Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1089

Suomen Keskusta

Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan - Keskustan vaaliohjelma Euroopan Parlamentin vaaleissa 2014


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan - Keskustan vaaliohjelma Euroopan Parlamentin vaaleissa 2014
  • Vuosi: 2014
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan

Keskustan vaaliohjelma Euroopan Parlamentin vaaleissa 2014

Johdanto

Keskusta lähtee siitä, että Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Keskustan mielestä Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden vahvistaminen maanosassamme ja maailmalla. Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa.

Euroopan yhtenäisyyttä on vaalittava. Suomen tulee toimia sillanrakentajana. Meidän on jatkettava rakentavan vaikuttamisen linjaa ja huolehdittava määrätietoisella otteella kansallisista eduistamme esimerkiksi maatalouspolitiikassa sekä rakennerahasto- ja aluepoliittisissa ratkaisuissa. EU:n budjettia ei pidä kasvattaa.

EU:n asema on heikentynyt viime vuosina monistakin syistä. Asemansa vahvistamiseksi sen tulee keskittyä koko Eurooppaa koskeviin strategisesti suuriin kysymyksiin. Päätökset pitää tehdä läheisyysperiaatteen mukaisesti sillä tasolla kuin se on välttämätöntä ja niin lähellä ihmistä kuin se on mahdollista. Unionin pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.

Hyväksyttävyytensä lisäämiseksi EU:n on vähennettävä byrokratiaa, lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin ja annettava jäsenvaltioille liikkumatilaa. Byrokratiaa pitää purkaa kaikkialla, myös kotona Suomessa.

EU:n perusoikeuskirjan pitää velvoittaa kaikkia jäsenmaita. EU:n pitää olla vahvemmin ihmisten unioni. EU:n pitää edistää oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

EU:n on kannettava globaali vastuunsa. Se edellyttää pureutumista kriisien syihin kuten ruoka-, vesi- ja energiapulaan. Unionilla on maailmanlaajuisesti ylivoimainen keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Euroopan unionilla on historiallinen rooli eurooppalaisena rauhanprojektina, mutta sen on kyettävä tuloksekkaammin vahvistamaan rauhaa ja vakautta myös rajojensa ulkopuolella. Työkaluja on käytettävä nykyistä tehokkaammin.

EU:lla tulee olla keskeinen vastuu kansainvälisessä kehityspolitiikassa köyhyyden voittamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Transatlanttista yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kehityspolitiikan tehostamiseksi on tiivistettävä.

Moni eurooppalainen ei luota tällä hetkellä unioniin. Euroopan unionin on palautettava kansalaisten luottamus. Se edellyttää avoimuutta, vastuullisuutta ja olennaiseen keskittymistä kaikilta eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä. Tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Unionista pitää puhua tavalla, jota tavallinen ihminen ymmärtää.

Euroopan unioni on vaativassa tilanteessa ja tarvitsee korjaustoimia. Haluamme entistä turvallisemman ja toimivamman unionin. Keskusta kannattaa tasavertaisten jäsenvaltioiden käytännönläheistä yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja niiden noudattamiseen.

Eurooppa-politiikka on myös kotiasioiden kuntoon laittamista. Vahva ja asiansa hoitava kotimaa luo parhaan perustan kansainväliselle yhteistyölle. Suomen pitää täyttää ne talouspolitiikan vaatimukset, jotka olemme yhdessä sopineet ja muilta vaatineet.

Jokainen sukupolvi ansaitsee tulevaisuuden ja toivon näkökulman. Kaikkien jäsenmaiden on noudatettava määrätietoista talouspolitiikkaa, huolehdittava kilpailukyvystään ja vastattava itse omista veloistaan. Kilpailukykyä edistävää osaamista on vahvistettava koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Keskusta haluaa asettaa tiukat rajat taloudellisen yhteisvastuun lisäämiselle. Keskusta ei hyväksy liittovaltiokehitystä.

Suomi on Euroopan unionin jäsen ja euromaa. Nämä ovat tosiasioita, joista ei äänestetä Euroopan parlamentin vaaleissa. Euroopan unioni on Suomelle luonteva ja olennainen toimintaympäristö.

