Tiukkapipoisesti oikeudenmukaisemman politiikan puolesta!

Kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011

Kristillisdemokraatit sitoutuvat esittämiensä keskeisten tavoitteidensa edistämiseen tulevalla vaalikaudella 2007-2011. Ne ovat myös puolueen hallitusohjelmatavoitteet.

KD on arvopuolue, joka tekee työtä ihmisarvon toteutumisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Ihmisarvo on jokaisen ihmisen keskeisin oikeus. Puolue painottaa tarvetta yhteiskuntamme taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamiseksi.

Kristillisdemokraatit korostavat, että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ei rakennu yksistään ulkonaisesta hyvinvoinnista, kuten hyvästä taloudellisesta asemasta, vaan se edellyttää sisäistä tasapainoa, ihmisten keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Suomen tulee edistää kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa, oikeusvaltion periaatteita sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien toteutumista koko maailmassa. Ulkoiset uhat on torjuttava. Terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden leviäminen ja kasvu Suomessa on kyettävä ehkäisemään. On tärkeää hoitaa ja vahvistaa hyviä ja luottamuksellisia suhteita erityisesti rajanaapureihimme ja Itämeren alueen maihin, varsinkin Venäjään sekä USA:han ja muihin keskeisiin valtioihin.

• Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen peruslinja on ollut hyvä. Sitä ei ole syytä kiirehtiä muuttamaan. Kuitenkin tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa Nato-jäsenyyden todennäköisistä eduista ja haitoista. Mahdollinen NATO-jäsenyys edellyttää kansan enemmistön tukea kansanäänestyksessä.
• Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen tulee perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen.
• Suomen tulee panostaa entistä enemmän uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi terroristit tai kansainväliset rikollisjärjestöt. Myös suuronnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin ja maailmanlaajuisiin epidemioihin tulee varautua järjestelmällisesti ja yhteistyössä EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa.
• EU:n nopean toiminnan joukkojen tulee lähteä operaatioihin vain laajan kansainvälisen hyväksynnän perusteella ja noudattaen YK:n periaatteita. On tärkeää, että USA, Nato ja EU eivät ryhdy toimimaan "maailmanpoliiseina" vaan, että jokaisessa maanosassa on omia kriisinhallintajärjestelmiään.
• Suomen ja EU:n tulee toimia tasapuolisesti mm. Lähi-idän kriisiä käsiteltäessä ja korostaa alueella demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista.
• Suomen tulee edistää YK:n ja sen alajärjestöjen toimintakyvyn parantamista ja sen hallinnon tehostamista.
• Kehitysyhteistyövarojen korottamisella 0,7 prosenttiin bktl:sta vuonna 2010 ja reilun kaupan edistämisellä lunastamme sitoumuksemme YK:n vuosituhattavoitteisiin. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta tulee parantaa. Kehitysapulahjoituksille tulee säätää verovähennysoikeus.

EU-politiikka

• EU:n tulee keskittyä niihin kysymyksiin, jotka edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, kuten ympäristöongelmien ja rikollisuuden estämiseen sekä oikeudenmukaisen kauppapolitiikan ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
• Kansallista päätösvaltaa tulee varjella ja neuvotella EU:n perustuslaillinen sopimus uusiksi.
• Suomen on rohkeasti pidettävä kiinni toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista EU:ssa. Suomen tulee kyetä säilyttämään oma kantansa myös yksimielisyyttä vaativissa ratkaisuissa, joissa saatetaan kokea painostusta. Suomesta on tullut EU:ssa nettomaksaja, jäsenyydestä on vastaavasti saatava hyötyä.
• Jäsenvaltioiden tasavertaisuus on edellytys unionin olemassaolon oikeutukselle. Euroopan unionissa tulee välttää jakautumista eriarvoisiin jäsenyyksiin. Suurille maille ei tule sallia erioikeuksia. Mm. kasvu- ja vakaussopimuksen ehdoista on pidettävä kiinni kaikkien jäsenmaiden kohdalla.
• Euroopan unionissa tulee ajaa erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-yhteistyön asiaa.

