Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KE/303

Kansallinen Edistyspuolue

Kansallisen Edistyspuolueen Yleisohjelma


  • Puolue: Kansallinen Edistyspuolue
  • Otsikko: Kansallisen Edistyspuolueen Yleisohjelma
  • Vuosi: 1929
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

KANSALLISEN EDISTYSPUOLUEEN YLEISOHJELMA

(Hyväksytty puoluekokouksessa 7.4.1929)

Kansallisen Edistyspuolueen valtiollinen ja yhteiskunnallinen ajatustapa perustuu tietoisuuteen henkilönomaisen vapauden ja kansalaisten itsehallinnon suuresta siveellisestä merkityksestä kaiken arvokkaan kehityksen pohjana. Tälle pohjalle rakentuu vakaumus ihmisten samanlaisesta oikeudesta yhteiskunnassa. Mutta yhtäläinen muodollinen oikeus ei riitä. Inhimillinen yhteenkuuluvaisuus ja yhteisvastuu vaativat yhteiskuntaa ja valtiota valvomaan heikompien jäsentensä etuja ja ne vaativat myöskin toimintaa erilaisista varallisuussuhteista, sivistysmahdollisuuksista, ammattialoista, asuinpaikoista ja muista ulkonaisista syistä johtuvien vastakohtaisuuksien lieventämiseksi ja samanlaisten kehitysmahdollisuuksien valmistamiseksi yhteiskunnan kaikille jäsenille. Vain siten tulevat kansan laajatkin kerrokset todellisuudessa osallisiksi vapauden ja itsehallinnon luomista suurista arvoista.

Maassamme voimassaolevasta, Kansallisen Edistyspuolueen valtiollisen ohjelman mukaisesta parlamentaarisesta hallitusjärjestelmästä johtuu, että maan hallituksen vallassapysyminen riippuu kulloinkin toimivan eduskunnan tahdosta, paitsi milloin Tasavallan presidentti katsoo tarpeelliseksi uusilla vaaleilla todeta itse vallan alkulähteen, kansan, tahdon. Tämän järjestelmän periaatteisiin kuuluu, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus johtaa maan politiikkaa ja itsenäisen harkintansa mukaisesti huolehtii maan hallinnosta. Tähän suuntaan on eduskunnan ja hallituksen toimitapaa kehitettävä. Hallinnon menestyksellistä hoitamista häiritseviä ja uudistustyötä ehkäiseviä tiheitä hallitusvaihdoksia on pyrittävä torjumaan. Maan suuret kysymykset on valtiollisessa elämässä asetettava etualalle ja niiden ajamisessa kehitettävä yhteistoimintaa samoihin tarkoitusperiin pyrkivien puolueitten kesken. Eduskunnan jäseniltä vaatii parlamenttaarinen järjestelmä menestyäkseen kehittynyttä vastuunalaisuuden tuntoa kansaa - sekä sen nykyistä että sen tulevia polvia - eikä vain omia valitsijoita kohtaan.

Valtion tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia kansan itsenäisyyden säilyttämisestä, kansalaisten hengen ja omaisuuden turvaamisesta sekä yhteiskunnallisen järjestyksen ja oikeuden voimassapitämisestä. Näiden tarkoitusperien toteuttamiseksi on:

noudatettava rauhanomaista ulkopolitiikkaa sekä maan voimien mukaan otettava osaa kansainvälisen oikeuden lujittamiseen ja kehittämiseen, kiinnittämättä erikoista huomiota uhatussa asemassa olevain kansakuntain turvaamista tarkoittaviin toimenpiteisiin;

ylläpidettävä maantieteellis-valtiollisen ja taloudellisen asemamme vaatimuksia vastaavaa puolustusvoimaa, jota niin hoidetaan ja johdetaan, että kansassa säilyy voimakas puolustustahto;

kehitettävä järjestysvaltaa niin, että se kansan yleisen oikeudentunnon tukemana kykenee tehokkaasti ylläpitämään lainalaista järjestystä;

valtion palveluksessa säilytetään pätevä ja tehtäviinsä kiintynyt virkamiehistö; sekä

järjestettävä oikeudenhoito ja hallinnollinen virastokoneisto varmaksi ja nopeaksi, niihen turvautuvia kohtuuttomasti rasittamatta.

Lakipohjaisen yhteiskunnan voimassapitäminen vaatii sen kumoamista tarkoittavien yritysten tarmokasta ehkäisemistä, mutta myöskin kumoukseIlisille pyyteille alttiin maaperän poistamista kansan keskuudesta jatkuvalta uudistus- ja valistustyöllä.

Taloudellisella alalla on valtion varustauduttava poikkeuksellistenkin tapahtumain varalta pitämään rahanarvo vakaana, jotta kansalaisten omaisuus ja heidän työnsä tulokset pysyisivät turvattuina.

Jatkuva taloudellinen edistyminen riippuu ratkaisevasti kansalaisten oma-alotteisesta vapaasta toiminnasta nimenomaan myös heidän yhteistoiminnastaan, sekä yksityisten omistusoikeuden säilymisestä. Valtion on huolehdittava siitä etteivät sen asettamat välttämättömät rajoitukset ja rasitukset estä tuotannollisen toiminnan kehittymistä ja sen edellytyksenä olevaa pääoman muodostusta. Nykyaikaisen vapaamielisen talouspolitiikan periaatteita on maan kokonaistuotannon kartuttamiseksi noudatettava valtion suhtautumisessa sekä kotimaiseen tuotantoon että ulkomaan kauppaan.

