EUROVAALIT 2009

Luonnos Köyhien Asialla rp:n EU-VAALIOHJELMAKSI

Tämä ohjelmaluonnos asetetaan näin vapaasti kommentoitavaksi ja kehitettäväksi.

Köyhien Asialla rp hyväksyy lopullisen ohjelman huhtikuun alussa (aika, paikka?) pidettävässä seminaarissa ja puoluehallituksen kokouksessa.

Kommentit voi lähettää Keskustelufoorumiin, sekä suoraan puolueen puheenjohtajalle Terttu Savolalle, terttu.savola(at)kolumbus.fi, ja/tai EU-vaaliohjelman koordinaattorille Tauno O. Mehtälälle, tauno.mehtala(at)mco.fi.

Kaikkinainen kommentointi on tervetullutta, samoin mukaantulo ohjelman aktiiviin toteuttamiseen ja sen turvaavaan vaalityöhön!

1. Johdanto
2. Kartellit ja korruptio kitkettävä Suomesta ja EU:sta
3. EU:n ja Suomen maatalouspolitiikka
4. Euroopan itsenäinen puolustus ja NATO
5. Innovaatiopolitiikka ja osaamisen kehittäminen
6. EU:lle köyhyysdirektiivi
7. Suomelta ja EU:lta puuttuu lähipalvelustrategia
8. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kehittäminen
9. Ilmaiskierrätyksestä ja yhteisötyöstä helpotusta arkeen
10. Globalisaation haasteisiin vastattava
11. Maailman nälkäongelma ratkaistava
12. Linkkejä köyhyystietoon

1. Johdanto

Köyhien Asialla rp on päättänyt osallistua vuoden 2009 EU-parlamenttivaalehin. Osallistumalla pyrimme nostamaan vaalikeskustelun keskiöön Suomen ja koko EU:n alueen köyhien ja syrjäytyneiden ongelmat ja etsimään niille ratkaisuja. EU tuo hyvinvointia vasta silloin kun se tuo sitä kaikille kansalaisilleen, siis myös köyhimmille.

Taloudellisen integraation edetessä on yritysten toimintaedellytysten rinnalle nostettava vaurastumisen tulosten jakaminen niin, että kaikille turvataan ihmisarvoiseen elämään mahdollistava perusturva. Kannustavan perusturvan keinoin voidaan köyhien omaehtoista osallistumista ja työtä tukemalla päästä tilanteeseen, jossa ei ole syrjäytettyjä, ja jossa kaikki kokevat kuuluvansa yhteisöön tasavertaisina jäseninä.

Maailman köyhyysongelmaa tutkittaessa on havahduttu huomaamaan, että köyhyys ei rajoitu pelkästään kehitysmaihin, vaan on myös rikkaiden maiden ongelma. Tämä ongelma on viime vuosikymmeninä itse asiassa vain pahentunut, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvaessa useimmissa länsivaltioissakin.

Maahanmuuttajaongelmatkin ovat itse asiassa köyhyysongelman johdannaisia. Aivan liian pitkään on puuhasteltu tehottomasti alikehittyneiden maiden nostamiseksi omillaan toimeentuleviksi ja kansalaisistaan huolehtimaan kykeneviksi valtioiksi. Vain niin voidaan välttää se uhkakuva, jossa nälkäänäkevät ihmislaumat lähtevät vyörynomaisesti liikkeelle valtioiden rajojen yli.

Globalisaatio ei ole rusinapulla. Kun tavaroille, palveluille ja pääomille turvataan vapaa liikkuvuus, tulee se turvata myös työvoimalle eli ihmisille. Suomalaiset ovat yli sadan vuoden ajanjaksolla saaneet toimia työvoimansa luovuttajina naapurimaihimme ja kauemmaksikin. Ulkosuomalaisten eli Suomen ulkopuolella asuvien suomalaisjuuristen määrä lienee ylittänyt jo miljoonan.

Tämä ohjelma lähestyy EU-politiikkaa pitkälti juuri köyhien näkökulmasta, köyhien asiaa tiukasti ajaen.