Talouspolitiikka

KD tavoittelee nopeaa 2-3 prosentin vuosittaista tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden on parannuttava edelleen myös julkisella sektorilla. Kristillisdemokraatit asettavat talouskasvutavoitteeksi koko vaalikaudelle 3,5 % vuodessa. Inflaatio tulee kyetä pitämään alle kahdessa prosentissa.

• Tavoite 75 %:n työllisyysasteesta vuonna 2011 vaatii merkittävää työttömyyden vähentämistä, nuorten vuotta aiempaa nopeampaa siirtymistä työelämään ja eläköitymisiän nousua kahdella vuodella 62 vuoteen.
• Julkinen velka ei saisi kasvaa. Kuntien velkaantumisen pysäyttämiseksi on kunnilta siirrettävä joitakin tehtäviä Kelalle.

Verotus

Kokonaisveroastetta ei näillä näkymin ole juurikaan mahdollista alentaa nykyisestä 44,6 prosentista. Kuitenkin verotuksen rakenne kaipaa muutoksia.

• Ruoan arvonlisäveroa tulee alentaa 17 prosentista 12 prosenttiin.
• Savukkeiden ja alkoholin verotuksen kiristäminen on kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi välttämätöntä.
• Autoverotusta tulee porrastaa päästöperusteiseksi. Biopolttoaineisiin siirtymiseksi tarvitaan verotukia.
• On suosittava työntekoa, ei keinottelua. Siksi on tarpeen kiristää lyhytaikaisten omistusten luovutusvoittoveroa ja palauttaa pörssivero.
• Alaikäisen vanhemmalle tulee antaa ansiotulovähennykseen lapsikorotus.
• Perintö- ja lahjaveron epäkohdat tulee poistaa ja verottoman perinnön alarajaa nostaa.
• Eläke- ja ansiotulo on saatettava verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan.
• Mahdolliset tuloverotuksen verokevennykset tulee suunnata erityisesti pienituloisiin palkansaajiin. Näistä kevennyksistä aiheutuvat mahdolliset menetykset tulee korvata kunnille täysimääräisesti.
• Hallituksen on kolmikannassa vaikutettava siihen, että jatketaan maltillisia tuloratkaisuja. Kolmikantayhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös yrittäjäjärjestöt ja keskeiset kansalaisjärjestöt.
• Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan pelto- ja metsämaata.

Työllisyys ja työelämä

Tavoitteena seuraavalle vaalikaudelle on työttömyyden alentaminen 8,3:sta viiteen prosenttiin. Työllistämistoimenpiteitä tulee tehostaa etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi.

• Jokaiselle nuorelle on saatava koulutus, jolla saa työtä. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä ja työllisyyskoulutus uudistettava. Kaikille nuorille tulee tehdä yksilöidyt työnhakusuunnitelmat ja tarjota koulutus-, työharjoittelu tai työpajatoiminta kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.
• Työpaikkakunnan kakkosasunnosta verovähennysoikeus tulee toteuttaa.
• Työvoimapulaa on kyettävä helpottamaan paitsi koulutuksella myös hallitulla työperäisellä maahanmuuttopolitiikalla ja maassa jo asuvien maahanmuuttajien nykyistä paremmalla työllistämisellä.
• Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa muuttamalla työttömyyskorvauksen laskentatapaa niin, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauksen saamista.
• Samapalkkaisuutta edistävän ohjelman esittämät toimenpiteet on pantava käytäntöön. Terveydenhoito- ja sosiaalialan palkkoja on korotettava.
• Työajan joustoja ja työaikapankkijärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon niin työpaikan kuin perheenkin tarpeet.
• Vastentahtoisen pätkätyön ongelmat on korjattava kunnissa ja valtiolla vakinaistamalla virkoja ja palkkaamalla ns. vakituisia sijaisia.
• Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee vakinaistaa.

Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka

Maassamme on väestöön suhteutettuna noin 60.000 yrityksen vaje ja tilanne vaikeutuu monien yrittäjien eläköityessä. Erityisesti tarvitsemme lisää kasvavia pk-yrityksiä. Vientiyritysten määrää tulee kasvattaa 7000:sta 10.000:een. Pk-yritysten osuutta viennistä tulee kasvattaa 20 prosenttiin kokonaisviennistä.