Käytännönläheistä yhteistyötä

Eurooppalaisen yhteistyön on oltava käytännönläheistä. Keskusta haluaa, että unioni on suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Olennaista on oikea työnjako kansalaisten ja erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Siihen Keskusta tarjoaa työnjaon kakkaraa.

  1. Keskustalaisen ihmiskäsityksen mukaisesti korostamme kansalaisten vastuuta omasta elämästään ja lähimmäisistään.
  2. Kotikunta hoitaa jokapäiväiset arjen palvelut sekä paikallisen elinvoiman kehittämisen.
  3. Maakunnat vastaavat muun muassa alueen kehittämistyöstä ja maakuntakaavasta. Sosiaali- ja terveydenhuolto hoidetaan useamman maakunnan laajuisella yhteistyöllä.
  4. Suomi Euroopan unionin jäsenvaltiona vastaa turvallisuudestamme, julkisten palveluiden edellytyksistä ja perusturvasta, toimivasta infrastruktuurista, ulko- ja puolustuspolitiikasta, sivistyksestä, tieteestä ja tutkimuksesta sekä yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymisen edellytyksistä.
  5. Euroopan unionille kuuluvat suuret yhteiset asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yhteisten ulkosuhteiden hoito. Euroopan unionin on osaltaan tuettava kilpailukykymme kehittymistä. Euromaiden vastuulla on yhteisen valuuttamme toimivuus.
  6. Maailmanlaajuisesti meidän on tehtävä töitä Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla köyhyyden poistamiseksi, luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi sekä maailmanlaajuisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemiseksi.

Euroopan unionissa on pohjamutia myöten mietittävä, miten yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Se edellyttää kykyä arvioida kriittisesti tähän saakka tehdyn työn saavutuksia sekä virheitä ja puutteita. On keskusteltava siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionille ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella tai paikallisella tasolla. Yhdentymisen vauhtia on säädettävä siten, että päätöksillä on laaja kansalaisten tuki. Tämä vaatii nöyryyttä ja turhan normiston purkamista.

Keskusta haluaa käynnistää koko EU:n ja kaikki sen politiikanalat kattavat norminpurkutalkoot. Unionin säädöstulvaa on hillittävä. Sen on säädeltävä vain sellaisia asioita, joissa ylikansallinen säätely tuottaa lisäarvoa.

Myös kansallisella tasolla tarvitaan normien purkamista ja arjen järkeä. Suomessa on huolellisesti tarkasteltava sitä, onko EU:n lainsäädäntö sovellettu kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi monet direktiivit sisältävät pk-yrityksiä huomioivia joustomahdollisuuksia kuten kevennettyjä kirjanpitokäytäntöjä. Suomen pitää hyödyntää joustoja mahdollisimman laajasti. Suomen ei pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti.

Eurooppa on erilaisten alueiden mosaiikki. Maakuntien liittojen päätösvaltaa on lisättävä EU:n aluekehitysvarojen suuntaamisessa. Keskustan mielestä paikallisuutta pitää kunnioittaa ja alueiden elinvoimaa vahvistaa. Päätöksenteon pitää lähteä ruohonjuuritasolta ja paikallisia toimijoita on kuultava. Erityispiirteet, kuten harva asutus, on otettava vahvasti huomioon EU:n aluepolitiikassa

Unionin toimintaa voidaan tehostaa merkittävästi nykyisten perussopimusten puitteissa. Toimielinjärjestelmässä on painotettava toimielinten välisen tasapainon säilyttämistä, jäsenvaltioiden välistä tasa-arvoa ja yhteisömenetelmän käytön jatkuvuutta. Keskusta ei hyväksy liittovaltiokehitystä.

Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava kaiken aikaa. Erityisesti talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean työtä on tehostettava. Keskusta kannattaa sitä, että Euroopan parlamentin istuntoja järjestetään vain yhdessä paikassa. Kansalaisten luottamus unioniin saavutetaan vain konkreettisilla teoilla.