2. Kartellit ja korruptio kitkettävä Suomesta ja EU:sta

Korruptio on sekä köyhyyden lähde että sen synnyttämää. Kartellit puolestaan pitävät yllä tarpeettoman korkeata hintatasoa. Hienovaraisen korruption avulla elinkeinoelämä on onnistunut pitämään Suomen kilpailulainsäädännön hampaattomana. Suomi on hyväveli-järjestelmän avulla hallittu kartellisuomi.

Kartellien tuoma korkea hintataso vaikeuttaa eritoten köyhien ja toimeentulonsa selviytymisrajalla kamppailevien mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään.

Poliittisen eliitin nauttima korruptio pulpahti pintaan viime vaalien jälkeisenä KMS-lahjusvyyhtenä. Tähän muutaman sohvakauppiaan lahjusrahaan oli ryhtynyt lähes koko poliittinen eliittimme. Toiminnan selkeää lahjontaluonnetta kuvaa mm. Sauli Niinistön johdolla koottu suosituskirje vuorineuvostitteliä hakevalle rahoittajalle. Myös toisen lahjoittajan IdeaPark-hankkeiden edistäminen toteuttaa lahjonnan tunnusmerkistön. Tämähän toteutuu paraikaa Kiimingissä, Pieksämäellä ja Vihdissä.

Ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei ole virkavelvollisuuksiensa edellyttämällä tavalla puuttunut tähän poliittiseen eliittiin kohdistuvaan lahjontaan. Jonkan virkatoimet tulee asettaa tutkinnan alaiseksi, ja jos aihetta ilmenee, Jonkka tulee panna viralta.

Kartellien osalta vaaditaan lainsäädännön tiukentamista ennen kaikkea kartellien muodostamisen kriminalisoinnin muodossa. Lailla ja sen tiukalla valvonnalla saadaan suomalainen kartellisoitunut yrityselämä kuriin.

EU-tasolla tarvitaan kartelli- ja kilpailusäädännön yhtenäistämistä, erityistä ohjelmaa korruption ja kartellien kitkemiseksi sekä erillistä tuomioistuinta ratkomaan alan asioita Ihmisoikeustuomioistuimen tapaan. Kansallisella tasolla poliittinen ja oikeuseliitti suojelee ilmeisen korruption kannustamana rötöstelevää talouseliittiä.

EU-tasolla tarvitaan myös vaalirahoituslainsäädännön yhtenäistämistä tiukkojen budjetti- ja avustuskattojen sekä täydellisen läpinäkyvyyden pohjalta. Kansallisella tasolla eliitin korruptoituneisuudesta johtuen tähän ei selvästikään päästä.

3. EU:n ja Suomen maatalouspolitiikka

EU:n massiivinen maataloustukipolitiikka alkaa olla tiensä päässä. Suomi nettomaksajana maksaa käytännössä kokonaan Suomen maatalouden saamat tuet. Suomen maatalouden kokonaistulosta jo yli puolet tulee maataloustukina. Veronmaksajat maksavat käytännössä maatalouden palkat.

Nykyinen maatalouspolitiikka sisältää ainakin seuraavat epäkohdat: - sen luoma hintasubventio kohdistuu kaikkiin ruoanostajiin, myös siihen ylivoimaiseen enemmistöön, jolla on varaa ostaa markkinahintaistakin ruokaa - kauppa ja jalostusteollisuus hyödyntää tilannetta sysäämällä tulopainetta tukien suuntaan; tämä tapahtuu poliittisen korruptionkin keinoin - tukien myötä ruoan hintakuva hämärtyy, ja hintanousu voi olla perusteeton (vrt. Suomi 2008) - pinta-alaan kohdistuvana tuki menee myös niille, jotka eivät asiallisesti tukea tarvitse (Björn Wahlroos, Antti Herlin...) - tukipolitiikka saattaa maatalousväen tosiasialliseen EU-maaorjuuteen, Brysselin rengeiksi - tuki sitoo resursseja hyvinvointivaltion ylläpidosta; Suomen oloissa vapautuvasta reilusta 2 miljardista eurosta 500 miljoonaa voitaisiin käyttää köyhimmän kansanosan perusturvaan, loppu vapautuisi hyvinvointivaltion rakenteiden vahvistamiseen - tuki hidastaa maatalouden välttämätöntä rakennemuutosta

EU:n maatalouspolitiikka tulee uudistaa kokonaisuudessaan. Peruslähtökohdaksi tulee asettaa, että jokaiselle valtiolle on luotava edellytykset suuren omavaraisuusasteen ruoantuotantoon. Julkisen tuen tulee luoda tähän yhtäläiset edellytykset tasoittamalla maantieteellisten ja ilmastollisten olosuhteiden, etäisyyksien yms tekijöiden muodostama tuotannon eriarvoinen asema.