• Yrityksen perustajan starttiraha tulee saada pysyväksi ja sitä tulee voida saada vuoden ajan. Rahoitustukien tehokkuutta on parannettava erityisesti käynnistys- ja alkuvaiheen tarpeisiin.
• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on suuri kynnys, jota tulisi helpottaa poistamalla määräajaksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sivukulut.
• Valtion yritystukia välittävien organisaatioiden yhteistoimintaa on lisättävä ja näiden hallinnon päällekkäisyyttä purettava. Tuen hakijoilla tulee olla yhteishaku, jolloin heidät ohjataan oikean rahoittajan luo.
• Pienyrittäjien sosiaali-, lomitus- ja eläkejärjestelmiä tulee kehittää tasa-arvoisesti muiden alojen kanssa.
• Julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tulee muodostaa yritysten kannalta saumaton ja kattava kokonaisuus. Erityisesti palveluvientiä on kehitettävä.
• Työeläkevaroja tulee sijoittaa entistä enemmän suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Energiapolitiikka

Suomen tulee aktiivisesti toimia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, tavoitteena ilmaston lämpötilan kohoamisen pysäyttäminen mahdollisimman pieneksi. Energiataloudessa on panostettava energian säästöön ja uusiutuviin, kotimaisiin energiamuotoihin.

Kristillisdemokraatit pitävät kiinni tavoitteesta nostaa Suomessa biopolttoaineiden osuus perusenergiantuotannossa 23 prosentista 33 prosenttiin vuonna 2025 ja sähköntuotannossa 27 prosentista 31,5 prosenttiin vuonna 2010. Tarvitsemme voimakkaita panostuksia energiansäästöön ja uusiutuvaan kotimaiseen energiaan.

• Bioenergian käytön edistämiseen tarvitaan politiikkaohjelma.
• Uusiutuvista raaka-aineista tehtyjen liikenteen polttonesteiden osuutta tulee kasvattaa. Suomessa liikenteen biopolttoaineita ei pidä kiirehtiä tuottamaan peltoviljelykasveilla, vaan on panostettava VTT:llä kehitetyn kiinteän orgaanisen aineen kaasutusmenetelmän käyttöönottoon sellu- ja paperitehtaiden tai voimalaitosten yhteydessä. Päämääräksi tulee asettaa ensimmäisen 250-300 MW laitoksen rakentaminen vuoteen 2011 mennessä.
• Tavoitteemme on saada Suomeen vaalikauden aikana 1.000 biokaasulaitosta navetoiden ja sikaloiden yhteyteen.
• Jätteiden polttolaitoksia on perustettava suurimpien kaupunkien yhteyteen.
• Suomeen tulisi perustaa vaalikauden 2007-2011 aikana 1.000 puuhakkeen tai hakkeen ja turpeen pienpolttolaitosta suurten kiinteistöjen lämmitykseen. Yli sata puuhakkeella tai pelleteillä (lisäpolttoaineena turve) toimivaa 10-20 MW lämpö-sähkölaitosta tulisi perustaa maaseututaajamien yhteyteen. Pienille sähköntuottajille on turvattava edullinen pääsy kantaverkkoon.
• Asuinrakennuksissa on korjaus- ja investointiavustuksin edistettävä maa- ja ilmalämpöpumppuja, lämmönvaihtimia, öljy- ja sähkölämmityksen korvaamista pelleteillä, aurinkoenergiaa hyödyntäviä ratkaisuja ja puurakentamista.
• Suomen tulee viedä bioenergiaosaamistaan ja auttaa tuottamaan biopolttoaineita siellä, missä auringonvaloa ja muita viljelyn edellytyksiä parhaiten riittää. Kehitysmaat tarvitsevat tukea tuuli- ja vesivoimaloiden ja muiden uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimaloiden rakentamiseen. Metsien vähenemisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä tulee kytkeä kaikkeen kehitysyhteistyöhön.
• Kierrätystä on tehostettava ja jätemääriä vähennettävä.
• Kaivoslaki on pikaisesti uusittava turvaamaan luontoarvot ja kansalaisten ympäristöoikeudet.

