Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1013

Suomen Keskusta

Poliittinen kannanotto - Meillä on vastuu koko Suomesta


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Poliittinen kannanotto - Meillä on vastuu koko Suomesta
  • Vuosi: 2010
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomen Keskusta r.p.

Keskustan 73. puoluekokous Lahdessa 11.-13.6 2010

Poliittinen kannanotto

Meillä on vastuu koko Suomesta

Kolmatta tietä eteenpäin

Keskustalainen kolmannen tien talousajattelu, jossa yhteiskunta raamittaa nykyistä vahvemmin markkinoita, on entistä ajankohtaisempaa. Ilmastonmuutos, kansainvälinen finanssikriisi sekä viimeksi Euroopan rahamarkkinoiden myllerrys ovat osoittaneet, että globaalit ja avoimet markkinat tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä.

Valtion talouspolitiikan tehtävänä on korjata markkinavirheitä, tasoittaa suhdanteita ja kantaa suuren mittaluokan riskejä. Sen on luotava edellytykset talouskasvulle panostamalla infraan, tutkimukseen ja koulutukseen sekä huolehtimalla kilpailukyvystä. Päämääränä on turvata jokaiselle ihmiselle yhtäläiset työn ja toimeentulon hankkimisen mahdollisuudet. Valtion on pidettävä pitkäjänteisesti huolta kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan kokonaisedusta.

Keskustalaisessa ajattelussa yhteiskunnan on luotava markkinoille reilun pelin mukaiset puitteet esimerkiksi ympäristölainsäädännössä, työelämän kehittämisessä, progressiivisessa verotuksessa ja aluepolitiikassa. Näissä raameissa yritykset voivat kilpailla vapaasti ja yrittäjyys luo yhteistä hyvää. Puitetalouden ohella kolmannen tien ydin on uusissa instituutioissa, joilla talous saadaan toimimaan entistä tehokkaammin. Kun uusista instituutioista säädetään yhteisesti laeilla, toteutuu myös yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.

Suomeen tarvitaan lähivuosina tulevaisuusrahasto, johon valtio, eläkeyhtiöt ja kansalaiset voivat sijoittaa. Sitä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa kertainvestointi on suuri, mutta varmat tuotot jakaantuvat useille vuosikymmenille. Tällä menettelyllä vauhditettaisiin muun muassa liikenteen, energian ja ympäristöteknologian investointeja. Lisäksi valtion budjettikehysmenettelyä on kehitettävä tulevaisuusinvestointeja ajatellen tarkoituksenmukaiseksi.

Työelämän reilut pelisäännöt, osallisuus ja työn sisältöön vaikuttaminen edistävät myös työelämässä pidempään jaksamista. Hyvinvointi ja tuottavuus lisääntyvät, kun työssä syntyneet uudet oivallukset otetaan organisaatioissa käyttöön. Tuottavien työtuntien määrää kasvattamalla voimme pitää kiinni sukupolvien välisestä hyvinvointilupauksesta.

Tekoja vihreän vaurauden rakentamiseksi

Suomen voimavarana ovat rikkaat luonnonvarat, niiden kestävä käyttö sekä ympäristöteknologia. Biomateriaalien ja kaivannaisten lisäksi vihreän vaurautemme lähde on ympäristöosaamista vaativissa tuotteissa ja ympäristöteknologiassa, erityisesti niiden viennissä. Näiden nousua vahvistavat asetetut energiasäästötavoitteet sekä uusiutuvan energian ja ydinenergian kokonaispaketti. Uusiutuvan energian paketti on poliittisen historiamme suurin vihreä teko. Se laukaisee liikkeelle noin 18-20 miljardin euron investoinnit. Energiapaketti kokonaisuudessaan nostaa päästöttömän energian kokonaisosuuden noin 60 prosenttiin 10 vuodessa.

Keskusta haluaa torjua ilmastonmuutosta vitkastelematta. Kaikki päästöttömät energialähteet ovat tarpeen, jotta ilmastoriski ei toteudu. Energiaratkaisujen kokonaisuus lisää myös omavaraisuuttamme energiantuotannossa voimistaen talouskasvua ja työllisyyttä koko maassa. Säästämme näin sekä ympäristöä että kustannuksia. Uusiutuvan energialähteiden paketti luo pysyvää vaurautta, joka siirtyy tuleville sukupolville.

Keskusta haluaa turvata osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa suomalaisen elintarviketuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn. Oma ruoka on paras henkivakuutus ruokaturvallisuuden varmistamiseksi.

Kestävyyden ja kasvun talouspolitiikka

Menoleikkausten sijaan on lama-ajan talouspolitiikaksi valittu kasvun edellytyksiä turvaava linja. Valtio on pitänyt yllä työllisyyttä ja kansalaisten luottamusta mittavalla elvytyksellä. Välillisiä työvoimakustannuksia on alennettu. Vakaa politiikka on pitänyt korot alhaisella tasolla, mikä on ollut vahvin kasvun edistäjä.