Pitkän aikavälin (esim. 20 vuotta) ohjelmalla maatalous ja karjankasvatus tulee saattaa normaalin markkinatalouden piiriin.

Valtion tulee turvata maatalouteen riittävä ammattitaitoinen työvoima. Perimystien ohella tulee luoda edellytykset myös uusien toimijoiden pääsylle alalle; ruoantuotantoon otolliset tilat tulee pitää viljeltyinä tarvittaessa omistajanvaihdoksin.

4. Euroopan itsenäinen puolustus ja NATO

Suomessa on jumiuduttu eipäs-juupas-väittelyyn NATO-jäsenyydestä. Kokoomus ja erityisesti sen nuori siipi ajaa jäsenyyttä. Historiallinen näkemys puuttuu. Suurin osa kansasta vastustaa Suomen NATO-jäsenyyttä.

Suomen ulkopolitiikan peruslinja eli pysyttäytyminen sotilaallisten liittoumien ulkopuolella ja itsenäinen uskottava puolustus on kestävällä pohjalla.

Euroopan tasolla Suomen tulee työskennellä aktiivisesti Euroopan itsenäisen puolustuksen rakentamiseksi. Eurooppalaiset NATO-maat muodostavat sen hyvän rungon, Suomen tapaisella vahvalla kansallisella yleiseen asevelvollisuuteen pohjaavalla armeijalla vahvistettuna.

Kansainvälinen puolustusajattelu täytyy palauttaa oman valtion alueella tapahtuvaan torjuntasotaan pohjaavaksi, ei suurvaltojen laajentamaksi 'ennakoivien iskujen' ja vastaavien omavaltaisuuksien hyväksynnäksi.

EU:n alisteinen asema ja NATOn kautta oleva napanuora USAhan tulee poistaa. EU:n tulee kieltää jäsenvaltioiltaan osallistuminen USAn käynnistämiin laittomiin hyökkäyssotiin. Kaikkinainen oman valtion ulkopuolelle ulottuva sotilaallinen toiminta tulee olla YK:n hyväksymää ja koordinoimaa.

Lähi-Idän ongelma tulee ratkaista perustamalla pikaisesti Palestiinan valtio, ja turvaamalla kaikkien alueen valtioiden turvallinen olemassaolo.

Ydinaseriisunta on aloitettava tavoitteena niiden täydellinen poisto.

Kansainvälisen oikeuden asemaa tulee vahvistaa suhteessa sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Haagin kansainvälisen sotarikostuomioistuimen on aloitettava tutkimukset Bushin ja hänen hallintonsa mahdollisista sotarikoksista Irakissa ja Guantanamossa. Samoin tutkintaan tulee saattaa Venäjän Putinin toimet Tsetsenian sotien osalta.

5. Innovaatiopolitiikka ja osaamisen kehittäminen

Suomen ja koko Euroopan talouden menestys pohjaa jatkossakin osaamisen laajaan kehittämiseen. Nokia-ilmiö ei olisi onnistunut Suomen väestöpohjalla ilman kaikille tarjottavaan ilmaiseen koulutukseen perustuvaa osaamisen synnyttämistä ja aktivointia. Alueyliopistot ovat olleet merkittävä osa tätä kehitystä, kuten Oulu-ilmiökin osoittaa.

Tätä osaamisen kehittämistä tulee jatkaa ja sen mallia ja osaamista siirtää tässä suhteessa kehittymättömämpiin maihin.

Innovaatiotoiminnalle tulee luoda luonnolliset edellytykset. Suomen kehitys näyttää pysähtyneen teknologiainnovoinnin alueella. Selityksenä tähän on erityisesti Nokian roolin muuttuminen aktiivista innovaattorista rahantekokoneen suuntaan.