Valtion on edistettävä taloudellista tuotantoa tukemalla taloudellista tutkimustyötä ja koetoimintaa, avustamalla neuvonta- ja valistustyötä sekä kehittämällä ammattiopetusta, jolloin myös on pidettävä silmällä, että ansiotyössäkin olevat voivat käyttää tällaista opetusta hyväkseen. Maan luontoisvaroja on valtion suojeltava tulevienkin polvien elämän turvaamiseksi. Parantamalla kulkuneuvoja ja muita yhdysvälineitä, huolehtimalla suurten luonnollisten voimalähteiden käytäntöön ottamisesta ja muidenkin tuotannon edellytysten kehittämisestä on valtion osaltaan edistettävä maa- ja metsätaloutta teollisuutta ja merenkulkua sekä muutakin liiketoimintaa ja siten joudutettava maan vaurastumista. Niitä suuria omaisuuksia, jotka ovat valtion hallussa on järkiperäisesti ja tuottavasti hoidettava.

Taloudellisesti ja sivistyksellisesti heikkojen kansanluokkien tukemisessa ja niiden aseman parantamisessa on valtiolla ja yhteiskunnalla tärkeitä tehtäviä, joiden suorittamisessa aina on pidettävä silmällä, että edistetään näihin kansanluokkiin kuuluvain sekä omakohtaista että yhteistoimintaa. Maalaisolojen kohottamiseksi on jatkuvasti omistettava huomiota asutustoiminnalle ja pienviljelijäluokan toimeentulon vakiinnuttamiselle. Sosialivakuuluksen eri aloja kehitettäessä on otettava huomioon sekä palkkalyöläisten että muiden vähäväkisten tarpeet. Valtion ja kuntien suoranaista ja välillistä verotusta järjestettäessä on noudatettava oikeudenmukaisuuden vaatimuksia, niin että kukin kansalainen tulee suorittamaan taloudellisen kantokykynsä mukaisen osan yhteisistä menoista.

Pääoman ja työn välisissä suhteissa on rauhallisilla sovitteluilla ja sopimuksilla sekä erilaisia yhteistyön muotoja kehittämällä pyrittävä välttämään työtaisteluja ja poistamaan yhteiskunnallisen tyytymättömyyden syitä. Valtion sovittelutoimintaa on tehostettava.

Naisten ja miesten tasa-arvoisuuden periaatetta on lainsäädännössä edelleen toteutettava ja johdonmukaisesti käytännössä sovellutettava.

Kansamme terveyden, talouden ja siveellisen ryhdin kehittämisessä on raittiustyöllä erittäin suuri merkityksensä. Raittiutta kansan kaikkien kerrosten keskuudessa on edistettävä sekä tehokkaalla lainsäädännöllä että juurruttamalla mieliin raittiiden elämäntapojen tärkeyttä.

Suomalaiskansallisen sivistyselämän syventäminen on maamme edistyksen pääedellytyksiä. Ilman henkistä vapautta kansallinen sivistys ei pääse kehittymään ihmisarvon asettamaan päämäärää kohti. Niinpä onkin omantunnon, ajatuksen ja tutkimuksen vapautta yhteiskunnassamme suojattava, ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta alati vastustettava. Henkisen viljellyksen yhä korkeammalle nostaminen maassamme on saatettava koko kansamme kannattavaksi pyrkimykseksi. Siitä maaperästä kasvava, kohottava ja jalostava kansallishenki on kansakunnan elämänrunkona. Eritoten historiamme nykyisenä kautena vaatii Suomen tulevaisuus vahvistamaan nuorta valtakuntaa luomalla sen asujamistosta elävän kansallishengen yhdistämä kansakunta.

Edelläesitettyjen periaatteiden pohjalla tahtoo Kansallinen Edistyspuolue toimia vapaamielisessä, kansanvaltaisessa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja kokonaisuuden etua puoltavassa hengessä valtiollisen ja yhteiskunnallisen valistuksen levittämiseksi maassa, sekä niiden tarkoitusperien toteuttamiseksi lainsäädännössä, hallinnassa ja yhteiskunnallisessa elämässä, jotka puolueen yksityiskohtainen ohjelma sisältää.

Yksityiskohtaisia ohjelmapäätöksiä.

HALLITUSJÄRJESTELMÄ.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 8.XII.1918.))

Puolue kannattaa tasavaltaista hallitusmuotoa.

Eduskunnalla on oleva ratkaiseva valta lainsäädäntö asioissa ja hallitus on kokoonpantava eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä.

ULKOPOLIITTINEN OHJELMA.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 25.4.1926).

1. Suomen on edelleen noudatettava puolueettomuutta ja voimainsa mukaan otettava osaa kansainvälisiin pyrkimyksiin kansojen valtiollista loukkaamattomuutta turvaavan ja asevarustusten supistamista tarkoittavan yleissopimuken aikaansaamiseksi.

2. Turvallisuutensa lisäämiseksi ja varustustaakkansa keventämiseksi on Suomen pyrittävä Geneven pöytäkirjan periaatteiden mukaiseen yhteistoimintaan muiden Itämeren yhteyteen ulottuvien maiden, myöskin Venäjän kanssa.

3. Itä-Karjalan kysymyksessä on Suomen ulkopolitiikassaan pyrittävät rauhalliseen, Tarton rauhansopimuksessa edellytettyyn kansojen itsemääräämisoikeuteen perustuvaan ratkaisuun.

TULLIKYSYMYS.

I. Periaatteellinen ohjelma.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 25.4.1926).

1) Maan talouspolitiikkaa on ohjattava vapaata kansainvälistä tavaranvaihtoa suosivaan suuntaan.

Sitä varten on:

a) välttämättömäin kulutustavarain tulleja mahdollisimman paljon helpotettava;

b) maatalouden tuotantovälineiden ja tarvikkeiden tullit poistettava; sekä

c) muunkin teollisuuden nauttimia korkeita suojelus-tulleja asteettain alennettava.

