Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KD/651

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien kuntaohjelma


  • Puolue: Kristillisdemokraatit
  • Otsikko: Kristillisdemokraattien kuntaohjelma
  • Vuosi: 2001
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Kristillisdemokraattien kuntaohjelma

INHIMILLINEN JA ELINVOIMAINEN KOTIKUNTA

[kuva poistettu, kts. alkuperäinen dokumentti]

IHMISKÄSITYS JA ARVOT

Lähtökohtamme on kristillinen ihmiskäsitys. Se merkitsee ihmisten tasavertaisuutta ja loukkaamatonta ihmisarvoa kaikissa tilanteissa. Keskeiset arvomme ovat oikeudenmukaisuus, vapaus ja vastuu sekä lähimmäisenrakkaus.

Hyvinvointia tulee kasvattaa luontoa ja ympäristöä ylikuormittamatta. Ympäristön hyvinvointi on myös elämänlaatua. Olemme sitoutuneet vastustamaan rasismia yhteiskunnassa.Korostamme vastuuta niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla maailmanlaajuisen hyvinvoinnin sekä ihmisten ja kansojen välisen tasa-arvon parantamisesta.

1 VALTUUSTON TEHTÄVÄ

Maamme noin 12 000 kunnanvaltuutettua käyttää päätösvaltaa meidän jokapäiväiseen elämään vaikuttavissa asioissa. Valtuustot vastaavat kuntien taloudesta ja toiminnasta ja huolehtivat kansalaisten peruspalveluista. Ne kantavat 2/3 koko julkisen talouden vastuusta.

1.1 Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta

Kunnilla on Suomessa varsin laaja itsehallinto ja vastuu perusturvan järjestämisestä. Valtuusto vastaa kuntalain mukaan kunnan toiminnasta ja taloudesta. Se määrittelee myös kunnan toiminta-ajatuksen, arvot ja keskeiset päämäärät. Valtuuston tehtävä on myös arvioida kunnan toimintaa. Tehtävässä korostuu strategisen suunnittelun ja päätöksenteon rooli. Siksi valtuutettujen on syytä määrittellä keskuudessaan työskentelytavat, jotka mahdollistavat luottamushenkilöiden riittävän perehtymisen kunnan asioihin.

Perusturvan rahoitus perustuu keskeisesti verotuloihin. Valtuusto määrittelee vuosittain kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentin. Verotulojen turvaamiseksi valtuuston on myös harjoitettava pitkäjänteistä ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

1.2 Valtion ja kunnan suhde

Valtio kantaa yhdessä kuntien kanssa vastuun palvelujen järjestämisestä. Vaikka kunnilla on varsin vapaat mahdollisuudet järjestää palvelut tarkoituksenmukaisiksi katsomallaan tavalla, on kuntien menoista jopa yli 80 % lakiin perustuvia. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoittamiseen valtionosuuksien muodossa ja osoittamalla yhteisöverotuloista osuuden kunnille. Kuntien ongelma on yhteisöverotulojen suhdanneherkkyys ja valtion verotulojen tasauksen hitaus. Kristillisdemokraatit korostaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kuntien kesken. Valtion tulee turvata kaikkien kuntien edellytykset huolehtia peruspalvelujen rahoituksesta.

1.3 Läheisyysperiaate

Kuntalaki tuo päätöksenteon lähelle kansalaisia. Kunnallinen päätöksenteko on edustuksellista demokratiaa, jota tulee täydentää suoran demokratian keinoin. Suoralla demokratialla tarkoitetaan asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia (Kuntalaki 365/1995, 27 § ).

Kunnallishallinnossa on Kristillisdemokraattien mielestä noudatettava asukkaiden kuulemisperiaatetta kaikilla tasoilla. Valtuuston tulee myös saada selvitys siitä, miten kuntalaisten kuuleminen hallinnossa on tapahtunut. Hyvä kunnallishallinto on avointa vuorovaikutusta kuntalaisten, päättäjien ja viranhaltijoiden välillä.

1.4 Kunta on asukkaidensa yhteisö

Kunta ei ole liikeyritys, vaan se on ennen kaikkea asukkaidensa yhteisö, jossa keskeistä on toinen toisestaan välittäminen. Valtuuston on tarkasteltava kunnan taloutta ja toimintaa kokonaisuutena kuntalaisten tarpeiden näkökulmasta. Tärkeitä arvoja kunnan toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.

