paljon kuin mahdollista, vaikka kustannukset nousisivat suuriksikin. (Ennaltaehkäisy tulee pitkällä aikavälillä kuitenkin edullisemmaksi, kun otetaan huomioon saastuneen luonnon ja sairauksien - kuten erilaisten allergioitten, astman ja syövän aiheuttamat kustannukset.)
  • erityisesti on tutkittava, miten ympäristölle kielteiset toimenpiteet ja päästöt kumuloituvat vaikutuksiltaan
  • joukkokuljetusvälineitä on kehitettävä niin, että ne tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon yksityisautoilulle
  • jokaisen valtion tulisi tukea mahdollisuuksiensa mukaan oman alueensa lisäksi myös lähinaapureittensa ympäristönsuojelua ja kehitysmaiden luonnonsuojelua
  • myös tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus mahdollisimman koskemattomaan luontoon. (Sen vuoksi luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja on perustettava ja säilytettävä mahdollisimman paljon.)
  • tehometsätalouden kannattavuutta on harkittava uudelleen tähtäämällä koko metsän kestävään hyötykäyttöön
  • sotaharjoitusten ym. toimien luontoa kuormittavia tekijöitä on rajoitettava
  • peltojen luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä on edesautettava mahdollisimman paljon.

Luonnonsuojeluun kuuluu myös aktiivinen eläintensuojelu. Kasvatuksessa ja koulutuksessa on korostettava enemmän vastuuta eläimistä ja eläinten hyvää kohtelua. Karjasuojiin, eläinten kuljetuksiin ja heitteillejättöihin on tehokkaan eläintensuojelun kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ihmisyydenpuolue ei hyväksy koe-eläinten käyttöä sota- ja kosmetiikkateollisuudessa eikä psykologisissa tutkimuksissa. Lääketieteellisessä käytössäkin on rajoituttava vain kaikkein välttämättömimpään. Erityisesti on valvottava, että turhan kivun ja kärsimyksen tuottamista eläimille ehdottomasti vältetään. Myös yhteistyötä eri maiden välillä on tehostettava huomattavasti, jotta turhia päällekkäisiä tutkimuksia ei tehtäisi.

Pysyviä tuloksia luonnon suojelemisessa ei voida saavuttaa ilman tehokkaita perhepoliittisia toimia. Maailmaa ei voida rakentaa inhimilliseltä pohjalta, ellei jokainen kansa tunne vastuutaan omasta ja maailman liikakansoituksesta. Maailmanrauha ja ympäristön säilyminen elinkelpoisena vaativat voimakasta syntyvyyden säännöstelyä ja yhteistyötä tietämättömyyden, tarkoituksellisen manipulaation, kulttuuristen, uskonnollisten ja muiden aatteellisten ym. tekijöiden poistamiseksi. Kaikkialla (myös länsimaissa) on pyrittävä tasapainoon alueellisen ja kokonaisglobaalisen ekologisen kantokyvyn kanssa.

Taloudellinen hyvinvointi ei voi eikä saa perustua väkiluvun jatkuvaan kasvuun. Yhdenkään valtion ei tarvitse lisätä potentiaalisesti väkilukuaan. Tärkeämpää on, että kaikille voidaan taata perushyvinvointi ja laadultaan elämisen arvoinen elämä.

Tehokas luonnonsuojelu edellyttää ehdottomasti maailmanlaajuista yhteistyötä. Tätä yhteistyötä varten Ihmisyydenpuolue ehdottaa kansainvälistä, poliittisesta ja taloudellisesta valtapelistä ja oman edun tavoittelusta riippumatonta, ympäristön- ja luonnonsuojeluun keskittyvää neuvostoa, joka jatkuvasti seuraisi ympäristön tilaa. Jotta neuvoston päätökset eivät jäisi vain toteutumattomien julkilausumien tasolle, tulisi maailman valtioiden myös sitoutua noudattamaan sen päätöksiä.

11. TAITEEN KAUTTA IHMISYYTEEN

Ihmisyydenpuolueen mielestä taidetta, taideharrastuksia ja niiden KAIKKIA rakentavia ilmenemismuotoja tulee tukea mahdollisimman paljon.