Kun tuotekehitys suunnataan voimallisesti palvelemaan tuloksentekoa, innovointiympäristö samalla tuhotaan. Nokia onkin muodostumassa Suomen innovaatiotulpaksi; se sitoo lahjakasta innovaatiopotentiaalia rutiininomaiseen tuotekehitykseen.

Innovaatiotoiminnan rahoituksen suuntaamiselle ja spin-offien synnyttämiselle innovaatioista tulee etsiä uusia vaihtoehtoja.

Yliarvostettujen teknologiainnovaatioiden rinnalle tulee nostaa myös muut innovointialueet. Erityisesti sosiaaliset innovaatiot voivat tuottaa monenlaista helpotusta laman ja köyhyyden oloissa eläville. Myös niitä tulee kannustaa, tukea ja rahoittaa.

Osaamisen kehittymisen kannalta on välttämätöntä myös opiskelijan resurssointi täysipäiväisen opiskelun mahdollistamiseksi

6.EU:lle köyhyysdirektiivi

EU:n sosiaalipolitiikka on rakentunut pitkälti työllisyyspolitiikan kylkiäisenä. Sosiaalipolitiikka on kokenut kuitenkin Suomen jäsenyysaikana huomattavaa kehitystä. Vielä 80-luvun lopulla Thatcherin uusliberalistinen hallinto teki tyhjäksi EU:n sosiaalipoliittisen roolin vahvistamisen vastustamalla komission ehdottamaa sosiaalista peruskirjaa.

Sosiaalipolitiikka on ollut jäsenvaltioiden hoidossa, eikä EU:lla ole ollut siinä juurikaan toimivaltaa.

Lissabonin sopimuksen myötä EU:lle saadaan perusoikeuskirja. Odotuksena on, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätösten myötä sen asema ja merkitys kasvaa. Erityisesti sosiaaliturvan koordinoinnin monissa tapauksissa se on ottanut selvästi kansalaisten oikeuksia puoltavan kannan.

Vastaavasti Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja on saanut voimansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen yksittäistapauksia koskevien päätösten kautta ja hyvin tiukalla jäsenmaiden toiminnan valvonnalla.

Köyhyysongelma EU:n sisällä ei ole saanut tarvitsemaansa huomiota. EU:lla on selkeät numeraaliset työllisyystavoitteet (yleinen työllisyysaste 67 prosenttia vuonna 2005 ja 70 prosenttia vuonna 2010 jne), mutta köyhyyden poistamisen osalta tällainen tavoiteasettelu puuttuu.

Köyhien Asialla rp esittää EU:lle säädettäväksi köyhyysdirektiivin, jossa määritellään selkeät tavoitteet köyhyysasteen (suhteellisen köyhyysrajan alapuolella olevien osuuden) maksimirajan osalta esim. 5 prosenttiin (Suomessa nyt yli 12 %). Myös tuloeroja kuvaavan GINI-luvun osalta tarvitaan minimitavoiteasettelua.

Köyhyysdirektiivissä tulee määritellä jäsenvaltioille vaatimukset minimiperusturvalle. Perusturvan kannustavuutta voidaan lisätä palkitsemalla yhteisötyön tekemistä ja veroporkkanalla. Mallina voisi olla esim. perusturvan suuruus 60 prosenttia suhteellisesta köyhyysrajasta (Suomessa noin 600 euroa/kk) ja verotonta ansaintaoikeutta suhteelliseen köyhyysrajaan saakka (Suomessa noin 1000 euroa/kk).

7. Suomelta ja EU:lta puuttuu lähipalvelustrategia

Kaupungistumisen myötä kehitys on johtanut yhä suurempiin asiointietäisyyksiin. Palvelut eivät ole siirtyneet myöskään toivotussa tahdissa nettiin. Suomi on menettänyt kärkisijoituksensa tietoyhteiskuntakehityksessä juuri palvelukehityksen jälkeenjääneisyyden vuoksi.

Hallitus puuhastelee nyt pitkän asiointimatkan elämyskeitaiden rakentamisen kanssa, KMS-lahjusrahan vauhdittamana. Lähipalveluille ei riitä ymmärrystä.