Koulutus, tiede, tutkimus

Yrittäjyyttä ja kilpailukykyä tukee voimakas koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Valtion varoja tulee käyttää entistä enemmän kansantalouden tuottavuutta parantaviin kohteisiin kuten koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta, liikenne ja energia. Suomalaisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta tulee tehdä osaajien houkuttelukeino Suomeen.

• Tutkimus- ja kehitysrahoitusta on lisättävä neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2011 mennessä. Varat on sijoitettava pääosin tekniseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen. T&k-panostusta on suunnattava erityisesti vientiin suuntautuville pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille.
• Oppilaitosten, työhallinnon ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta tulee edelleen lisätä, jotta koulutuksen painopiste vastaisi paremmin työvoiman tarvetta.

Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, tukiopetuksen ja erityisopetuksen resurssien sekä opetuksen tukipalvelujen lisääminen ovat välttämättömiä monilla paikkakunnilla. Tällä hetkellä lähes viidesosa nuorista jää vaille ammatillista tutkintoa. Nykyistä koulupudokkaiden 10-15 prosentin osuutta on saatava pienennetyksi. Tavoitteena on vähentää vaalikauden aikana viidenneksellä keskeyttämisiä lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammatillisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta tulee lisätä ja panostaa etenkin aloille, joissa on tulevaisuudessa pulaa työvoimasta.

• Kouluihin tulee taata pätevä opettajakunta ja terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin tai -psykologin riittävät palvelut sekä tuki- ja jakotunteja.
• Koulujen kerhotunteja tulee lisätä aamu- ja iltapäivähoidon helpottamiseksi.
• Opintotukeen tarvitaan 15 %:n tasokorotus ja 50 euron lapsikorotus. On nostettava opiskelijoiden vapaan tulon rajaa.
• Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa on syytä lisätä.
• Lähikoulujen lakkautusaalto on katkaistava.

Kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat

• Kirkkojen nykyinen osuus yhteisöveron tuotosta tulee saada vakiinnutetuksi esimerkiksi siirtymällä indeksisidottuun kiinteään avustukseen hautausmaiden, kirkkojen sosiaalista työtä ja kirkkorakennusten ylläpitoa varten. Pohjana tulee olla vuoden 2005 euromääräinen yhteisöveron tuotto noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla muille kirkkokunnille tulee antaa niiden jäsenmäärän mukainen avustus.
• Vakiintuneiden uskonnollisten yhteisöjen tulee voida saada harkinnanvaraisesti oikeus kantaa jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Tarvitaan työn, opintojen, yrittäjyyden ja perheen yhteensovittamista sekä merkittäviä panostuksia perhetukiin. Yksinelävien toimeentulo-ongelmiin on puututtava. Perusturvaa on yhtenäistettävä ja tuloloukut purettava. Elintapasairauksien ja mielenterveysongelmien, syrjäytymisten ja sosiaalisten ongelmien määrä tulee saada laskuun.

• Perusturvan vähimmäisetuuksien ostovoimasta tulee huolehtia sitomalla etuudet indeksiin.
• Omaishoidontuki tulee saada lakisääteiseksi oikeudeksi kaikille lain ehdot täyttäville omaishoitajille asuinkunnasta riippumatta. Tuen maksaminen tulee siirtää Kelalle kotihoidontuen tapaan. Omaishoitaja tarvitsee taloudellisen tuen lisäksi viikoittaisen vapaapäivän ja riittävät kotipalvelut.
• Vammaislakia uudistettaessa on toteutettava vaikeavammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus avustajaan, jotta jokainen olisi tasavertainen asuinpaikastaan riippumatta.

Perhepolitiikka

Kestävän väestöpolitiikan näkökulmasta on syntyvyys saatava nousemaan tasolle, jolla väestö uusiutuu. Tämä edellyttää ensisynnyttäjien keski-iän laskua. Vaalikauden muita tavoitteina ovat perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen, työn ja opiskelun yhteensovittamisen helpottamista.

• Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma tulee ottaa hallituksen politiikkaohjelmaksi.
• Lapsilisän perustasoa sekä yksinhuoltaja- ja sisaruskorotuksia on korotettava, lisättävä lapsikorotus opintotukeen sekä sidottava lapsilisät elinkustannusindeksiin. Myös 17-vuotiaiden tulisi olla lapsilisän piirissä. Lapsilisää ei pitäisi laskea tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä.
• Minimiäitiys- ja vanhempainraha on nostettava vähintään työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle.
• Valinnanmahdollisuuksia lasten hoitoon tulee lisätä parantamalla kotihoidon tukea: tuen tasoa tulee nostaa ja mahdollisuutta sen saamiseen tulee jatkaa esikouluikään asti.
• Lapsiperheiden tulonsaajia tulee tukea ansiotulovähennyksen lapsikorotuksella.
• Elatustuen enimmäismäärää tulee korottaa.
• Perheasiain sovittelupalveluiden resursseja tulee lisätä ja palauttaa sovittelu avioeron ehdoksi lapsiperheiden kohdalla. Neuvoloihin tarvitaan lisää vanhemmuusvalmennusta ja ristiriitojen kärjistymistä ehkäisevää perhetyötä.
• Lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastenkirurgian resurssivajeet tulee korjata
• Viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua on lisättävä perheväkivallan nujertamiseksi.
• Päihde- ja mielenterveysongelmaisten hoitoonohjausta on tehostettava.
• Lastensuojelun sijoitusratkaisuissa on lisättävä perhehoitoa. Sijaisperheiden määrän lisääminen edellyttää sijaisvanhempien aseman parantamista, perhehoitajalain uudistamista ja pitkäjänteistä työnohjausta sekä laajempaa perhehoidosta tiedottamista.

Terveydenhuolto

Jokaisella on oltava tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä hoitoon sitä tarvitessaan iästä, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Terveydenhuollon verorahoitteisuus ja kuuluminen keskeisiin julkisiin peruspalveluihin takaavat parhaiten kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun palvelujen käyttäjinä. Tärkeimmät tavoitteet ovat elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentäminen ja väestön sairastavuuserojen pienentäminen terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta lisäämällä.

• Terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden kannalta oikein.
• Kansallisen terveysprojektin yhteydessä laaditut hoitoon pääsyn enimmäisodotusajat tulee alittaa. Hoitoa on oltava saatavilla tarvetta vastaavasti, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden laitos- ja avohoito on saatava niin määrällisesti kuin laadullisestikin riittävälle tasolle.
• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä koko terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, jotta asiakas pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti. Tällöin myös hoitoketju säilyy parhaiten ehjänä ja hoidon porrastus on mielekästä. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki tulee yhdistää yhdeksi terveydenhoitolaiksi. Nykyisistä sairaanhoitopiireistä voitaisiin muodostaa terveydenhuoltopiirejä, jotka hoitaisivat perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sekä mahdollisesti myös vanhushuollon avopalvelut ja laitoshoidon.
• Terveydenhuollon hajanainen rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa niin, että se kannustaa entistä kustannustehokkaampaan hoitoon.
• Terveydenhuollon erillisille maksuille tulee säätää yksi yhtenäinen maksukatto.
• Terveydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa tulee kehittää ja alan houkuttelevuutta lisätä mm. hoitohenkilökunnan palkkausta parantamalla. Lääkärien työaikaa on suunnattava enemmän suoraan potilastyöhön.
• Kristillisdemokraatit eivät hyväksy ihmisalkioita välineellistävää käyttöä tieteellisessä tutkimustoiminnassa.
• Raskaudenkeskeytysten määrä on saatava vähenemään. Sikiödiagnostiikkaa on käytettävä sikiön elämän ja terveyden kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, ei syntyvän elämän valikointiin. Sikiön vammaisuuden perusteella tehtävien aborttien muita abortteja korkeampi ikäraja on poistettava.

Ikääntyvät

Ikäihmisille on turvattava riittävä toimeentulo ja oikein mitoitettu apu vanhuuden eri vaiheissa toimintakyvyn ja elämäntilanteen mukaisesti. Laatusuositusten sijaan tarvitaan lakisääteisiä määräyksiä riittävästä henkilöstömitoituksesta vanhusten hoidossa sekä vanhuksen toimintakykyyn nähden riittävistä tukipalveluista ja hoivan tasosta.