II. Täytäntöönpano-ohjelma.

(Hyväksytty ylimääräisessä puoluekokouksessa 6.12.1926.)

Lähtemällä edellisessä puoluekokouksessa hyväksytyistä periaatteista vaatii puolue, että niiden puoluekokouksen päätöksen eri kohdissa mainittujen tullien alentamiseksi, joilla pääasiallisesti on suojelustullin luonne, on meneteltävä seuraavalla tavalla:

1) Maan tullipolitiikka on, ennen kuin vakinainen tullitariffi säädetään, kokonaisuudessaan otettava tarkastettavaksi edellä esitettyjen näkökohtien pohjalla ja maan yleistä etua muutoinkin silmällä pitäen ja on tämä tarkastustyö annettava talouselämää tuntevien, eri eturyhmistä mahdollisimman riippumattomien henkilöiden suoritettavaksi.

2) Näin kokoonpannulle komitealle on asianomaisilla elinkeinoaloilla toimivat osakeyhtiöt ja osuuskunnat velvoitettava pyydettäessä antamaan määrätyltä ajalta tilinpäätöksensä, ilmoitukset tuotantonsa arvosta ja. suorittamistaan työpalkoista sekä annettavien ohjeiden mukaan laaditut laskelmat tullisuojan osuudesta niiden valmistamien tavarain hinnasta.

3) Komitean esittämä selvitys, sikäli kuin se valmistuu, on tullitariffin yhtenäisyyttä silmällä pitäen vuosittain otettava huomioon tullitariffia seuraavaksi vuodeksi säädettäessä.

Sellaisiin tulleihen nähden, joita on pääasiallisesti pidettävä verotulleina, on puoluekokouksen päätöksessä lausuttuja periaatteita heti ryhdyttävä käytännössä toteuttamaan, mikäli se valtiotalouden tilan ja tarpeiden vuoksi on mahdollista.

VEROTUSOHJELMA.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 24.4.1927).

1. Toimenpiteitä kunnallisverotuksen uudistamiseksi on jatkettava. Samalla kun maatalouskiinteistöjen verotuksessa käytäntöön otettua pinta-alaverotusta edelleen on kehitettävä yhä enemmän tarkoitustaan vastaavaksi, on elinkeinotoiminnan verotuksessa entistä enemmän sovellutettava tuotto- ja esine, (objekti-) verotusta.

Hankittavan selvityksen perusteella ja kuntain taloudellista asemaa horjuttamatta on verovapaata tulomäärää ja sallittuja verovähennyksiä korotettava.

2. Tuottamattomana olevaa omaisuutta, erityisesti rakentamattomia tontteja kaupungeissa ja muissa niihin verrattavissa väestökeskuksissa sekä keinottelutarkoituksessa hankittua tuottamattomana pidettyä maata yleensä on siten verotettava, että verotus edistää omaisuuden ottamista yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti hyödyllisellä tavalla käytettäväksi. Kaupungeissa ja asutuskeskuksissa on ansioton arvonnousu saatettava erityisen verotuksen alaiseksi.

3. Valtion tulo- ja omaisuusverotusta on kehitettävä m.m. verovapaata tulomäärää ja sallittuja verovähennyksiä korottamalla sekä ottamalla osakeyhtiöitten verotuksessa käytäntöön näitten erikoisluonteeseen soveltuva veromuoto.

4. Kunnallisverotuksen tulee yhdessä valtion verotuksen kanssa muodostaa yhtenäinen verojärjestelmä, jossa verorasitus jakaantuu verovelvollisten kesken oikealla ja kohtuullisella tavalla heidän todellisen maksukykynsä mukaisesti.

5. Verovelvollisten tulojen ja varallisuuden arvioiminen valtion ja kuntain verotusta varten on niin järjestettävä, että valtion ja kuntain verotus voi perustua samaan taksoitustoimitukseen. Taksoitustoimen uudestaan järjestelyssä on säilytettävä lautakuntajärjestelmä, jossa valtiolla kuntain edustuksen rinnalla on valtion etujen valvomiseksi riittävän vaikutusvaltainen edustus.

6. Veronkannon tehostamiseksi on ryhdyttävä tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Verotustoimesta aiheutuvia kustannuksia on pyrittävä vähentämään.

PIENVILJELIJÄVÄESTÖN ASEMAN VAKAANNUTTAMINEN.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 24.4.1927).

Toimiessaan pääelinkeinomme, maatalouden sekä maalaisolojen kehittämiseksi kohdistaa puolue erikoisesti huomionsa pienviljelijäväestön taloudellisen aseman Vaurastuttamiseen ja henkisen tason kohottamiseen, siten lujittaakseen yhteiskuntamme rakennetta.

Pienviljelijäin aseman kohoamisen edellytyksenä ja pohjana on heidän oma yritteliäisyytensä, heidän luottamuksensa ammattiinsa, valistusharrastuksensa sekä heidän yhteistoimintakykynsä.

Pienviljelijäin itsetoimintaa ja oma-alotteisuutta on valtiovallan taholta lainsäädäntötoimenpitein ja riittäviä valtionapurahoja myöntämällä tuettava.

tehokkaasti avustamalla ammatillista neuvonta- ja suunnitelmatyötä, suoritetaanpa tätä pienviljelijäin puolueettomissa ammatillisissa yhdistyksissä, maatalousseuroissa, osuuskassoissa tai muissa yhtymissä, joissa pienviljelijöitä on jäseninä;

kehittämällä jo olemassa olevien ja vasta perustettavien maatalous- ja kotitalouskoulujen opetusta pienviljelijäin ammattisivistyksen tarpeita ja erikoisuutta paremmin vastaavaksi;

entistä enemmän avustamalla ammatillisia retkeilyjä ja esikuvatalouksien perustamista;

avustamalla pienviljelijäin keskuudessa suoritettavaa valistustyötä sekä itseopiskelu- ja kerhotoimintaa;

edistämällä pienviljelijäin kotieläinhoitoa ja jalostusta tarkoittavien osuuskuntien ja erikoisyhdistysten toimintaa, välittämällä niille perustamis- ja vuotuisia apurahoja;

ohjaamalla ja avustamalla pienviljelijäin kotitalouden kohottamista tarkoittavia toimenpiteitä sekä hedelmä- ja kasvitarhaviljelykseen kohdistuvaa neuvontatyötä.