Suomi on lähestynyt sähköisiä palveluja järjestelmäajattelu edellä. Puuhataan laajakaistaa joka paikkaan, ja samalla laiminlyödään palvelukehitys ja kansalaisten kouluttaminen palvelujen käyttöön.

Koko EU:lta puuttuu lähipalvelustrategia. Suomalaisille se on erityisen hankalaa suurten etäisyyksien takia.

Suomi voisi toimia edelläkävijänä lähipalveluiden kehittäjänä. Jo nyt aluillaan olevia kehitysituja tulisi jatkokehittää siten, että aluksi suurimpiin kyläyhteisöihin rakennetaan monipalveluun kykenevät lähiasiointipisteet.

Kyläkaupan, pankkien, postin, apteekin, vakuutuspalvelujen ja julkisen asioinnin paluu kylälle mahdollistuu keskitetyn lähipalveluyrittäjyyden kautta. Palvelun tulee olla tuettua, eli myös nettityöskentelyyn tottumattomat selviytyvät toiminnasta. Lähipalvelupisteet ovat samalla logistisia solmupisteitä, mahdollistaen myös toimitusmyynnin.

Lähipalveluajattelu tuottaisi varmuudella suurempaa suostuntaa myös kuntaliitoksiin ja suurkuntien synnyttämiseen. 'Suurkunta toimivin lähipalveluin' on konsepti, jota tulee kehittää.

Lähipalvelujen rakentuminen tuottaa hyvää kahdella merkittävällä tavalla; ensinnäkin lähiasiointi kannustaa liikuntaan asiointipisteen ollessa kävely- tai pyörämatkan päässä edistäen näin kansanterveyttä, ja toiseksi säästyy autolla liikkumiselta, mikä parantaa ilmaston tilaa ja säästää energiaa. Lisäksi se edesauttaa vanhusväestön kykyä asua kodeissaan pitempään, myös haja-asutusalueilla.

Lähipalvelun resurssointiin osallistuu koko palveluvalikoima kuntaa ja valtiota myöten, jo nyt koetelluilla asiamiespostin tyyppisillä ansaintalogiikoilla. Kansantalouden ja yksityistalouksien säästöt ja oheishyödyt huomioon ottaen toiminnan kokonaisedullisuus on selvää.

8. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kehittäminen

Porvarihallitus on veropoliittisilla toimillaan vapauttanut omia eliittejään verorasituksista, ja paino verotuksen osalta on liikkumassa palkkatyön ja välillisen verotuksen suuntaan. Luvatut veronalennuksetkin suosivat enemmän keski- ja suurituloisia.

Tyypillistä Suomen kartellisoituneen kaupan käytännöille on, että kauppa on varautunut ruoan arvonlisäveron alennukseen nostamalla euroopanennätystahtia ruoan hintaa. Näin edes veronalennukset eivät koidu kansalaisten hyväksi.

Verotus Suomessa ja Euroopan laajuisesti on saatettava oikeudenmukaiselle pohjalle.

Kaikki tulolajit on verotuksessa saatettava samalle viivalle. Erityisen tärkeää on määrätä pääomatuloille palkkaverotuksen tasoinen vero, progressioita myöten.

Myös pääoman liikkeille on määrättävä vero. Pääomien liikkumisen globaalin luonteen vuoksi ehdotettu osakekaupan ja vastaavien pääomaliikkeiden EU-tasoinen vero on hyvä avaus tähän suuntaan. Verolle ehdotettu taso 0,2 prosenttia on lievä, mutta ehkäissee tavoitteen mukaisesti myös liiallista spekulointia.

Ehdottamamme perusturvamallin mukaisesti perusturvan ja suhteellisen köyhyysrajan välille sijoittuva ansainta tulee olla verosta vapaata.

9. Ilmaiskierrätyksestä ja yhteisötyöstä helpotusta arkeen

Köyhien Asialla rp ja sen kannattajajoukot ovat jo nyt mukana organisoimassa köyhille tapahtuvaa tavaroiden ja ruoan ilmaista kierrätystä. Aiomme voimakkaasti tehostaa tätä toimintaa.