• Kansaneläkkeisiin tulee tehdä tuntuva tasokorotus.
• Eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät on yhdistettävä ja uuden indeksijärjestelmän tulee seurata nykyistä paremmin yleistä ansiotasokehitystä.
• Eläke- ja ansiotulo on saatettava verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan.
• Yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja muita eläkejärjestelmiä on kehitettävä tasavertaisesti ansioeläkejärjestelmän rinnalla. Eläkeoikeutta tulee syntyä oman lapsen hoidosta, opinnoista sekä yleisen asevelvollisuuden suorittamisen ajalta.
• Työeläkelain leskeneläkesäädöksiä on kehitettävä niin, että avioerossa yksin jäänyt pelkkää kansaneläkettä saava entinen puoliso saisi aina kohtuullisen osan leskeneläkkeestä.
• KELA:n maksaman kuntoutuksen 65-vuoden epäoikeudenmukainen raja on poistettava.
• Palvelutarve on arvioitava 75 vuoden iässä nykyisen 80 vuoden ikärajan sijasta. Säännölliset ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat välttämättömiä palvelutarpeiden selvittämiseksi ja esimerkiksi tarpeellisten apuvälineiden hankkimiseksi.
• Pysyvään palveluasumiseen tai laitoshoitoon siirtyvällä vanhuksella on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa hoitopaikka lasten tai muiden lähisukulaisten asuinpaikkakunnalta.
• Tarpeettomasta ja vanhuksen toimintakykyä heikentävästä lääkkeiden liikakäytöstä on päästävä eroon.
• Geriatrista tutkimusta ja koulutusta on lisättävä merkittävästi selvitysmies professori Kivelän suositusten pohjalta. Geriatrian professuuri tulee saada kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin.
• Ikääntyneiden laadukkaiden palvelujen ja hoivan tyydyttävän tason turvaamiseksi tarvitaan noin 4000 uutta työntekijää vanhustenhuoltoon. Kotihoidon palveluja tulee lisätä.
• Lailla tulee säätää kriteereistä, joiden perusteella kuntien on järjestettävä vanhustenhuollon palvelunsa.
• Omaishoitoa ja perhehoitoa on kehitettävä julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja tärkeällä tavalla täydentävinä hoidon ja hoivan muotoina.
• Eutanasiaa ei tule laillistaa ja potilaan oikeus hyvään saattohoitoon tulee turvata. Kuolevien potilaiden inhimillistä ja tasokasta saattohoitoa on kehitettävä ja saatava se hoitopaikasta riippumatta kaikille mahdolliseksi. Saattohoitokotien kehittämät hoitomallit tulee saattaa osaksi yhteiskunnan muuta sairaanhoitojärjestelmää.

Päihdepolitiikka

Päihteiden käyttö on käännettävä laskuun.

• Alkoholi- ja tupakkaveroa tulee korottaa kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi.
• Alkoholimainontaa ja alkoholin myynti- ja anniskelupaikkoja tulee vähentää.
• Rattijuopumuksen promilleraja tulee laskea 0,2 promilleen.
• Laki huumetesteistä kouluissa tulee saada voimaan. Lastensuojelulakia on korjattava niin, että viranomaiset voivat ilmoittaa vanhemmille alaikäisen huumeiden käytöstä.
• Lainsäädännön tulee sallia alaikäisen lapsen ja odottavan äidin päihdevieroitushoito tarvittaessa myös tahdosta riippumatta.

Hallinto ja kunnat

Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee toteuttaa huomioiden erilaisten alueiden tarpeet. Vahvat peruspalvelut ja riittävät erityispalvelut tulee taata asuinkunnasta riippumatta kaikkialla. Valtion tulee huolehtia, että kaikilla kunnilla on riittävät edellytykset palvelujen tarjoamiseen kuntalaisilleen.