Pienviljelijöille, joilla on liian vähän maata kannattavan maatalouden harjoittamista varten, on lisämaan saantia asutuslainsäädännön osoittamin keinoin helpotettava, huomioonottaen erityisesti laidunmaantarve.

Samalla kun pyritään yleistä korkokantaa alentamaan, on pienviljelijäin luotto-oloja parannettava, tukemalla heidän käyttämiään luottolaitoksia ja myöntämällä heille halpakorkoisia lainoja maanhankintaan sekä rakennuksiin ja muihin perusparannuksiin.

Pienviljelijöitä rasittavaa tulliverotusta on pyrittävä johdonmukaisesti alentamaan.

SOSIALIVAKUUTUKSEN KEHITTÄMINEN.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 25.4.1926).

Yhteiskunnallinen sairausvakuutus on mahdollisimman nopeasti aikaansaatava, aluksi pakollisena vain määrätyille työntekijäryhmille, ja siten järjestettynä, että työntekijä itse suorittaa suurimman osan vakuutusmaksuista saaden kuitenkin tässä suhteessa avustusta työnantajain ja valtion taholta.

Toiminta on kohdistettava pakollisen työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseen, aluksi myöskin vain rajoitetuille työntekijäryhmille ja ehdolla, että työntekijät, työnantajat samoinkuin valtio yhteisesti maksavat vakuutusmaksut.

RAITTIUS- JA KIELTOLAKIKYSYMYS.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 24.4.1927).

Työtä kansamme raitistuttamiseksi on puolueen mielestä valtion ja yhteiskunnan jatkuvasti ja tehokkaasti tuettava. Puolue kannattaa kieltolakia ja vaatii puolue-elimiltään lojaalista suhtautumista sanottuun lakiin ja Valtiovallalta tehokkaita toimenpiteitä sen voimaansaattamiseksi käytännössä. Erityisesti on väkijuomain salakuljetusta vastaan taisteltava entistä tehokkaammin.

Elleivät kuitenkaan valistustyö sekä valtion ja yhteiskunnan uudet tarmotkaimmatkaan toimenpiteet riittävän ajan kuluessa tuota toivottuja tuloksia, vaan luvatonta alkoholin käyttöä esiintyisi arveluttavassa määrässä, ottaa puolue harkittavaksi onko asema sellainen, että kieltolain toteuttamiseksi ja raittiustilanteen selvittämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen aikaansaamiseksi tässä asiassa.

KIELI- JA KANSALLISUUSKYSYMYS.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 25.4.1926).

Antaen entistä voimakkaampana heränneen suomalaisuuden oikeutetuille vaatimuksille tunnustuksensa puoluekokous hyväksyy seuraavat ohjelauseet:

I. Valtionvaroja sivistystarkoituksiin vastedes myönnettäessä on huomioon otettava, että maan molempien kieliainesten tarpeet tulevat väestömäärien mukaisesti tyydytetyksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi puolue katsoo tarpeelliseksi:

a) että oikean suhteen aikaansaamiseksi suomenkielisten ja ruotsinkielisten valtion oppikoulujen lukumäärässä suomenkielisten valtion koulujen lukua lisätään ottamalla yksityisiä kouluja valtion haltuun ja tarpeen vaatiessa myös uusia valtion kouluja perustamalla sekä ruotsinkielisten valtion oppikoulujen/ lukumäärää Vähennetään samalla paikkakunnalla toimivia ruotsinkielisiä valtionkouluja yhdistämällä tai toisin järjestämällä;

b) että kunnes suomenkielisten oppikoulujen lukumäärä ruotsinkielisiin verraten vastaa suomenkielisen väestön suhdetta ruotsinkieliseen, ei uusia ruotsinkielisiä valtion oppikouluja perusteta, ei ruotsinkielisiä yksityiskouluja tai niiden luokkia oteta valtion haltuun, eikä uusille yksityisille ruotsinkielisille oppikouluille anneta valtionapua;

c) että valtionapua ei anneta yksityisille ruotsinkielisille oppikouluille, joissa ei ole laissa säädettyä määrää ruotsinkieltä äidinkielenään käyttäviä oppilaita tai joita suomenkielisillä seuduilla pidetään keinotekoisesti yllä;

d) että nuoria suomenkielisiä tieteenharjoittajia riittävillä apurahoilla kannatetaan valmistautumaan opettajiksi Helsingin yliopistoon ja muihin korkeakouluihin, ja näiden opettajien palkkoja parannetaan; ja

e) että kieliolot Helsingin yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa kiireimmiten järjestetään niin, että suomenkielisten opiskelijain tarve tulee täydelleen tyydytetyksi.

2. On valvottava, että oppivelvollisuuslain määräyksiä suomenkielisen kansanopetuksen järjestämisessä ruotsinkielisillä alueilla viivyttelemättä tarkoin noudatetaan.

3. Voimassa olevia kielilakeja on sovellutettava siten, ettei mitään niissä suomenkielisille taattuja oikeuksia laiminlyödä tai jätetä käyttämättä.