1.5 Päätöksenteon uskottavuus

Korostamme kunnanvaltuutetun vastuuta toimia avoimesti, rehellisesti ja luottamuksen arvoisesti. Jokaiselle valtuutetulle kuuluu vastuu paikallisen demokratian uskottavuudesta. Luottamushenkilöiden työn kehittämisellä, avoimella tiedottamisella ja kuntalaisten osallistumisen edistämisellä voidaan lisätä päätöksenteon uskottavuutta ja kiinnostavuutta.

2 KUNNAN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA PALVELUISTA

Korostamme kunnan tehtävää laadukkaiden perusturvapalvelujen järjestäjänä. Kuntalaisten arkiturvallisuus on turvattava, erityisryhmien ja ikäihmisten omatoimisuutta tuettava elinympäristössään ja heikompiosaisista huolehdittava. Vammaispalveluja, mielenterveys- ja päihdehuoltoa sekä ennaltaehkäisevää työtä on kehitettävä. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä näemme tärkeäksi suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen lapsi- ja nuorisopolitiikan. Ikääntyvän väestön palvelutarjontaa on monipuolistettava ja järjestettävä vanhusten kuntoa vastaavia hoitopaikkoja. Kannatamme kuntien ja yksityisten tuottajien välistä yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Omaishoidontukea haluamme kehittää laitoshoidon todelliseksi vaihtoehdoksi.

2.1 Palvelujen takaaminen

Palvelut on tuotettava tarkoituksenmukaisimmalla tavalla niin, että kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja palvelun laatu voidaan turvata. Palvelujen tuottamisessa tulee hyödyntää paikallista osaamista. Yhteistyötä palveluja tuottavien yritysten, kolmannen sektorin ja toisten kuntien kanssa on kehitettävä. Kunta voi myös ostaa palveluja yrityksiltä. Kunnan tehtävä on valvoa, että ostopalvelut ovat laadukkaita ja riittäviä. Palvelujen tarjontaa tulee täydentää myös tietoverkkojen avulla.

2.2 Peruspalvelut ovat ensisijaisia

Perusturvapalveluilla huolehditaan kuntalaisen terveydestä, turvallisuudesta, sairaanhoidosta, sivistyksestä, teknisistä palveluista ja asumisesta. Nämä tarpeet kunnan on täytettävä ensisijaisesti. Muita palveluja tuotetaan kunnan taloudellisten edellytysten mukaan.

Jokaiselle kuntalaiselle on turvattava ihmisarvoinen hoito ja tuki. Korostamme toimivaa ja turvallista avoterveydenhuoltoa sekä perusterveydenhuoltoa kansanterveyden ja hyvän elämän perustana. Yhteistyön lisääminen sairaaloiden, avoterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välillä on sekä potilaille tärkeää että taloudellisesti järkevää.

2.3 Perheiden tukeminen

Lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia on edistettävä kaikkien hallintokuntien yhteistyöllä. Laatu on paras ongelmien ennaltaehkäisijä kasvatus- ja koulutuspalveluissa. Lasten vanhempia tulee tukea vanhemmuuteen ja rajoista huolehtimiseen lasten kasvatuksessa. Haluamme tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämiseksi. Kotona alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista tulee erityisesti kannustaa. Päiväkotien kasvatuksen ja opetuksen laatu ei saa kärsiä paikkamäärien kasvaessa.

Lapsiperheiden palveluja tulee koota hallinnolllisesti ja toiminnallisesti yhteen tukitoimien tehostamiseksi. Perheitä tulee kannustaa huolehtimaan myös iäkkäistä perheenjäsenistään. Vanhusten hoitokotien sijoittelussa tulee huomioida heidän työikästen omaistensa mahdollisuudet vierailla omaisensa luona. Vammaispalveluja on kehitettävä vammaisten omatoimisuutta tukemalla ja kannustamalla heidän kouluttautumistaan. Myös vammaisten perheiden jaksamista on aktiivisesti tuettava.

2.4 Syrjäytymisen ehkäisy

Kunnan tulee panostaa erityisesti lasten ja nuorten huume- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja tukea päihteetöntä elämää positiivisena asiana. Päihdeongelmiin on puututtava tehokkaasti ja nopeasti eri osapuolten yhteistyön avulla. Riittävästä jatkohoidosta ja perheen tukemisesta on huolehdittava. Tämä vaatii kaikkien lasten parissa toimivien tahojen kumppanuutta, yhteistyötä ja pitkäjänteistä lapsipolitiikkaa. Tätä varten tavoitteemme on saada jokaiseen kuntaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jota kaikki yhdessä toteuttavat.