• Kunnalliset peruspalvelut tulee järjestää riittävän väestöpohjan omaavilla alueilla ottaen huomioon olosuhteet maan eri osissa. Kuntakokoa on syytä kasvattaa ensi sijassa vapaaehtoista tietä. Peruskuntamalli yhteistyön pohjana tarjoaa selkeimmän vaihtoehdon palvelujen turvaamiseksi. Siinä yhdistyisivät suora demokraattinen päätöksenteko ja vahvat, työssäkäynti- ja asiointialueiden mukaiset, palvelujen järjestämiseen kykenevät kunnat.
• Kuntien vastuulla olevia harvinaisia ja satunnaisia palveluja tulee siirtää valtiolle kustannettaviksi tai kehittää tasausjärjestelmiä.
• Puolueen tai ryhmän vaaleissa saaman ääniosuuden tulee vastata mahdollisimman tarkasti sen edustajapaikkojen osuutta päättävissä elimissä. Nykyisen vaalijärjestelmän epäkohdat on korjattava vuoden 2011 eduskuntavaaleihin mennessä. Toimivin malli olisi aluetasausjärjestelmä, jossa otetaan huomioon valtakunnalliset ja alueelliset ääniosuudet.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka

Liikenneinfrastruktuuria koskevat linjaukset tulisi päättää pitkillä aikajaksoilla esimerkiksi selontekomenettelyn kautta. Uusia väylähankkeita ei tule toteuttaa karsimalla perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoja.

• Perusväylänpidon rahoitukseen tarvitaan tuntuva tasokorotus, jota voidaan turvata uusimisiässä olevien siltojen ja muiden rakenteiden turvallisuus ja väylien taso.
• Merenkulun kansainvälistä kilpailukykyä, turvallisuutta ja valmiuksia ympäristövahinkojen torjuntaan on parannettava. Tonnistoverolainsäädäntö tulee uudistaa.
• Venäjän rajaliikenteen ongelmat tulee ratkaista kestävällä tavalla.
• Kansalaisten mahdollisuuksia hoitaa asioita viranomaisten kanssa sähköistä tiedonsiirtomahdollisuutta käyttäen tulee tehostaa. Syrjäseutujen laajakaistaliittymiin on panostettava.
• Yhteiskunnalla on velvollisuus suojella erityisesti lapsia ja nuoria kaupallisuuden ylivallalta sekä väkivaltaiselta, epäsiveelliseltä ja kauhuun perustuvalta ohjelmatarjonnalta. Tämän vuoksi tulee kuvaohjelmien ennakkotarkastusta laajentaa. Näiden säädösten tulee kattaa myös televisiolähetykset. Myös vuorovaikutteiset kuvaohjelmat tulee sisällyttää tarkastuksen piiriin.
• Yleisradion ohjelmasisältöjen tulee palvella eri väestöryhmiä ja sisältää kristillistä arvomaailmaa tukevaa ohjelmistoa. Kanavajaoissa ja muissa infrastruktuuriratkaisuissa on turvattava kristillisten toimijoiden asema.
• Erilaiset tuet järjestöille ja tiedotusvälineille on jaettava yhtenäisten kriteerien kautta. Esimerkiksi lehdistötukea jaettaessa on kohdeltava tasapuolisesti erilaisia aatteellisia ja kulttuurilehtiä mukaan luettuina kristilliset lehdet.

Maaseutupolitiikka

Maaseudun elinkeinorakennetta tulee monipuolistaa parantamalla maatalouden sivuelinkeinojen ja muun pienimuotoisen yritystoiminnan edellytyksiä. Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava koko maassa.

• Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuki tulee vakinaistaa. Tavoitteena tulee olla koko maan saaminen pitkäaikaisen ja yhtenäisen tukijärjestelmän piiriin.
• Tavoite on, että tilojen kannattavuus ja maataloustulo tilaa kohden kasvaa.
• Luomutuotannon osuutta on syytä kasvattaa ja luomutuotteita tulee jatkojalostaa vientituotteiksi.
• Luopumistukijärjestelmä on kehitettävä joustavaksi ja kannustavaksi.
• Maataloustukien hallinnointi-, tarkastus- ja valvontajärjestelmä tulee yksinkertaistaa. Tukien maksatukset on jaksotettava tarkoituksenmukaisesti
• Maatalousväestön työterveyshuoltoa, sosiaali-, lomitus- ja eläketurvaa tulee kehittää tasa-arvoisesti muiden ammattiryhmien kanssa.
• Maataloudesta ja vesiviljelystä vesiin aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää.
• Tulee laatia kansallinen metsäohjelma, joka ottaa tasapainoisesti huomioon metsän moninaiset eri käyttömuodot.