  • Keskeistä on oikea työnjako: paikalliset asiat paikallisesti, laajat asiat EU:n tasolla
  • Norminpurkutalkoot on toteutettava sekä EU:ssa että Suomessa
  • Alueiden Eurooppaa on vahvistettava
  • EU:n toimintaa on tehostettava ensisijaisesti nykysopimusten puitteissa

Taloudellisesti vakaa ja kilpailukykyinen Eurooppa

Vahva talous on paras tae Euroopan kansalaisten hyvinvoinnille. Euroopan maiden velkaantuminen yhdessä pankkisektorin suurten ongelmien kanssa synnytti talouskriisinä tunnetun ongelmavyyhdin, jota EU on viime vuodet ratkonut. Akuuttien rahoitusongelmien lisäksi kyse on siitä, miten eri maat Euroopassa pääsevät taloudellisesti kestävälle polulle, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa ja jossa kasvu on kestävää.

Kestävä kasvu edellyttää nykyistä parempaa kansainvälistä kilpailukykyä. Keskustan mielestä EU pystyy tekemään paljon nykyistä enemmän vauhdittaakseen jäsenmaiden ja koko unionin talouskasvua. Yksi tärkeä keino on koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen. Euroopassa tarvitaan lisää tekemisen nälkää.

Työvoiman, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle perustuvien sisämarkkinoiden pitää toimia nykyistä jouhevammin. Euroopan laajuisista kotimarkkinoista on hyötyä yrityksille, jos ne ovat saavutettavissa ilman kohtuuttomia ponnistuksia ja byrokratiaa.

Työpaikkojen lisäämisen pitää olla eurooppalaisen yhteistyön keskiössä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tässä erityinen merkitys. EU:n kaikessa toiminnassa, erityisesti lainsäädäntötyössä, on arvioitava vaikutuksia yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymisen näkökulmasta. Vähemmän mutta parempaa sääntelyä - periaatteeseen kuuluu, että nykyisen normiviidakon perkaamisen lisäksi nostetaan kynnystä uusien pykälien luomiseen.

Erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys on ollut hidasta. Sirpaleinen ja monopolisoitunut kotimarkkina-alue ei tarjoa pohjaa menestykselle globaalissa digitaalisessa kilpailussa. Euroopan on pyrittävä yksinkertaiseen ja toimivaan tietoturvasääntelyyn, joka tarjoaa kansalaisille tietosuojaa, mutta ei muodosta byrokraattisia esteitä yritysten toiminnalle ja kansalaisten elämää helpottavien digitaalisten palveluiden kehitykselle.

Kasvava nuorisotyöttömyys on vakava ongelma useassa jäsenmaassa. EU-tason välineitä on käytettävä myös nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi.

Keskustan mielestä pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettava niin kotimaisin toimin kuin eurooppalaisella tasolla. On huolehdittava siitä, että pk-yrityksiä koskevia lainsäädännön joustoja käytetään täysimääräisesti. Eurooppalaisia rahoitusohjelmia on pyrittävä hyödyntämään myös Suomessa.

Taloudellisen toimeliaisuuden ja kilpailukyvyn ytimessä ovat osaamiseen ja muuhun tuotannolliseen pääomaan suunnattavat investoinnit. Euroopan on oltava houkutteleva toimintaympäristö yrittämiselle ja investoinneille niin eurooppalaisten itsensä kuin ulkopuolisten silmissä. Myös eurooppalaisen aluepolitiikan on vahvistettava tätä kehitystä. Toimintaympäristön on ruokittava luovuutta ja erilaisia innovaatioita, jotka osataan tuotteistaa menestyviksi vientituotteiksi. Myös Suomella on tässä paljon parannettavaa.

Parempi ja tehokkaampi hallinto on tärkeää ja siitä tulee tehdä eurooppalainen vahvuustekijä. Hyvään hallintoon kuuluvat aito avoimuus, läpinäkyvyys, ammatillinen osaaminen ja hyvä strateginen johtaminen. Hyvässä hallinnossa toteutuu myös tehokas täytäntöönpano.

Euroopan unionin pitää olla nykyistä tehokkaampi harmaan talouden, korruption ja veroparatiisien torjunnassa sekä hyvän hallintotavan levittämisessä. Harmaa talous on Euroopassa merkittävä kilpailua vääristävä sekä rehellisille yrityksille ja veronmaksajille haittoja aiheuttava ongelma. Jos onnistumme pyrkimyksissä saada harmaa talous normaalin verotuksen piiriin, kohentaa se tuntuvasti kaikkien jäsenmaiden julkista taloutta.