Päihdeongelmaisten, mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa asemaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lamavuosina nämä ryhmät ovat tulleet entistä huono-osaisemmiksi. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistäminen on erityisesti näiden potilaiden hoidossa tarpeellista.

Haluamme turvata sairaille ja ikääntyville kuntalaisille riittävästi sekä heidän kulloistakin hoidon tarvetta vastaavia että vaihtoehtoisia hoitopaikkoja. Kotona asumista on tuettava mahdollisimman pitkään vanhuksen niin toivoessa. Yksin kotona asuvien vanhusten hyvinvointia on seurattava säännöllisesti. Hoidon laatu ja turvallisuus on taattava sekä kotona että laitoksissa asuville vanhuksille. Kotona omaistaan hoitaville on maksettava kohtuullinen korvaus ja huolehdittava omaishoitajien jaksamisesta.

2.5 Työllisyys

Työllisyyttä koskevat perusratkaisut tehdään valtakunnallisesti eri sopimusosapuolten kesken. Kunnan tehtävä on omalla toiminnallaan, mm. maankäytön ja elinkeinopolitiikan avulla, edistää työllistymistä yksityiselle sektorille. Kunta on myös itse suuri työllistäjä. Kunnan henkilöstöpolitiikassa tulee tukea työkykyä ja työssäoppimista. Kristillisdemokraattien mielestä kuntatyönantajan tulee olla myös perheystävällinen. Työntekijöiden mahdollisuuksia yhdistää perhe-elämän tarpeet ja työelämä on edistettävä. Kunnan tulee tukea erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.

2.6 Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien kotouttamisen tueksi ja väestön keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi pidämme tarpeellisena kunnallisen maahanmuuttajapoliittisen neuvottelukunnan perustamista niissä kunnissa, joissa maahanmuuttajia asuu. Tämä aktivoisi myös maahanmuuttajia itseään osallistumaan yhteisiin asioihin ja vahvistaisi heidän kotiutumistaan uudelle paikkakunnalle.

3 KOULUTUS ON PANOSTAMISTA TULEVAISUUTEEN

Haluamme huolehtia korkeatasoisesta opetuksesta, tuntikehyksen tasosta, koulujen henkisen työympäristön laadusta ja monipuolisesta oppimisympäristöstä. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä koululaisille on huolehdittava. Oppilaille on kouluissa annettava riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen. Pidämme tärkeänä työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, jatkokoulutusmahdollisuuksien ja elinikäistä oppimisen edistämistä sekä verkostoyhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

3.1 Korkeatasoinen sivistys on menestystekijä

Korostamme laaja-alaisen ja korkeatasoisen sivistyksen merkitystä yhteiskuntamme menestystekijänä. Koulutuksen on tuettava ymmärtävää oppimista, persoonallisuuden kehitystä ja kansalaiseksi kasvamista. Koulutuksen arvopohjan tulee perustua kansalliseen, kristilliseen perinteeseemme ja tarjota tältä pohjalta valmiuksia muiden kulttuurien ja uskontojen kohtaamiseen. Tunnustuksellinen uskonnonopetus kouluissa tukee lasten ja nuorten elämäntaitoja sekä suvaitsevaisuuden ja eettisyyden kasvamista. Koulutus ehkäisee myös syrjäytymistä. Opetuksen tuntikehyksen taso riippuu kunnan päättäjien siihen osoittamasta taloudellisista resursseista. Opetuksessa on huolehdittava myös siitä, että koko ikäluokka saa riittävät valmiudet informaatioteknologian hallintaan. Opetussuunnitelmien laadinnassa, arvioinnissa ja käytännön opetustyössä on lisättävä yhteistyötä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Kaikessa koulutuksessa on tuettava oppilaiden kasvamista kansainvälisyyteen.

3.2 Oppimisympäristö

Kouluissa on tarjottava riittävää tukea sitä tarvitseville oppilaille ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Koulutuksen on tuettava myös lasten elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Opetusryhmien tulee pysyä kohtuullisen kokoisina. Koulujen henkistä työympäristöä on kehitettävä kiusaamisen torjumiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Esiopetuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja vaihtoehtoja tarjoavaan oppimisympäristöön. Esiopetuksessa on huolehdittava lapsen kokonaispersoonallisuuden tukemisesta ja opetuksen tulee perustua lasten yksilöllisisten tarpeiden ja valmiuksien tukemiseen. Pidämme tärkeänä, että opetussuunnitelmallista ja kasvatuksellista yhteistyötä kehitetään esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja koulun välillä.