Pyrimme aktivoimaan köyhiä ja toimeentulokamppailua käyviä mukaan omaehtoiseen toimintaan oman ja vertaistensa aseman kohentamiseksi.

Suomen hallituksen linja on pyrkinyt tukahduttamaan talkootyön. Samalla se on kuitenkin lykkäämässä sosiaalisten ongelmien hoitamista kolmannen sektorin harteille. Samoin vanhusten hoitoa omaisten vastuulle.

Yhteisötyötä tulee kannustaa, tukea ja aktivoida. Siitä koituva hyöty kansantaloudelle on mittaamattoman arvokas.

Köyhien Asialla rp pyrkii jatkossa organisoimaan työosuuskuntia, joiden piirissä myös talkoo- ja yhteisötyö on mahdollista. Kaavailemamme toimintamallin mukaisesti se voisi toimia osana kannustavaa perusturvaa, eli yhteisötyön tekijälle maksetaan perusturvan lisänä nimellinen korvaus suoritetusta työstä. Haemme tälle toimintamallille pilotointia halukkaiden kuntien kanssa.

10. Globalisaation haasteisiin vastattava

Globalisaation lupaukset pääomien, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta toteutuvat juuri tässä järjestyksessä. Vastaavasti sääntelyvaatimukset ovat tähän saakka kohdistuneet juuri ihmisten liikkuvuuden estämiseksi.

Maahanmuuttokriittisyydellä on huomattavan suuri kaikupohja verrattuna kriittisyyteen pääoman spekulatiivista ja holtitonta liikkumista kohtaan. Näin siitä huolimatta, että nyt vyöryvän globaalin talouskriisin tuhovaikutukset ovat kertaluokkia massiivisempia kaatuvine kansantalouksineen. Myös kaikille yksittäisille kansalaisille.

Keinottelijoiden operoinnin painopiste on siirtynyt valuuttakeinottelusta vedonlyöntiin suuryritysten kohtaloista. Uusliberalisaation siivellä tullut potensoitujen roskalainojen vyörytyslupa luottoriskivakuutuksineen synnyttää megalomaanista kuplataloutta. Globaalit rahamarkkinat sisältävät entistä enemmän puhdasta pyramidihuijausta.

USAn johdolla rakennettu ja sen painostamana levitetty järjestelmä on suunniteltu siten, että aiheutuvat talouden menetykset kaadetaan veronmaksajien maksettaviksi. Suoranaisiin huijauksiinkin syyllistyneet selviävät ilman rangaistusseuraamuksia. Wincapita olisi Wall Streetillä ollut menestystarina.

Globalisaatio tarvitsee globaalia sääntelyä.

Spekulatiiviset tuhoisat rahanliikkeet tulee panna kuriin sekä pankkien ja rahamarkkinoiden riskikontrollia lisäämällä että erityisesti spekulatiivisia, lyhyen rahan rahanliikkeitä verottamalla. Kehittyviä maita kurjistava uusliberalisaatio tulee panna kuriin. Rahamarkkinarikoksista tarvitaan globaali lainsäädäntö tuntuvine rangaistuksineen. Sijoittajan riski ja vastuu kuplataloudessa tulee olla täysimääräinen.

Tavaroiden osalta tulee turvata kehittyvien maiden omavaraistuotanto oman talouselämän rungoksi. Erityisesti turhuustavaroiden osalta tulee säätää globaali turhuusvero. Polkumyynti ja protektionismi kehittyneiden maiden ja niiden suuryritysten toimesta on kiellettävä.

Palvelujen osalta tulee suosia työvoimavaltaisten palveluiden liikkuvuutta ja palveluosaamisen siirtämistä erityisesti kehittyviin maihin.

Ihmisten vapaa liikkuvuus tulee toki olla säänneltyä. Vyörynomaiset liikkumä istarpeet tulee estää ensisijaisesti panostamalla kehittyvien maiden oman talous- ja työllisyysrakenteen vahvistamiseen. Sosiaalisen huolenpidon osalta tulee laatia kansainvälinen normisto, jonka toteutumista YK alajärjestöineen tukee ja valvoo.