Taiteeseen ja taideharrastuksiin suunnattu tuki korvautuu yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi taiteen merkitys ihmisen psyykkisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä on äärimmäisen tärkeä. Taiteen tekeminen kehittää myös voimakkaasti luovaa ja innovatorista ajattelukykyä, joka on avainasemassa uusien keksintöjen ideoinnissa ja yhteiskunnan kehittämisessä. Ihmisyydenpuolueen mielestä erityistä tukea kaipaavat:

  • tavallisten kansalaisten kulttuurimahdollisuuksien lisääminen (kuten monimuotoiset, eri taiteentekomahdollisuuksia tarjoavat puuhatalot)
  • lasten taideharrastukset
  • apurahajärjestelmät (varsinkin omaehtoiset, kansalaisten järjestämät ja toivomat, pienimuotoisetkin kulttuuriprojektit ja poikkitaiteelliset työt. Apurahan myöntäminen ei saisi olla vuosiaikatauluun sidottua.)
  • positiiviset ja omintakeiset taidevisiot
  • monitaiteelliset koulutuslinjat
  • taideterapialinjat.

Taiteilijoilla on taiteensa kautta erittäin suuri mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan ajattelutapaan, ja siksi taiteilijoiden tulisi tuntea voimakkaasti vastuunsa yhteiskunnan hyvinvoinnista. Taidetta tekevien ihmisten tulisi ymmärtää, että silloin kun ihminen voi vaikuttaa positiivisesti ja rakentavasti, mutta ei sitä tee, niin hän ei kanna vastuutaan oikealla tavalla. Taiteen täytyisi siis:

  • olla suvaitsevaista ja erilaisia taidenäkemyksiä kunnioittavaa, mutta kuitenkin rakentavaa. (Tuhoavaa taidetta - kuten eläinten ja luonnon raiskausta ei voida legitimoida ns. taiteen vapaudella.)
  • tarjota mahdollisuuksia sekä luovuuteen että nautintoon
  • kehittää ihmisen kasvua ihmisyyteen
  • avartaa ihmisen tajuntaa ja tietoisuutta taiteen mahdollisuuksista
  • lähentää ihmistä itseensä, toisiin ihmisiin ja luontoon
  • antaa ihmiselle rakennustarpeita elämää varten
  • auttaa ihmistä löytämään itsensä
  • toimia yhteistyössä eri tieteenaloja rikastaen.

Nämä funktiot täyttävää taidetta tulisi erityisesti tukea ja palkita.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää ns. julistavaan ja kantaa ottavaan taiteeseen. Tällainen taide ei saisi ihannoida esiintuomiaan negatiivisia asioita, kuten väkivaltaa tai rasismia, vaan sen tulisi näyttää rehellisesti näiden ilmiöiden yhteiskuntaa tuhoavat piirteet.

Taide ja luominen eivät saisi olla vain joidenkin harvojen yksinoikeus, vaan kaikilla halukkailla tulisi olla mahdollisuus erilaisiin taideharrastuksiin.

Tämä edellyttää sitä, että taiteen tekemiseen liittyvän materiaalin täytyisi olla kohtuuhintaista. Ihmisyydenpuolue ehdottaa, että taiteen perustarvikkeet vapautetaan liikevaihtoverosta. Myöskin taideharrastuksiin soveltuvia yleisiä tiloja tulisi voida vuokrata edullisesti. Taideharrastuksen tukeminen vaatii myös kohtuuhintaisen taide- ja harrasteopetuksen järjestämistä halukkaille.

Maailmanlaajuisessa kansojen yhteisymmärryksen ja luottamuksen lisäämisessä taiteella ja taiteen harrastamisella on huomattava merkitys. Niinpä Suomen ja eri maiden välistä moninaista kulttuurinvaihtoa tulisi edistää mahdollisimman paljon.

12. VIIHDE JA VIIHDETEOLLISUUS

Viihdeteollisuuden nykyinen arvomaailma ei edesauta ihmisyyden toteutumista maailmassa. Se luo vääristynyttä todellisuuspakoista olotilaa, jossa ihmisen ei odoteta ottavan kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin tai pyrkivän parantamaan elinolosuhteitaan, vaan viihtymään epäkohtien parissa, kokemaan ne luonnollisena osana elinympäristöään ja alistumaan niihin.