3.3 Koululaisten iltapäivätoiminta

Tavoitteemme on, että koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään kunnissa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Päävastuu laadusta ja toteuttamisesta tulee olla kunnalla. Kunta voi myös ostaa palvelun järjestöiltä, seurakunnalta tai yksityiseltä. Kunnan nuoriso- ja harrastustoiminta tulee suunnitella siten, että toimintaa tarjotaan ennen kaikkea iltapäivisin, jolloin perheille jää enemmän yhteistä aikaa.

3.4 Elinikäinen oppiminen

Oppilaita on tuettava kaikessa koulutuksessa jatkuvan muutoksen hallintaan ja oman kasvunsa ja opiskelunsa suunnitteluun. Lukioissa on turvattava riittävästi resursseja oppilaanohjaukseen. Opintojen hajauttaminen pidemmälle aikavälille sopii useille oppilaille, mutta haastaa myös oman opiskelun suunnitteluun ja vastuuseen. Koska selviä luokkaryhmiä ei enää ole, tulee lukioissa kehittää yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista kehitystä tukevia toimintamuotoja. Sekä lukioiden että ammattioppilaitosten opetuksen tulee edistää elinikäisen oppimisen tavoitetta ja tarjota hyvä pohjakoulutus työelämää ja jatko-opintoja varten. Työikäisten ja ikäihmisten opiskelumahdollisuuksia on tuettava kansalais- ja työväenopistojen sekä muun aikuiskoulutuksen avulla.

3.5 Koulutuksen ja työelämän yhteistyö

Yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä on vahvistettava tukemalla oppisopimuskoulutusta, työikäisten jatko-opintomahdollisuuksia ja uudelleen kouluttautumista työelämän kehitystä vastaavalla tavalla. Paitsi koulutuksen myös asennemuutoksen avulla on torjuttava työelämässä esiintyvää ikäsyrjintää. Erityisryhmien tuettua työharjoittelua ja työssä oppimista tulee tukea. Alueiden menestystekijä on osaava ja elinkeinoelämän tarpeita vastaava työvoima. Alueilla, joissa ei ole yliopistoa, tulee panostaa verkostoyhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulujen yhteyksiä alueen elinkeinoelämään ja kuntiin tulee edelleen kehittää alueellisia osaamistarpeita ja työllisyyttä edistäen. Koulutuksessa on panostettava ammatilliseen osaamiseen: tavoitteena on korkeatasoinen osaava työvoima.

3.6 Kirjastot

Kirjastot kuuluvat kunnan maksuttomiin peruspalveluihin. Hyvin varustettu ja laaja lainausmateriaali tukee elinikäistä ja jatkuvaa oppimista. Kirjastojen resursseja kansalaisten tietoverkkopalvelujen täydentäjänä ja opastajana tulee vahvistaa.

4 TUEMME ASUKKAIDEN OSALLISTUMISTA

Haluamme kehittää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja palvelujen käyttäjien palautteen huomioimista kunnan palveluissa, tietoverkkopalveluja perinteisten palvelujen rinnalla ja edistää lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa.

4.1 Osallisuus on vuorovaikutusta

Perusnäkemyksemme mukaan valta kuuluu pienimmälle yksikölle, perheelle ja yksilölle ja kansalaisyhteiskunnalle. Yhteiskunta on meille enemmän yhteisöllinen rakenne kuin poliittinen järjestelmä. Haluamme siksi edistää yksilöiden ja perheiden vaikutus-mahdollisuuksia heitä itseään koskevissa asioissa. Näemme, että myös kuntalaisella itsellään on vastuu ottaa selvää ja osallistua yhteisiin asioihin.

4.2 Lasten ja nuorten kuuleminen

Kunnissa on edistettävä osallistumista ja tiedonkulkua kehittämällä perinteisen tiedotuksen lisäksi myös tietoverkkopalveluja. Parantamalla lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kehitämme tulevaisuuden demokratiaa. Kouluissa ja päiväkodeissa tulee olla suunnitelmat siitä, miten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kuuleminen ja osallistuminen on järjestetty.