Talous- ja pankkiunioni

Keskustan tavoitteena on Eurooppa, joka luo perustan talouden vakaudelle, kestävälle kasvulle ja paremmalle työllisyydelle. Talouden vakaus nojaa jokaisen jäsenvaltion omaan vastuuseen kestävästä taloudenpidosta. Emme kannata tulonsiirtounionia, jossa pysyvät tulonsiirrot johtavat moraalikatoon ja uudistusten pysähtymiseen.

Uudistetut talous- ja rahaliiton säännöt ovat tuoneet jämäkkyyttä jäsenvaltioiden harjoittamaan talouspolitiikkaan. Näitä sääntöjä on noudatettava.

Jokaisen jäsenmaan on harjoitettava määrätietoista talouspolitiikkaa ja huolehdittava kilpailukyvystään. Jäsenvaltioiden on sitouduttava julkisen talouden tasapainottamistoimiin ja tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin. Keskusta haluaa asettaa tiukat rajat taloudellisen yhteisvastuun lisäämiselle. Jokaisen jäsenmaan pitää vastata itse omista veloistaan.

Toimiva pankkisektori on välttämätön Euroopan taloudelle, jossa investointien rahoitus toteutetaan laajasti pankkien kautta. Pankkitoiminnassa on päästävä normaaliin liiketoiminnan tilaan, jossa se, joka saa voitot, vastaa myös tappioista. Keskusta pitää välttämättömänä, että veronmaksajat eivät enää joudu maksamaan pankkien virheitä eivätkä epäonnistuneen liiketoiminnan ja ylisuurten riskien aiheuttamia tappioita. Riskien pienentämiseksi peruspankkitoiminta ja suuria riskejä sisältävä finanssikaupankäynti on pidettävä riittävän selkeästi erillään toisistaan ja niitä on hallinnoitava erikseen.

Pidämme välttämättöminä yhteisiä rahoitussektorin sääntöjä, niiden noudattamista sekä tehokasta rajat ylittävän pankkitoiminnan valvontaa. EU:ssa tarvitaan myös välineitä hoitaa ongelmapankkien hoitamiseksi ja finanssisektorin tervehdyttämiseksi. Tähän tarkoitukseen sijoittajavastuuta korostava pankkiunioni on tavoitteiltaan tarpeellinen uudistus. Uuteen finanssikriisiin ei ole varaa.

  • Talouden nousu edellyttää parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta Euroopan unionissa
  • Sisämarkkinoita on kehitettävä edelleen
  • Pk-yritykset on otettava erityishuomion kohteeksi
  • Peruspankkitoiminta ja suuria riskejä sisältävä finanssikaupankäynti on pidettävä riittävän selkeästi erillään toisistaan ja niitä on hallinnoitava erikseen
  • EU:ssa tarvitaan lisää talouskuria
  • Jäsenvaltioiden on sitouduttava julkisen talouden tasapainottamistoimiin ja tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin.

Reippaasti fossiilitaloudesta biotalouteen

Keskusta pitää pankkisektorin myllerryksessä elintärkeänä, että talletussuojasta pidetään kiinni. Tavallisten ihmisten ja pienten yritysten on voitava luottavaisin mielin käyttää pankkeja raha-asioidensa hoitamiseen. Eurooppalaista talletussuojaa ei pidä rakentaa ylikansallisena, vaan kansallisten talletussuojareservien pohjalle.

Keskustalle biotalous on rohkea ja suuri tulevaisuudenkuva, johon pyrimme määrätietoisesti. Biotaloudessa teollinen tuotanto liitetään teknologian avulla osaksi luonnonkiertoa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on häivyttää teollisuuden ja luonnonhoitoelinkeinojen välinen raja. Uusiutuvasta biomassasta voidaan jo nyt tuottaa ruokaa, kuitua, biomuoveja, biopolttoaineita, lämpöä, sähköä, lääkkeitä ja kosmetiikkaa.

Kestävä talouskasvu edellyttää siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen. Luonnonvarojen ylikulutus ja ympäristön kestokyky eivät mahdollista jatkamista samalla polulla, millä olemme tähän asti kulkeneet.