4. Suomenkielistä kirjallisuutta ja taidetta on riittävillä apurahoilla tuettava.

5. Puolustuslaitoksessa on suomalaisuus saatettava siihen asemaan, joka sille väestön lukumäärän mukaan kuuluu.

6. Maamme ulkomainen edustus on järjestettävä suomenkielisen enemmistökansallisuuden tarpeitten ja oikeuksien mukaisesti.

Helsingin yliopiston kielikysymys.

(Hyväksytty puoluekokouksessa 7.4.1929).

Helsingin yliopistoa koskeva lainsäädäntö on niin uudistettava että suomenkieliset ylioppilaat saavat täydellisen opetuksen omalla äidinkielellään kaikissa tutkintoaineissa, samalla kun ruotsinkielisille ylioppilaille annetaan omakielistä opetusta tärkeimmissä yliopiston opetusohjelman kuuluvissa aineissa.

Kohtia ennen hyväksytyistä ohjelmista.

PUOLUEEN SUHDE MAATALOUSTUOTANTOON.

(Viipurin puoluekokouksessa v. 1923 hyväksytystä taloudellisesta ohjelmasta).

Kansallinen Edistyspuolue asettuu sille kannalle, että maan talouselämää on pidettävä yhtenä kokonaisuutena, jonka piirissä kaikki hyödyllinen toiminta, tapahtukoonpa se maatalouden, teollisuuden, kaupan, kotitalouden taikka jonkin muun taloudellisen toiminnan alalla, on tunnustettava yhtä oikeutetuksi ja kokonaisuudelle tarpeelliseksi.

Maataloustuotannolla on kuitenkin meidän kansantaloudessamme ja yhteiskuntaoloissamme niin ensiluokkainen ja ratkaiseva merkitys, että sen kehittämiseen on erityistä huomiota kiinnitettävä. Tämän tulee tapahtua maataloudellisen harrastuksen, ammattisivistyksen ja käytännöllisen ammattitaidon kohottamista tarkoittavilla toimenpiteillä, mutta myös myöntämällä yleisiä varoja sellaisiin maatalouden kehitykselle tärkeisiin uudistustarkoituksiin, joita yksityinen yritteliäisyys ei kykene yksin toteuttamaan. Sen ohella on erikoista huomiota pantava sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat omansa yleisesti kehittämään maaseudun oloja ja lisäämään niiden viihtyisyyttä, koska sillä seikalla välillisesti on suuri vaikutus maataloustuotantoon ja samalla myöskin maan yhteiskuntaoloihin ja sivistyselämään.

Tässä tarkoituksessa pitää Kansallinen Edistyspuolue välttämättömänä, seuraavia toimenpiteitä maataloudellisen ammattisivistyksen kohottamiseksi, nim.

1) Ylempi maatalousopetus on erotettava yliopistosta ja järjestettävä tarkoitustaan vastaavalla tavalla.

2) Eläinlääkärien valmistus on järjestettävä omassa maassa tapahtuvaksi.

3) Alempi maatalousopetus on saatettava yleisemmäksi ja tehokkaammaksi. Sitävarten on myönnettävä riittävästi varoja sekä koulujen perustamista että niiden ylläpitoa varten. Opettajien tietopuolisesta ja käytännöllisestä valmistumisesta on pidettävä huolta, ja heidän taloudellinen asemansa saatettava turvatuksi. Erityisesti on huomio kiinnitettävä siihen, että opetus kohdistuu itsenäistyneiden vuokramiesten ja muiden pienviljelijäin ammattitaidon kohottamiseen.

4) Alullaan oleva koetoiminta on järjestettävä suunnitelmanmukaiselle, tehokkaalle kannalle perustamalla eri puolille maata koeasemia, jotka oman työskentelynsä ohella ohjaavat paikallista koetoimintaa. Yleistä koetoimintaa on uudelleen järjestelyn yhteydessä laajennettava.

Ammatillisen kehityksen ja maatalousväen itseauttamiskyvyn tukemiseksi on:

1) maataloudellista osuustoimintaa voimakkaasti edistettävä; sekä

2) pantava huomiota siihen, että maataloudellisten järjestöjen ja yhdistysten toiminta pysyy virkeänä ja tehokkaana, jota varten näille järjestöille on myönnettävä riittävästi avustusta.

Huokeita apulanta-aineita maataloudelle. Viljelyksen voimaperäistyminen edellyttää nykyistä runsaampaa apulanta-aineiden käyttöä, mikä on mahdollista vain silloin, kun apulanta-aineita on kohtuullisiin hintoihin helposti saatavissa. Tästä syystä asettuu puolue sille kannalle,

että valtion on edelleen tuettava apulantateollisuuden kehittämistä maassa siinä tarkoituksessa, että maanviljelykselle sen kautta voitaisiin hankkia apulanta-aineita kohtuullisesta hinnasta.

Maaseudun valaistus- ja voimakysymyksen ratkaisulla on huomattava sekä suoranainen että välillinen vaikutus maataloustuotantoon. Halvempi voimansaanti lisää kannattavaisuusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia työtä säästävään konevoiman käyttöön. Huokea, käytännöllinen valaistus on myös omansa edistämään yleistä olojen kehittymistä ja viihtyisyyttä maaseudulla. Pitäen silmällä näitä näkökohtia asettuu puolue sille kannalle:

että maaseudun sähköistämistä on edistettävä rakentamalla valtion toimesta tai sen myötävaikutuksella keskus-voima-asemia eri puolille maata, sikäli kuin riittävää kulutusta on edellytettävissä, sekä myöntämällä yleisiä varoja neuvontatyötä varten tällä alalla.