4.3 Kolmas sektori

Vireät asukasyhdistykset, kyläyhteisöt, kansalaisjärjestöt ja seurakunnat ovat kunnan voimavara ja merkittävä identiteetin luoja asuinalueella. Ne edistävät kuntalaisten viihtyvyyttä ja kiinnostusta asuinpaikkansa asioihin. Kunnan tulee edistää kansalaisjärjestöjen toimintaa alueellaan.

4.4 Käyttäjädemokratia

Kunnan palveluja on kehitettävä kuntalaisten tarpeiden pohjalta. Haluamme edistää kunnallisten palvelujen käyttäjien palautteen hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Palautejärjestelmä ja siihen liittyvä arviointi toimivat koko kunnan kehittämisen apuvälineinä. Kuntalaisten on saatava kohtuullisessa ajassa vastaus esittämiinsä kysymyksiin ja mahdollisuus kohdata viranhaltijoita ja päättäjiä esim. kyselytunneilla ja asukasilloissa. Julkisuuslaki edellyttääkin hallinnolta entistä suurempaa avoimuutta.

5 ASUMINEN JA LIIKENNE

5.1 Elinkaariajattelua suunnitteluun

Kunnan asuntopolitiikassa on painotettava turvallista ja viihtyisää asumista. Asuntojen terveellisyydestä on huolehdittava kiinnittämällä jo rakennusaikana huomiota tarkkaan valvontaan. Yhteistyötä kunnan asuntotoimen ja eri viranomaisten, mm. ympäristövalvonnan ja terveysviranomaisten kanssa on kehitettävä.

Pidämme tärkeänä riittävien viheralueiden säilymistä myös taajamissa ja kaupungeissa. Eri tahojen yhteistyötä haja-asutusalueiden palvelujen ylläpitämiseksi on kehitettävä. Suunnittelussa on toteutettava kestävää elinkaariajattelua ja pidettävä huolta lähipalveluista, kuten postista, pankista ja kaupasta. Ikäihmisten, lapsiperheiden ja liikuntarajoitteisten kuntalaisten asumiseen ja omatoimisuuteen liittyvät tarpeet on huomioitava suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksessa. Liikenneyhteyksiä ja joukkoliikennettä tulee kehittää joustavaksi. Hinnat on pidettävä kohtuullisina. Liikuntarajoitteisten mahdollisuutta kulkea julkisissa liikennevälineissä tulee edistää.

5.2 Vuorovaikutusta maankäyttöön

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää entistä enemmän vuorovaikutusta maankäytön suunnittelun ja asukkaiden välillä. Kunnilla on lain mukaan itsenäinen asema maankäytössä ja rakentamisessa. Kunnan edellytetään laativan jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Näin selvitetään paitsi ympäristövaikutukset myös kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin. Osallisuus kaavoituksessa koskee kaikkia niitä ihmisiä, jotka katsovat kaavan vaikuttavan heidän elämäänsä. Kuntapäättäjillä on suuri vastuu siitä, että maankäyttö vastaa kuntalaisten tarpeita ja että tehdyt päätökset ovat myös pitkällä aikavälillä kestäviä niin ympäristön kuin asukkaidenkin kannalta.

6 OTAMME VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ

6.1 Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys

Kunnan tehtävä on yhdessä asukkaiden kanssa huolehtia asuinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Kunnan tekniset palvelut tekevät arjen toimivaksi. Kunta vastaa energia-, vesi-, ja jätehuollosta, katujen kunnossapidosta, liikennejärjestelyistä ja valaistuksesta. Kunnan on huolehdittava siitä, että nämäkin palvelut tuotetaan ympäristöä säästävällä tavalla. Kunnan tulee edistää energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä niin omassa organisaatiossaan kuin asukkaidenkin keskuudessa mm. jätteiden lajittelua kehittämällä.

6.2 Ympäristötavoitteet koko hallintoon

Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu koko kunnan organisaatiolle, kuten kuntasuunnitteluun, palvelutuotantoon, kouluihin, päiväkoteihin ja hallintoon. Kuntien ympäristösuunnitelman lisäksi jokaisen hallintokunnan tulee asettaa omat ympäristötavoitteet ja arvioida niiden toteutumista. Kunnan tulee edistää ilman- ja vesien suojelua alueellaan ja tukea omalla toiminnallaan kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamista. Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä on lisättävä myös melu- ja pölyhaittoja ehkäisemällä ja edistämällä kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

7 PITKÄJÄNTEISTÄ JA AKTIIVISTA ELINKEINOPOLITIIKKAA

Korostamme pitkäjänteisen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan merkitystä työllisyyden ja kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Yhteistyötä kunnassa ja kuntien välillä on lisättävä.