Harppaus fossiilitaloudesta biotalouteen on Suomelle suuri tulevaisuuden mahdollisuus ja maailmanlaajuisesti vakaan ja kestävän kehityksen edellytys. Suomen vaihtotasetta voidaan parantaa miljardeilla euroilla panostamalla vihreisiin elinkeinoihin.

Keskusta mielestä hajautetun yhteiskuntarakenteen kautta pystymme parhaiten luomaan edellytyksiä myös biotalouteen. Tehokas ja kestävä luonnonvarojen käyttö edellyttää toimivaa yhdyskuntarakennetta myös syrjäisillä alueilla. Suomen on kyettävä tehokkaasti hyödyntämään Euroopan unionin aluekehitysvarat. Maamme on pidettävä tiukasti kiinni esimerkiksi harvan asutuksen kriteeristä aluetuen perusteena.

Unioni voi lainsäädäntönsä ja rahoitusvälineidensä kautta edistää kaikissa jäsenmaissaan biotaloutta muun muassa luomalla kysyntää biotaloustuotteille. Ympäristölainsäädäntöä ja energiapolitiikkaa on tarkasteltava biotalouden edistämisen näkökulmasta. Erityisesti on varottava keskenään ristiriitaista eri sektoreiden lainsäädäntöä. Keskustan mielestä on edelleen tarpeen, että EU asettaa päästövähennystavoitteen lisäksi sitovat kansalliset tavoitteet uusiutuvalle energialle ja liikenteen biopolttoaineille. Myös energiatehokkuutta on pystyttävä parantamaan.

Euroopan unionin on toimittava tarmokkaasti kansainvälisten ympristöongelmien ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutos, vesi- ja ruokapula, kestävän energiantuotannon puute sekä saastuminen ja ympäristön pilaantuminen vaativat määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa. Unionin on toimittava näissä asioissa globaalin yhteisön eturintamassa ja edellytettävä myös muun maailman sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Kotimaisen, perheviljelmiin perustuvan, elintarviketuotannon turvaaminen ja kehittäminen on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja biotalouden menestysreseptiä. Keskusta pitää elintärkeänä, että kotimaassa on laaja-alaista ja monipuolista maataloutta koko Suomessa. Sen avulla voidaan turvata merkittävä elintarvikehuollon omavaraisuus ja alan työllisyys. Unionin maatalouspolitiikan uudistuksissa on huolehdittava siitä, että kannattavaa maataloutta on tulevaisuudessakin mahdollista harjoittaa kaikissa jäsenmaissa. Ruuan alkuperä on kerrottava kuluttajalle selvin merkinnöin. Tavoitteena pitää olla, että kuluttajille on tarjolla lähellä tuotettua ruokaa. Maataloustuotannossa ja sen jalostusketjussa on huolehdittava tuotannon eettisesti kestävistä periaatteista. Tuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Maatalouteen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa pitää keventää.

Metsäasioissa toimivalta on jäsenmailla, mutta metsäkysymyksillä on keskeinen rooli EU:n tasolla muun muassa ympäristö- ja energiapolitiikassa. Kestävä metsätalous on osa ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Yhteistyötä jäsenmaiden kesken ja koordinaatiota metsäsektoriin vaikuttavien politiikkojen välillä on parannettava. Suomen on metsäsektorimme kansallisen merkityksen vuoksi pyrittävä vahvistamaan EU:ssa laaja-alaista ja myös nykyistä vahvemmin elinkeinonäkökulmat huomioon ottavaa metsäpolitiikkaa. Puuta pitää käyttää mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteisiin. Puurakentamista on edistettävä myös EU-säädöksin.

Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit eivät saa vaurioittaa suomalaista kestävää metsätaloutta. Keskusta ei hyväksy päästökertoimia metsien energiakäyttöön. Kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelujen yhteydessä EU myönsi Suomelle kompensaatiota nielujen epäsuosiollisesta laskentakaavasta. Hallituksen on huolehdittava, että kompensaatio otetaan täysimääräisesti käyttöön. Suomen on hyödynnettävä lähienergian, kuten turpeen mahdollisuudet sen sijaan, että ostaisimme kivihiiltä ulkomailta.