Maatalouden luottokysymys. Pääoman puute, joka on vaikeuttanut kaikkea yritteliäisyyttä maassamme, on' tuntunut myöskin maatalouden alalla. Erityisesti on tarkoitukseen soveltuvan luoton puute tuntunut perusparannusten toimeenpanossa, koska sitä varten tarvittavan luoton tulee olla sekä pitkäaikaista että suhteellisen huokeakorkoista. Kun tällaisen luoton saannilla kuitenkin on erinomaisen tärkeä merkitys maan tuotantomahdollisuuksien vahvistamisen kannalta, katsoo puolue,

että maatalousluotto-oloja on kehitettävä ja parannettava, myöntämällä myöskin valtion v,aroja luoton antamiseksi viljelyksen voimaperäistyttämistä ja uutisviljelyksen raivausta varten, sekä että osuustoimintaa on erityisesti pienviljelijäluokan luottotarpeen tyydyttämiseksi kehitettävä ja sen käytettäväksi lainojen muodossa asetettava riittävästi yleisiä varoja.

Maataloustuotannon kehittämistä tarkoittavien toimien ohella on huomiota omistettava myöskin kotiteollisuuden ja kotitalouden kehittämiseen kurssien ja kouluopetuksen avulla, koska ne taloudellisen merkityksensä ohella lisäävät maalaiselämän viihtyisyyttä.

Rajaseudun maatalousoloihin on pantava erikoista huomiota. Näillä seuduilla toimiville maataloutta edistäville seuroille ja laitoksille on myönnettävä m. m. avustusta suhteellisesti runsaammin kuin muissa osissa maata toimiville. Myöskin rajaseutujen kulkuneuvoja, joista maataloudenkin kehitys suuressa määrin riippuu, on parannettava.

TEOLLISUUSTUOTANTO.

(V. 1923 taloudellisesta ohjelmasta).

Kehittynyt teollisuustuotanto on maan taloudellisen ja sivistyksellisen edistymisen tärkeä edellytys sielläkin, missää suurin osa väestöstä saa elatuksensa maataloudesta. Näiden tuotantoalojen tulee kehittyä rinnakkain. Elinvoimainen teollisuus luo maataloudelle menekkimahdollisuuksia, se tekee mahdolliseksi kansan työkyvyn tehokkaan hyväksikäyttämisen ja antaa vauhtia pääoman muodostumiselle ja varallisuuden kasvamiselle.

Kansalllisen Edistyspuolue katsoo, että meidän on kaikin käytettävissä olevain, yleisen edun mukaisin keinoin edistettävä alullaan olevaa teollista kehitystä. Etusijassa on huomio kohdistettava sen teollisuuden kehittämiseen, joka käyttää maan omia raaka-aineita, ja on näitä pyrittävä viemään maasta mahdollisimman pitkälle jalostettuina. Sen rinnalla on maan edun kannalta tärkeää edistää myös sellaista teollisuustoimintaa, joka jalostaa muualta tuotuja raaka-aineita, mikäli tällaisen toiminnan kannattavaisuuden edellytyksiä on olemassa tai jonkun teollisuushaaran yleinen merkitys vaatii sen tukemista.

Näiden tarkoitusperien kannalta pitää puolue tärkeänä, että teknillistä sivistystä, joka on kaiken teollisen kehityksen välttämätön edellytys, pyritään voimakkaasti kohottamaan. Puolue pitää tässä tarkoituksessa välttämättömänä,

että ylempää teknillistä opetusta kehitetään ominaisia teollisia olojamme ja uuden asemamme luomia tarpeita silmälläpitäen;

että alempi teknillinen opetus uusitaan ja yhtenäistytetään muun opetuksen kanssa; sekä

että opettajien saantia helpotetaan parantamalla opettajien taloudellista asemaa ja antamalla heille tilaisuutta ulkomailla kehittää itseään.

Puolue tulee myötävaikuttamaan siihen suuntaan, että ammattiopetusta varten myönnetään riittävästi varoja. Puolue katsoo sen ohella, että valtion toimesta on tehdastyöväestölle ja muille sellaisille, jotka palkkatyöllä itseään elättävät, varattava tilaisuus harjoittaa työnsä ohella ammatti -y. m. opintoja, jotta sen kautta voitaisiin toiseta puolen kohottaa työtehoa ja toiselta puolen avata kykeneville työntekijöille edistymisen mahdollisuuksia.

Teknillinen tutkimustyö. Kun itsenäisellä teknillisellä tutkimustyöttä ei meidän pääomaköyhässä maassamme vielä ole sitä tukea ja kannustinta, mitä se kaipaisi, ja kun toiselta puolen suuret arvot ja mahdollisuudet odottavat tieteeltämme ratkaisua voidakseen tulla hyväksikäytetyiksi, olisi itsenäistä teknillistä tutkimustyötä yleisin varoin tuettava sekä samalla teknillisen kirjallisuuden aikaansaamista ja teknillisten yhdistysten toimintaa yleisin varoin edistettävä.

Käsityön ja pienteollisuuden tulee muun teollisuuden toiminnan edistämistä tarkoittavien toimien ohella saada osakseen huomiota varsinkin ammattitaidon kohottamista silmällä pitäen.

KAUPPA- JA LIIKENNEOLOT.

(V. 1923 taloudellisesta ohjelmasta).

Kauppa- ja liikenneolojen kehittämistä tarkoittavilla pyrkimyksillä on ollut suhteellisesti vähäinen sija yleistä politiikassamme. Se johtuu siitä, että suomalainen kansanaines vasta verrattain myöhään on laajemmassa määrässä siirtynyt näille toimialoille. Niiden merkitys alkaa senvuoksi vasta nyt kasvaa yleiseen tietoisuuteen. Samassa suhteessa ovat nämä pyrkimykset myöskin voittaneet alaa talouspolitiikassamme ja varsinkin senjälkeen kun maamme on itsenäisenä tekijänä joutunut osalliseksi maailmantalouteen, on se käsitys alkanut selventyä, että kaupalla ja liikennealoilla on erinomaisen tärkeä merkitys taloudellisen elämämme vaurastumisessa ja kansainvälisen asemamme Vakiinnuttamisessa.