Suuri osa viihdeteollisuudesta on edesauttamassa vääristyneen maailmankuvan syntymistä, jossa väkivaltainen käyttäytyminen ja tuhoaminen on luonnollista, ja jossa ongelmat ratkeavat irrealistisesti ihmeitten kautta. Kyvyttömyys hahmottaa elämän realiteetteja lisääntyy. Tällaisen viihdeteollisuuden nykytilasta hyötyvät ennen kaikkea:

  • militarismi, koska ongelmat pyritään ratkaisemaan väkivallan avulla
  • talouselämä, sillä viihdeteollisuus suosii voimakkaasti jatkuvaa kulutuksen kasvun ideaa ja
  • sukupuoliseen syrjintään perustuva työmaailma, koska viihdeteollisuus kannustaa yhä perinteisten kielteisten sukupuolimallien mukaista käyttäytymistä.

Ihmisyydenpuolueen mielestä viihdeteollisuuden pitäisi ehdottomasti tukea voimakkaammin ihmisyyttä. Poliittisin toimin pitäisi suosia viihdettä, joka:

  • tuntee vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana
  • auttaa ihmisiä ajattelemaan positiivisesti ia yhteiskuntaa rakentavasti
  • luo rakentavia malleja ihmisten elämänongelmiin
  • saa ihmiset positiivisesti viihtymään ja välittämään yhä enemmän toisistaan ja luonnosta
  • edesauttaa psyykkistä terveyttä
  • ei luo väkivaltaisia ja alistavia sukupuolisia käyttäytymismalleja
  • soveltuu elävöittämään erilaisia opetustilanteita
  • ei passivoi, vaan kannustaa ihmisiä itse osallistumaan viihteen ja erilaisten viihdetilaisuuksien tekoon.

Ihmisiä aktivoiva "kaikki mukaan viihde" auttaa ihmisiä vapautumaan, löytämään itsensä ja lähentymään toisiaan positiivisella tavalla. Yhdessä organisoituja ja toteutettuja viihdetapahtumia voidaan hyvin hyödyntää myös matkailussa, turismissa sekä ihmisiä aktivoivaa viihdetoimintaa erilaisine peleineen ja leikkeineen esim. kuntourheilussa.

Viihdeteollisuudessa pitäisi entistä enemmän korostaa sitä, että sen todellinen yhteiskunnallinen hyöty ja arvo on siinä, kuinka hyvin se voi antaa ihmisille voimaa, onnellisuutta ja kykyä välittää. Pelkästä taloudellisen hyödyn maksimoinnin -ideasta olisi vähitellen irtaannuttava laajempaan yhteiskunnalliseen ajatteluun.

Erittäin merkittävinä yhteiskunnallisina vaikuttajina myös taiteilijoiden ja artistien, kuten myös huippu-urheilijoidenkin tulisi ymmärtää oma vastuunsa ihmisten maailmankuvan positiivisina muokkaajina.

13. LOPPUSANAT: MAHDOTONTAKO?

Kun olemme kertoneet ihmisille tästä Ihmisyydenpuolueen ohjelmasta, monet ovat todenneet: "Olette oikeassa, näin asioiden pitäisi olla, mutta eiväthän ne voi toteutua. Ne ovat utopiaa. Teidän on oltava reaalipoliittisia." Me vastaamme:

  • Maailmassa on ollut ja on diktaattoreita, joiden käskyt ovat tuhonneet ja tuhoavat miljoonia. Jos yhden ihmisen on mahdollista vaikuttaa näin paljon, miksi maailman luominen ja rakentaminen paremmaksi olisi vaikeampaa tai mahdottomampaa kuin sen tuhoaminen?