7.1 Toimiva elinkeinoelämä tukee työllisyyttä

Kuntien on panostettava pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet. Elinkeinopolitiikassa tärkeää on luotettavuus ja ennakoitavuus. Kuntapäättäjillä on paljon vastuuta alueensa kilpailukyvyn kehittämisestä. Pidämme tärkeänä sitä, että kunnissa on yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Jokaisessa kunnassa tulee myös olla ajantasainen suunnitelma alueen elinkeinoelämän edistämisestä.

7.2 Seutuyhteistyö

Kunnan tulee koordinoida ja seurata aktiivisesti alueen elinkeinoelämää. Työnjako täytyy olla selvillä: kunta luo edellytyksiä ja vakautta, yritykset toimivat ja tuottavat. Alueellista elinkeinoneuvontaa kansainvälisissä ja EU-kysymyksissä, mm. sopimusasioissa, on lisättävä.

Kunnan tulee edistää seudullista sekä kuntien ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin, palvelujen tehokkuuden, työllisyyden ja yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Elinvoimainen kunta suuntautuu yhteistyöhön muiden kanssa niin kunnan sisällä kuin kuntien välilläkin.

8 KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT OVAT OSA HYVINVOINTIA

Korostamme kulttuuripalvelujen merkitystä henkisen hyvinvoinnin tukena ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia perusliikuntapaikoista ja tukea kaikenikäisten kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia.

8.1 Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalveluilla on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin ja hyvän elämän tukemisessa. Kulttuuripalvelut vahvistavat henkistä hyvinvointia ja laajentavat kuvaamme maailmasta ja ympäristömme tapahtumista. Kulttuuripalvelujen tavoitteena tulee olla terveen, kanssaihmisistä ja ympäristöstä huolehtivan kansalaisen kasvaminen. Nuorisokulttuurin tulee välittää tervettä elämää ja tasapainoista henkistä kehitystä tukevia arvoja.

8.2 Liikunta edistää hyvinvointia

Kuntalaisten monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tulee vahvistaa. Koululiikunta ei yksin riitä lasten ja nuorten fyysisen kunnon turvaamiseksi. Kuntien on sitouduttava myös liikuntapaikkojensa kunnossapitoon asuinalueilla. Ikääntyvien ihmisten ja erityisryhmien liikkumistarpeisiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja edistettävä heidän liikuntamahdollisuuksiaan.

9 ARVOSTAMME MAAMME MONIMUOTOISUUTTA

Korostamme maamme monimuotoisuuden ja tasapainoisen alue- ja kuntakehityksen tukemista, vireää kaupunkipolitiikkaa ja suunnitelmallista seutuyhteistyötä.

Maakuntien liittojen on panostettava kuntien opastamiseen ja tukemiseen EU-hankkeissa. Maakuntien liitot toimivat seudullisina edunvalvojina ja vaikuttajina. Myös valtion tulee tukea alueellisia vahvuuksia niin, että koko maan tasapainoinen kehitys turvataan. Kristillisdemokraatit korostavat monimuotoisuutta kuntien ja maakuntien kokonaisuudessa. Me kaikki tarvitsemme elävää maaseutua, maaseudun kulttuurimaisemaa, toimivaa tieverkkoa ja maaseudun luontoympäristöä. Valtion tasolla on etsittävä tehokkaita keinoja alueiden vetovoimaisuuden parantamiseksi. Kansallista aluepolitiikkaa on rakennettava yhteistyössä valtion ja kuntien kesken.

Maaseutuja on kehitettävä seutuyhteistyön avulla. Kuntien välinen yhteistyö vahvistaa kuntia selviytymään haasteista, joita väestökehitys tuottaa. Paluumuuttoa, etätyön mahdollisuuksia ja maaseutukuntien omaleimaisuutta tulee markkinoida aktiivisesti. Kaupunkipolitiikassa tulee panostaa lähiöiden ja asuinalueiden kehittämiseen. Osallisuutta ja asukkaiden kuulemista korostavassa kaupungissa vastuu ja välittäminen kasvavat ja elämän laatu paranee. Tavoitteemme on elämänmyönteinen kotikunta ja kotikaupunki, jossa asukkaat tuntevat yhteenkuuluvuutta ja huolehtivat toisistaan.

Hyväksytty Kristillisen liiton puoluekokouksessa 25.5.2001.