Olemme siirtymässä vähitellen taantumasta kasvun rakentamisen vaiheeseen, jolloin talouspolitiikan asteittainen ja suunnitelmallinen kiristys alkaa. Suomi palaa euroalueen vakauskriteerien mukaiseen kuntoon. Jotta tässä onnistumme, on tuottavuutta nostettava; työuria pidennettävä; kokonaisveroastetta nostettava hallitusti vientiä ja työllisyyttä vaarantamatta sekä ylläpidettävä julkisessa taloudessa tiukkaa menokuria. Suomessa kiristävät toimet on ajoitettava ja mitoitettava siten, että ne eivät tarpeettomasti häiritse orastavaa talouskasvua.

Väestön ikääntyminen ja kansainvälisen kilpailukykymme heikentyminen asettavat julkisen talouden kestävyydelle vakavan haasteen. Suomen on päästävä tuntuvaan julkisen talouden ylijäämään seuraavan kahden vaalikauden kuluessa. Ensi vaiheessa on pysäytettävä velanotto ja sen jälkeen nostettava julkinen talous ylijäämäiseksi. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ottamalla koko Suomen voimavarat käyttöön. Parhaillaan kolmikantaisessa valmistelussa oleviin toimenpidesuunnitelmiin kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi latautuu suuria odotuksia. Onnistuessaan tämä työ vakauttaa talouden pitkäksi aikaa ja poistaa leikkausten tarpeen.

Verouudistuksen on vauhditettava käynnistyvää talouskasvua kannustamalla työntekoon, yrittämiseen ja yritysten kasvuun sekä innovaatioihin. Painopistettä on siirrettävä yritysten verottamisesta pääomatulojen verottamiseen. Veropohjaa tulee laajentaa arvonlisäveron, kulutusverojen ja ympäristöverojen suuntaan. Muutokset veropohjaan on kompensoitava tulonsiirroilla tai verotuksella, jottei pienituloisimpien suhteellinen asema heikkenisi. Perheyrittämisen myönteinen merkitys tulee verotuksessa tunnistaa. Myös laajojen kansankerrosten osakesäästämistä tulee edistää. Harmaan talouden määrätietoiseen torjuntaan on osoitettava riittävästi resursseja.

Keskusta tunnistaa verotuksen uudistamisessa sen merkityksen kansalaisten tulonjaon kannalta ja haluaa kehittää jatkossakin verotusta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Kuntien palveluiden tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus on taattava kohtuullisella verotuksella joka puolella Suomea.

Keskusta haluaa jatkaa uuden pääministerin johtamassa hallituksessa nykyisen hallitusohjelman pohjalta. Ehdotamme hallitusohjelmaan lisäelementiksi kannanottoa, jossa todetaan talouspoliittinen linja olemassa olevan tilanteen pohjalta. Mikäli kansainvälinen taloustilanne heikkenee äkillisesti, on maallamme oltava valmius nopeisiin talouden kestävyyttä parantaviin toimiin.

Euroalueen vakaus vaatii uusia toimia

On ollut jokaisen suomalaisen etu, että euroalue selviää rahoitusmarkkinoiden testistä. Osallistuminen euromaita koskevan rahoitusmarkkinakriisin hoitoon on ollut kansallisen edun mukaista, vaikka se on ollut suomalaisille vaikea ratkaisu. Näin toimien vältymme syvältä talouskriisiltä, joka merkitsisi korkokannan rajua nousua, konkurssiaaltoa, työttömyyden räjähdysmäistä kasvua, kasvun tyrehtymistä ja ennen pitkää hyvinvoinnin romahdusta.

On varmistettava, että kriisilainoitusta saavat valtiot toteuttavat lainojen ehtoina olevat talouden tasapainottamisvelvoitteet sekä huolehtivat lainojen koroista ja takaisinmaksusta.

Ongelmien ratkaisu ei ole kaiken kattavassa eurooppalaisessa finanssipolitiikassa. Jokaisen jäsenmaan on hoidettava vastuullisesti omaa talouspolitiikkaansa. Siihen tarvitaan myös talouspolitiikan koordinointia EU-jäsenmaita koskevan vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Sovituista vakauskriteereistä on pidettävä kiinni. Näin valtiot turvaavat parhaiten jatkossakin itsenäisen talouspolitiikkansa.

Vakautta edistämään tarvitaan myös automaattisia sanktioita, joita ei voida neuvotteluteitse vesittää. Lisäksi pankkien vakavaraisuusvelvoitteet on yhdenmukaistettava ja nostettava riittävälle tasolle sekä tiukennettava rahamarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa. Vakausmaksuilla tulee koota varoja kansallisiin vakausrahastoihin. Finanssialan palkitsemisjärjestelmien on perustuttava pitkäjänteiseen toimintaan, jotta rahamarkkinatoimijat eivät ota kohtuuttomia riskejä.

Suomen tulee jatkaa keskustajohtoisen hallituksen aloittamaa aktiivista työtä talouspoliittisen koordinaation vahvistamiseksi ja automaattisen sanktiojärjestelmän laatimiseksi vakauskriteerejä rikkoville maille.

EU:n alueella on saavutettava jäsenmaakohtaisilla toimilla ja niitä varmistavilla sanktioilla vahva julkinen talous sekä vahva maailmanlaajuinen kilpailukyky. Nämä turvaavat Euroopalle sellaisen makrotaloudellisen vakauden, jota mitkään markkinareaktiot eivät voi uhata. Tämä politiikka on samalla vaihtoehto liittovaltiokehitykselle, jota Suomen Keskusta ei kannata.