EU voi toimia kaikissa näissä tiennäyttäjänä koko muulle maailmalle.

11. Maailman nälkäongelma ratkaistava

Maailmassa jatkuvasti vallitsevan nälkäongelman ratkaisematta jättäminen aiheuttaa maailmanlaajuiset valtavat kustannukset konfliktien, toistuvien hätätilanteiden, kansainvälisen rikollisuuden, huumekaupan, talouden taantumisen, luvattoman maahanmuuton ja ennenaikaisten kuolemien muodossa.

Ihmiskunta on valinnan edessä; joko lähdetään tehokkaisiin toimiin kehityserojen tasoittamiseen globaalisti ja vähiten kehittyneiden valtioiden nostamiseen kykeneviksi huolehtimaan omista kansalaisistaan, tai joudutaan väkivaltaisesti, viime kädessä asein estämään nälkiintyneiden ihmismassojen vyörymistä rajojen ylitse. Hallitsemattomaan maahanmuuttoon johtavat ongelmat tulee ratkaista lähtömaiden tilannetta parantamalla.

Tämä edellyttää sitä, että vähiten kehittyneiden maiden olisi voitava suojella talouksiaan ja edetä markkinoiden avaamisessa valikoivasti, jotta ne voisivat kehittää omaa teollisuuttaan ja varmistaa elintarvikeriippumattomuutensa ja pientilojensa selviytymisen ja kehittymisen. Tämä edellyttää myös kehittyneiltä mailta luopumista maatalouden tukemisesta ja erityisesti vientituista.

Tilanteen parantaminen vaatii siis reilun ja markkinapainotteisen kauppajärjestelmän kehittämistä etenkin maatalousalalla.

Samoin on autettava kehittyneitä maita lisäämään niiden teknologista, tuotannollista, hallinnollista ja logistista kapasiteettia, niin että ne voivat hyötyä täysipainoisesti vapaasta pääsystä EU:n markkinoille ja kehittää teknistä osaamistaan, niin että ne voivat viedä myös jalostettuja tuotteita, samoin tuotannon ja viennin monipuolistamista koskevien strategioiden toteuttamisessa.

Rahamarkkinoiden ja kaupan uuskolonialistiset rakenteet on purettava, samoin uusliberalisaation myötä kasvatettu vähiten kehittyneiden maiden velkataakka on poistettava. Uusliberalisaation myötä köyhimpien ja rikkaimpien välinen kuilu on kasvanut sekä alueiden että valtioiden välillä, samoin kuin valtioiden sisällä, ja, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja muiden kehitysmaiden välinen kuilu on kasvanut 1990-luvulta lähtien,

Tarvitaan globaali elintarvikeohjelma, joka pystyy tehokkaasti kohtaamaan humanitaariset kriisit, ja toisaalta auttamaan ruoantuotannon ylijäämän huokeasta jakamisesta nälkää näkeville alueille. Omavaraisen elintarviketuotannon rakentaminen kaikkialle on perustehtävä.

EU:n tulee rakentaa ruokapooli, johon alueen ruoan ylituotanto voidaan koota. Tuottajavaltioille tulee vastaavasti myöntää helpotuksia EU:n jäsenmaksuista ja muista velvoitteista.

Veden ja muiden ravintoon ja elämiseen liittyvien resurssien riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan myös globaali kehitysohjelma.

12. Linkkejä köyhyystietoon (toivomme vinkkejä uusiksi linkeiksi):

Tutkimus: Sekä tulot että köyhyys lisääntyvät vuonna 2009
http://www.yrittajalinja.fi/uutiset.html?a100=105

Leipäjono - ahtaalla olevien oma yhteisö ja keskustelupalsta / Suhteellinen köyhyys
http://www.leipajono.smile.0lx.net/t87-suhteellinen-koyhyys.html

Laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_9_2009_p.shtml

Suhteellinen köyhyys kasvaa, toimeentulotuen saajat vähenevät
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2006/60_2006.htm

www.maailma.net (tiedonhaku - köyhyys)
http://www.maailma.net/tiedonhaku/kehitys/koyhyys

Poverty Around The World
http://www.globalissues.org/article/4/poverty-around-the-world