Ympäristöpolitiikka ja asuminen

EU:n tulee toimia edelläkävijänä ilmastomuutosten torjunnassa ja pyrkiä saamaan USA, Intia, Kiina ja kehitysmaat osallistumaan uuden ilmastosopimuksen kautta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja metsien vähenemisen ehkäisemiseen. Kaikkiaan noin 10 % Suomen eliölajeista on uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on saatava pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä.

• Uudessa ilmastosopimuksessa on ratkaistava päästökaupan ongelmat.
• Itämeren erittäin heikko tila edellyttää sitä ympäröiviltä valtioilta päättäväisiä yhteisiä toimenpiteitä.
• Rehevöityneiden sisävesistöjen ennallistamiseksi on tutkittava parhaita menetelmiä. Jokien ja järvien kunnostamiseen on varattava nykyistä huomattavasti enemmän resursseja.
• Asunnottomuus tulee puolittaa vaalikauden aikana.

Sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto

Turvallisuus perustuu kansakunnan vankkaan moraaliin, rehellisyyteen ja yhteisvastuuseen, joka toteutuu hyvänä sosiaalitoimena ja riittävänä tulonjaon tasaisuutena. Sosiaalisista ongelmista ja lisääntyneestä päihteidenkäytöstä aiheutuneet ongelmat sekä ulkomailta tuleva rikollisuus ovat heikentäneet turvallisuutta. Tavoitteena on saada Suomesta rikostilastojen perusteella Euroopan turvallisin maa.

• Rikosten määrä tulee saada vähenemään muun muassa puuttumalla mahdollisimman varhain syrjäytymiseen, koulukiusaamiseen ja perheongelmiin sekä lisäämällä poliisien määrää ja nostamalla rikosten selvitysastetta. Poliisille, tullille ja rajavartioinnille on turvattava riittävät voimavarat ja toimintavaltuudet.
• Oikeusprosesseja on nopeutettava.
• Harmaan talouden vastaisia toimia on tehostettava.
• Uusintarikollisuutta tulee ehkäistä lisäämällä vankiloiden henkilöstö- ja kuntouttavia resursseja. Tavoitteena on vähentää ensikertalaisten uusintarikollisuutta siten, että vankilaan palaavien määrä vähenee kymmenellä prosentilla vaalikauden aikana.
• Vankeinhoitoon tarvitaan lisää tiloja ja henkilökuntaa. Tehokasta rikosten ennaltaehkäisyä on panostaa siirtymävaiheeseen luomalla vapautuvalle vangille riittävät arjen tukirakenteet.
• Ulkomaisten rikollisjärjestöjen tunkeutuminen Suomeen tulee määrätietoisesti tukahduttaa ja panostaa erityisesti prostituution, ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen ja huumerikollisuuden estämiseen.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen

Maahanmuuttajille on annettava mahdollisuus käyttää tietojaan ja taitojaan yhteiseksi hyväksi. Tämä edellyttää monipuolista kotouttamisohjelmaa.

• Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia on edelleen parannettava työllistymisen helpottamiseksi.
• Määräaikaisten oleskelulupien myöntäminen ei ole lähtökohtaisesti oikein, varsinkin kun muualta tulevien työperusteisten työntekijöiden perheiden huomioimista pidetään tavoitteena.
• Muissa maissa suoritettujen tutkintojen vastaavuuden hyväksymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, mm. järjestämällä lisää täydentäviä korkeakouluopintoja erityisesti EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville.
• Paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden hakemusten sekä kansalaisuushakemusten käsittelyä tulee nopeuttaa.

Tarkemmin Kristillisdemokraattien tavoitteista voit lukea nettisivuilta www.kd.fi puolueen tavoiteohjelmasta vaalikaudelle 2007-2011. Tämä on tiivistelmä tuosta laajasta tavoiteohjelmasta.