  • Biotalous on suuri mahdollisuus
  • Uusiutuvalle energialle ja liikenteen biopolttoaineille on edelleen asetettava sitovat tavoitteet
  • Kannattava maatalous on turvattava kaikissa jäsenmaissa ja ruuan alkuperä on oltava näkyvissä
  • Metsäasioihin on sisällytettävä vahva elinkeinonäkökulma
  • Unionin on toimittava aktiivisesti maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ratkaisemiseksi ja saatava kumppanimaat mukaan vastuunkantoon päästöjen vähentämiseksi

Kotoisa ja omaksi koettu Eurooppa

Euroopan unioni on avannut tavallisille eurooppalaisille uusia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja itsensä kehittämiseen. Nuoriso- ja opiskelijavaihtojen suosio on unionin menestystarina. Matkustamisen helppous sekä oikeus asua, opiskella ja tehdä työtä toisessa EU-maassa on arkisinta ja konkreettisinta Eurooppa-politiikkaa. Keskusta haluaa pitää siitä kiinni.

Talouskriisi on korostanut Euroopan unionia myös sosiaalisena yhteisönä. Työttömyys ja suoranainen köyhyys eivät ole vain kansallisia asioita. Perusoikeuksien toteutumista on määrätietoisesti edistettävä niin jäsenmaiden kuin unioninkin tasolla. Keskusta ei tue unionitason yhteisvastuullista sosiaaliturvaa. Yhteistyötä sosiaalipolitiikan kysymyksissä voidaan vahvistaa ohjeistusta ja eri maiden parhaita käytäntöjä jakamalla. Päätösvalta on pidettävä omissa käsissämme hyvinvointimallimme ydinasioissa kuten eläkejärjestelmän kehittämisessä.

Eurooppalaisten vapaa mahdollisuus asettua asumaan toiseen EU-maahan on nostanut esiin oikeutetun keskustelun siitä, millaisia palveluita tai sosiaaliturvaa muuttaja tai hänen perheenjäsenensä voivat saada. Keskusta pitää tarpeellisena kiihkottoman ja ratkaisuhakuisen eurooppalaisen keskustelun käymisen myös tästä kysymyksestä. Monien maiden kansalaisten ongelmaksi kokemasta asiasta ei saa muodostua vapaan liikkuvuuden estettä. Sosiaaliturvan väärinkäytökset on pyrittävä estämään tehokkaasti.

Suomessa kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää on rakennettu ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti varmistamaan perusturva jokaiselle maassa asuvalle tarpeen niin vaatiessa. Keskusta puolustaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää myös EU:ssa. Erityisesti vahva yleishyödyllisten palveluiden, esimerkiksi talkootyön perinteemme, on jatkossakin varjelemisen arvoinen. Kotimaista lainsäädäntöämme on kuitenkin perattava ja uudistettava vastaamaan paremmin sitä kansainvälisen kanssakäymisen todellisuutta, jossa nyt elämme.

Keskusta pitää tarpeellisena jatkaa oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä mahdollisimman käytännönläheisesti. Arjen tarpeista lähtevää oikeudellista yhteistyötä on kehitettävä edelleen vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle. Kaikissa jäsenmaissa on tunnustettava ja toimeenpantava toisten jäsenmaiden viranomaisten päätökset.

Pidämme kansalaisen kannalta tärkeänä, että eurooppalainen oikeudellinen yhteistyö tuo selkeyttä rajat ylittävissä oikeuskysymyksissä. Pitää olla selvää, missä ja minkä maan lakien mukaan esimerkiksi avioero tai perinnönjako ratkotaan. Samoin esimerkiksi rajat ylittävässä nettikaupassa on tärkeää, että EU:lla on selvät suuntaviivat kuluttajansuoja-asioissa.

Euroopan ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka eri syistä haluavat tulla Eurooppaan. Se vaatii unionissa yhteisiä käytäntöjä maahanmuutto- ja turvapaikkakysymysten ratkaisemiseksi. Pakolaiskiintiöistä ei pidä päättää unionin tasolla, vaan se kuuluu jäsenvaltioille. Ikääntyvässä Euroopassa tarvitaan toimivaa työperäistä maahanmuuttoa myös unionin ulkopuolelta.