Täydelleen tunnustaen tämän merkityksen on Kansallinen Edistyspuolue valmis kannattamaan sellaisia yleisen edun mukaisia toimenpiteita, jotka tarkoittavat ulkomaankauppaamme kehittämistä sitä silmällä pitäen, että tuotteemme pääsevät mahdollisimman suoraan niitä kulutta-vien maiden markkinoille, ja että tarvikkeemme tulevat tuotetuiksi mikäli mahdollista suoraan tuotantopaikoista.

Erikoista huolta on pantava siihen, että maamme ulkomaista edustusta kehitetään kauppasuhteitten edistämistä silmällä pitäen. Sitä varten on, mikäli voimia on käytettävissä, tärkeimmissä paikoissa oleviin edustuksiimme asetettava käytännöllistä elämää, maatalous- ja teollisuustuotantoamme tuntevia henkilöitä, jotta ulkomaaedustuksemme sen kautta voisi osaltaan tehokkaasti tukea osallisuuttamme maailmankaupassa.

Ammattisivistyksen kohottaminen on myöskin kaupallisten olojen kehittymisen ensimmäisiä ehtoja. Siitä on pidettävä huolta sekä ammattiopetuksen että opintomatkojen avulla, ja kannattaa puolue riittävien yleisten rahavarojen käyttämistä näihin tarkoituksiin.

Liikenneolojen kehittämisessä oman maamme ja muiden maiden välillä tulee pyrkimyksenä olla se, että mahdollisuuden mukaan kuljetamme tavaramme maailman markkinoille ja tuomme sieltä tarvikkeemme omaa tonnistoa käyttäen. Kotimaista laivanrakennusta ja laivan-varustusta on sen vuoksi tuettava.

Puutteellisten satamaolojemme kehittämiseen sellaiselle kannalle, että ne vastaavat kohtuullisia vaatimuksia, on kohdistettava yleistä huomiota paljon suuremmassa määrässä kuin tähän asti. Sitä varten tulee yleisistä varoista mahdollisuuden mukaan myöntää lainoja satamarakennuksia ja niiden teknillistä varustamista varten.

Mitä liikenneoloihin kotimaassa tulee, asettuu puolue sille kannalle, että niiden kehittämisen, niin hyvin uusiin ratoihin kuin maan- ja vesiteihinkin nähden, täytyy suuremmassa määrässä, kuin mitä viime aikoina on ollut tavallista, tapahtua ulkomailta hankitun lainapääoman avulla, jotta maa saa tilaisuutta pitemmän ajan kuluessa kuolettaa kulkulaitosten perustamiskustannukset..

VALTION OMAISUUDEN HOITO.

(V. 1923 taloudellisesta ohjelmasta).

1) Sitä osaa valtion omaisuudesta, joka palvelee yleistä keskusliikennettä, kuten rautatietä ja kanavia sekä posti- ja lennätinlaitosta, taikka muuta yleistä tarvetta, kuten valtion omistamia voima-asemia y. m. samanlaista omaisuutta, on, ottaen huomioon tärkeät yleisvaltiolliset ja kansalliset tarpeet, hoidettava sillä tavoin, että nämä laitokset ainakin pääasiallisesti tulevat itsekannattaviksi.

2) Se osa valtion omaisuudesta, mikä on katsottava pääasiallisesti palvelevan tuottotarkoituksia, kuten valtion metsät, sen hallussa taikka määräysvallan alaisena olevat teollisuuslaitokset, on saatettava tuottamaan valtiolle sellaisia tuloja, mitkä yksityistaloudellisen mittapuun mukaan , on katsottava kohtuullisiksi. Sitä varten on välttämätöntä:

a) että valtion metsiä hoidetaan käytännöllisten liike-näkökohtien mukaan; sekä

b) että muihin, ansiotarkoituksia palveleviin valtion liikeyrityksiin nähden on meneteltävä siten, että ne, ellei niitä valtion suoranaisen hoidon alaisina saada kohtuullista voittoa tuottaviksi, jätetään yleistä etua turvaavilla ehdoilla yksityisten yritteliäisyyden käytettäviksi.

KUNNALLISOHJELMA.

(V. 1918 hyväksytystä ohjelmasta).

On aikaansaatava lainsäädäntö paikallisen itsehallinnon laajentamiseksi kuntaa suurempien itsehallintopiirien perustamisesta maahamme.

Kunnalliseen elämään on yleisen kunnallisen äänioikeuden voimaanastuttua tarmokkaasti otettava osaa, erikoisesti pyrkien turvaamaan kuntien talouden vakavaa kehitystä sekä lisäämällä kuntain liiketoimintaa ja tulolähteitä estämään taksoitusverotusta kohoamasta ylen rasittavaksi. Tämän ohessa on:

1) varattava riittävästi maa-alueita kunnallisia tarpeita ja kunnallisten tulolähteiden lisäämistä varten;

2) ryhdyttävä edistämään yleishyödyllistä rakennustoimintaa työväestön ja vähävaraisen keskiluokan asunto-olojen parantamiseksi;

3) joudutettava maalaiskuntia kohtuuttomasti rasittavien esikaupunkimuodostumien järjestämistä erityisiksi taajaväkisiksi yhdyskunniksi sekä niiden liittämistä kaupunkikuntiin;

4) tehokkaasti edistettävä kansan- ja työväenopistojen toiminnan sekä kunnallisen ammatti- ja jatko-opetuksen kehittämistä, silmälläpitäen paikallisia olosuhteita ja tarpeita;

5) 'työttömyyden torjumiseksi järjestettävä työnvälitys entistä tehokkaammaksi ja hätäaputyöt saatettava suunnitelmallisiksi;

6) kunnallisia liikeyrityksiä tarmokkaasti kehitettävä, erikoisesti silmälläpitäen niiden muodostumista mallityön antajiksi;

7) asetettava lautakuntia kunnallisesta työväenmenestystoiminnasta huolehtimaan.