Me kyseenalaistamme:

  • Miksi meidän täytyy hyväksyä reaalipolitiikaksi sodat, asevarustelu, talouskeinottelu, pienten piirien sanelemat valtaehdot ja monet muut maailmaa hävittävät tekijät?
  • Miksi reaalipolitiikkaa on raha, joka määrää ainoasta oikeasta poliittisesta totuudesta, ja jota palvellaksemme me tuhoamme elinympäristömme?
  • Miksi reaalipolitiikkaa on salailupolitiikka, jota puolustetaan sanomalla, että se suojelee meitä, kun päinvastoin juuri sen ansiosta asevarustelu sekä poliittinen ja taloudellinen keinottelu, valtaleikki ja vastuunkiertäminen ovat mahdollisia?
  • Miksi emme huomaa, että hyvin suppeat valtapiirit ovat luoneet meille omia etuja ajaakseen keinotekoisen maailman, jonka me hyväksymme ainoaksi oikeaksi ja realistiseksi?
  • Miten on mahdollista, että me annamme jatkuvasti pettää itseämme ja uskomme, että näin kaiken pitää tapahtua ja että tämä on asioiden luonnollinen olotila?

Me tiedämme:

Paremman maailman luomista rajoittaa vain se, että ihmiset eivät usko sen toteutumisen mahdollisuuteen, eivätkä tiedä, miten maailman muuttuminen voisi tapahtua.

Muutos alkaa kuitenkin sillä hetkellä, kun me luovumme asenteestamme:

"Mahdotonta. Yksi ihminen ei pysty vaikuttamaan. Ei kukaan muukaan tee mitään, miksi minä siis tekisin..."

Kyynikonuskolla mitään ei todellakaan tapahdu. Mutta siitä luopumalla meidän on mahdollista muuttaa oman elämämme ja ympäristömme suuntaa.

Me voimme ja meidän tulee vaatia yhdessä. Yhteiskunta on viime kädessä aina sellainen kuin me haluamme sen olevan. Rakenteet eivät ole ihmisiä suurempia, vaikka niin meille jatkuvasti uskotellaan. Ja on täytynytkin uskotella, koska ilman tätä uskottelua ne sortuisivat.

Perustuslakimme sanoo, että "valta kuuluu kansalle, jota edustaa..." Meillä on lain mukaan oikeus vaatia tätä valtaa itsellemme. Meillä on oikeus olla arkielämässämme, jokapäiväisissä kulutus- ja elämänvalinnoissamme ne todelliset politiikan tekijät ja päättäjät.

Tien muutokseen on kuitenkin oltava positiivinen ja inhimillisiä arvoja toteuttava. Vain tätä tietä kulkemalla me saavutamme positiivisia tuloksia. Sillä "tien ja päämäärän on oltava aina samannimiset, jotta ne täyttäisivät toistensa toiveet". Välittäminen synnyttää välittämistä. Väkivalta väkivaltaa. Hyväksikäyttäjät hyväksikäyttäjiä. Inhimillisyys inhimillisyyttä. Rakkaus rakkautta.

Ihmisyydenpuolue ja tämä ohjelma on kanava ihmisyyden toteuttamista varten. Se ei ole ainoa kanava eikä haluakaan olla. Siksi Ihmisyydenpuolue pyrkii yhteistyöhön kaikkien ihmisyyttä vilpittömästi ajavien järjestöjen ja ihmisten kanssa.

Sillä vasta yhdessä tekemällä - me myös yhdessä saavutamme.

[1] Rauhaa turvaavista joukoista puolet vaihtuisi esim. aina puolen vuoden välein. Esimerkiksi jokaista miljoonaa ihmistä kohti valittaisiin 100-200 turvaajaa. Joukkojen yhteisvahvuus tulisi olemaan n. ½ - 1 miljoonaa ihmistä. Jotta väestörikkaan maan yliedustus vältettäisiin, tiettyä maata voisi edustaa vain tietty määrä ihmisiä. Joukot sijoitettaisiin n. 12 tukiasemalle tasaisesti ympärimaailmaa. Kaikki maailman hävittämättömät aseet siirrettäisiin näihin tukikohtiin, lukuunottamatta pientä määrää jokaisen maan turvajoukoille ja poliisille uskottua puolustuksellista aseistusta.

Vantaalla 1. kesäkuuta 1992

IHMISYYDENPUOLUE, IPU RP.