Rikollisuuden torjunta on tärkeä osa eurooppalaisten arjen turvallisuutta. EU:ssa on edistytty rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa sekä raja- ja muiden viranomaisten keskinäisessä yhteistyössä. Tätä yhteistyötä on edelleen tiivistettävä.

Eurooppalaisten hyvinvointia ei lisätä kääntymällä sisäänpäin ja torjumalla ulkopuolisia vaikutteita ja ihmisiä. Pärjäämme paremmin, kun olemme avoimen uteliaita maailmaa kohtaan. Saamme enemmän, kun säilytämme mahdollisuuden lähteä Euroopasta sekä tulla tänne työhön ja kouluttautumaan.

  • Keskusta on sitoutunut vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa
  • EU on sosiaalinen yhteisö ja rajat ylittäviä sosiaalisia kysymyksiä on ratkottava yhdessä
  • Keskusta haluaa säilyttää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän
  • Eurooppa tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Maailmalla aktiivinen ja vaikutusvaltainen Eurooppa

Euroopan unioni on pohjimmiltaan rauhanprojekti. Sitä tehtävää se on toteuttanut menestyksekkäästi omien rajojensa sisäpuolella. Kapea-alaisesta talousyhteistyöstä on kehittynyt laaja-alainen keskinäisriippuvuuksien yhteisö, jolle rauhan aika ja vakaan kehityksen vuosikymmenet ovat olleet mittaamattoman arvokkaita. Keskusta pitää tärkeänä, ettei tätä unionin perustehtävän merkitystä unohdeta tai aliarvioida.

Rauha ja vakaus ovat jatkuvasti vaakalaudalla eri puolilla maailmaa, myös aivan unionin ovensuussa. Unionin tärkeä tehtävä on tehokkaammin edistää ja turvata rauhantilaa myös rajojensa ulkopuolella. EU on maailmalla ja lähinaapurustossaan merkittävä vaikuttaja, kun se toimii ulkosuhteissaan yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

Mahdollisuuksiinsa nähden unioni jää ulkosuhteissaan usein alisuorittajaksi. Keskusta kannattaa unionin ulkosuhdepolitiikan vahvistamista tavalla, joka mahdollistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten, kauppapoliittisten, kehityspoliittisten ja kriisinhallinnan keinojen käyttämisen nykyistä tuloksekkaammin. Rauha ja vakaus unionin sisällä, sen lähiympäristössä ja maailmalla ovat oman hyvinvointimme edellytyksiä ja eurooppalaisten kansainvälistä vastuunkantoa. Keskusta on sitoutunut tähän työhön.

Euroopan unionin on oltava itsenäinen ja aloitteellinen kansainvälinen toimija, joka ylläpitää kattavaa kansainvälistä vuoropuhelua ja rakentaa vahvaa strategista yhteistyötä keskeisten kumppaneidensa kanssa. Sen on kyettävä hyödyntämään kaikkia politiikkasektoreitaan johdonmukaisella ja ratkaisuhakuisella tavalla.

Keskusta korostaa yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa erityisesti unionin kriisinhallintakyvyn kehittämistä rauhan ja vakauden edistämiseksi maailmassa. Keskusta tukee jäsenmaiden yhteistyötä puolustusmateriaalihankinnoissa ja huoltovarmuudessa. Yhteistyön mahdollisuudet pitää kuitenkin harkita aina tapauskohtaisesti. Unionista ei ole kehittymässä sotilasliittoa, eikä Keskusta sellaista toivo.

Kansainvälisestä kaupasta riippuvaisena maana Suomellekin on eduksi, että EU pyrkii edistämään kaupan esteiden poistamista niin maailmanlaajuisesti kuin erikseen keskeisten kumppaneidensa kesken. Erityisesti unionin ja Yhdysvaltojen välisellä kauppa- ja investointisuojasopimuksella olisi toteutuessaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia eurooppalaiseen talouteen ja työllisyyteen. Keskusta tukee kriittiset kansalliset erityiskysymykset huomioivaa kaupan vapauttamista.