VIRKAMIESOLOT.

(V. 1918 hyväksytystä ohjelmasta).

Kansanvaltaisen katsantokannan mukaisesti on valtion virkamiehille toiselta puolen asetettava entistä paljon suurempia ja yleensä ankarampia Vaatimuksia virkakelpoisuuteen, mutta etenkin työtehoon, työaikaan ja viran täsmälliseen hoitoon nähden, sekä toiselta puolen heidän palkkausolonsa perinpohjaisesti uudistettava, niin että he voivat, taloudellisista huolista vapaina, kokonaan antautua virkansa hoitamiseen ja siten välttää monitoimisuutta, joka nykyään on verraten yleistä ja häiritsee suuresti varsinaisia virkatehtäviä.

Samalla on pidettävä huolta, että monissa virastoissa vielä vallitseva, vanhemmista ajoista johtuva virkavaltainen henki poisjuurrutetaan, jotta oikeampi käsitys virkamiehen asemasta ja velvollisuuksista kansan palvelijana pääsisi virkamiehistössämme vallalle.

Uusia virkoja (ja virastoja) perustettaessa on otettava huomioon, että ne ovat sopusoinnussa maan taloudellisen aseman ja väestön kansanvaltaisen katsantotavan kanssa. Virastojen työtapa on tehtävä yksinkertaisemmaksi ja nopeammin toimivaksi sekä työnvalvontaa niin ylempiin kuin alempiin virkamiehiin nähden saatava aikaan.

KOULU JA KASVATUSOHJELMA.

(Kohtia v. 1918 ohjelmasta)

1) Maamme koululaitos on uudistettava huomioon ottamalla koulutettavan nuorison olemus sekä käytännöllisen ja yhteiskunnallisen elämän vaatimukset ja järjestettävä yhtenäiseksi kansalaiskouluksi siten, että ylempiasteiset oppilaitokset ovat alempiasteisten suoranaisena jatkona. Kansakoulu on saatava kokonaisuudessaan yhteiseksi pohjakouluksi.

2) Valtion on auliisti tuettava pyrintöjä kotikasvatuksen kohottamiseksi. Lastentarhoja on yleisillä varoilla tarpeen mukaan avustettava. Lastensuojelukasvatukseen on hallituksen ja yhteiskunnan puolesta kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota.

3) Keskikoulun oppimäärien suorittamisen tuottama pätevyys on entisestään laajennettava ja lailla määriteltävä.

4) Erilaisia ammattikouluja, joihin pyrkijöiltä vaaditaan ylemmän kansakoulun tai keskikoulun tietomäärä, on nykyistä runsaammin perustettava ja ne on mahdollisuuden mukaan niin järjestettävä, että alemmasta koulusta on esteetön pääsy ylempään.

5) Tarkoitustaan vastaavia yksityisoppikouluja sekä kaupungeissa että maalla on riittävällä valtion avustuksella kannatettava. Yksityiskouluille on säilytettävä mahdollisimman suuri vapaus työsuunnitelmain laatimisessa.

6) Varattomien, erittäin lahjakkaiden oppilaiden koulunkäyntiä oppi- ja ammattikouluissa on helpotettava.

7) Kansanopetuslaitosten ja oppikoulujen opettajain palkat ovat määrättävät elinkannan vaatimusten mukaisiksi sekä heidän oikeudellinen asemansa koululainsäädäntöä asianmukaisesti uudistamalla turvattava.

KANSAKUNNAN TERVEYDEN VALVOMINEN.

(V. 1918 ohjelmasta).

Lainlaadinnassa ja valtion toiminnassa yleensä on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kansan henkisen ja ruumiillisen terveyden säilyttämiseen m. m. edistämällä voimistelu- ja urheiluharrastuksia sekä tarmokkaasti vastustettava rotuamme heikentäviä ja sen rappeutumista jouduttavia tekijöitä, kuten alkoholia, venerisiä tauteja, tuberkulosia y.m.

Tarvittavan pohjan aikaan saamiseksi tämäntapaiselle työlle on valtion tuettava näitä aloja käsittelevää tutkimustyötä.

NAISTEN ASEMA.

(V. 1918 ohjelmasta).

Naisten pyrkimystä päästä yhteiskunnallisessa, valtiollisessa ja kirkollisessa suhteessa tasa-arvoisiksi miesten kanssa on kannatettava. Tästä seuraa:

1) että naisille on turvattava samat oikeudet kuin miehille;

2) että voimassaolevat virkakelpoisuutta koskevat erinäiset säännökset ovat muutettavat siten, että taito, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto määrätään ainoiksi perusteiksi virkanimityksille;

3) että aviopuolisojen oikeussuhteita koskeva lainsäädäntö on uudistettava;

4) että naisille on annettava enemmän ja. monipuolisempaa ammattiopetusta;

5) että siveellisyysolojen valvonnassa ja parantamisessa on noudatettava puolueetonta menettelytapaa, niin ettei naisia kohdella toisin kuin miehiä.

Tämän lisäksi puolue pitää suotavana:

6) että hallituksen asettamiin tärkeisiin komiteoihin, joiden työ koskee myöskin naisten oikeuksia ja etuja, on naisiakin kutsuttava jäseniksi.