Euroopan unioni on maailmanmahti myös kehitysyhteistyössä. Unionin yhteisen ja jäsenmaiden omien kehityspolitiikkojen on toimittava yhdessä kumppanimaan omien kehitystavoitteiden tukemiseksi. Unionin on kehitettävä kauppasuhteitaan kehitysmaiden kanssa kehitysnäkökulma huomioiden. Keskusta kannattaa transatlanttisen kehityskumppanuuden vahvistamista.

Keskusta pitää tärkeänä Suomen aktiivista roolia EU:n ja Venäjän välisen tasavertaisen kumppanuuden rakentamisessa. Molempien osapuolten on sitouduttava YK:n peruskirjan arvoihin ja kansainvälisen oikeuden sääntöihin. Toimiva yhteistyö on maanosamme vakaan kehityksen edellytys ja mahdollistaa merkittävät hyödyt molemmille osapuolille. Pohjoinen ulottuvuus on esimerkki suomalaisesta aloitteellisuudesta, joka on johtanut konkreettisiin tuloksiin tasavertaisen yhteistyön pohjalta. Ihmisten liikkuvuutta ja kanssakäymistä voidaan edistää viisumikäytäntöjä helpottamalla. Pidemmällä aikavälillä viisumivapaus Venäjän ja Euroopan unionin välillä on kannatettavaa, mikäli passikäytännöt, rajaresurssit ja muut yhdessä sovitut askelmerkit on täytetty puolin ja toisin.

Suomen on toimittava arktisten kysymysten painoarvon nostamiseksi EU:n toiminnassa. Arktisen politiikan on tähdättävä vakauden varmistamiseen sekä alueen ja sen paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden kehittämiseen kestävällä tavalla. Suomen on tartuttava mahdollisuuksiin edistää unionin tuella kansallisesti tärkeitä pohjoisten alueidemme hankkeita. Itämeren alueen valtioiden on jatkettava yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi EU:n Itämeri-politiikkaa tehokkaasti hyödyntäen.

Euroopan unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikka tuo vakautta unionin lähialueille. Näköala unionin jäsenyyteen on merkittävä kannustin hakijamaiden demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi. Keskusta ei pidä realistisena merkittävää laajentumista lähivuosina, mutta on sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan jäsenyyskriteerit täyttävästä hakijamaasta voi tulla unionin jäsen. Kriteereistä on pidettävä kiinni myös käytännössä.

  • EU on onnistunut rauhan projekti rajojensa sisällä
  • Sen on vahvistettava toimintakykyään myös maailmanlaajuisesti
  • Suomen on toimittava aktiivisesti EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseksi
  • Arktisen alueen ja Itämeren painoarvoa on nostettava EU:ssa
  • Keskusta tukee kriteerit täyttävän hakijamaan jäsenyysmahdollisuutta

Suomi tarvitsee tehokasta edunvalvontaa

Euroopan unionia pitää kehittää kokonaisuutena. Unionissa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata, jotka ovat kooltaan, historialtaan, talouksiltaan ja kulttuuriltaan varsin erilaisia. Tässä yhteisössä Suomi on Keski-Euroopasta katsottuna etäinen, pohjoinen, vähäväkinen ja metsäinen. Suomen erityisolojen vuoksi on elintärkeää, että saamme näkökulmamme esiin unionin päätöksenteossa.

Kansallisen edunvalvonnan onnistuminen edellyttää, että pystymme asettamaan tavoitteet, niiden keskinäisen tärkeysjärjestyksen ja valitsemaan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikuttamisen on tapahduttava ajoissa ja oikea-aikaisesti. Pienen maan on hyödynnettävä kaikkia verkostojaan.

Kokemus osoittaa, että hyvin perustellut kansalliset näkemykset saavat ymmärrystä muiden jäsenvaltioiden ja unionin instituutioiden piirissä. Suomelle toimiva ratkaisu on hakea kumppaneita asia- ja tapauskohtaisesti.

Keskusta haluaa vahvistaa Suomen asemaa rakentavana ja ratkaisuhakuisena jäsenmaana. Euroopan parlamentti on keskeinen vallankäyttäjä. Suomi tarvitsee parhaat tarjolla olevat voimat kehittämään EU:ta ja ajamaan Suomen asiaa parlamentin päätöksenteossa.