Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1187

Suomen Keskusta

Kotikunta-maakuntamalli


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Kotikunta-maakuntamalli
  • Vuosi: 2013
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Kotikunta-maakuntamalli

Keskustan kotikunta-maakuntamallissa terveys- ja vaativimmat sosiaalipalvelut hoidetaan kuntien yhteistyönä maakunnittain, nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta.

Tarvitsemme uudistuksia kunnissa, jotta suomalainen hyvinvointi voidaan pelastaa. Keskusta esitti ennen kuntavaaleja 2012 ainoana puolueena konkreettisen esityksen, kotikunta-maakuntamallin, kansalaisten palvelujen turvaamiseksi.

Nopeammin lääkäriin

Keskustalle tärkeintä on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että lääkäriin pääsee tulevaisuudessa nykyistä nopeammin.

Kotikunta-maakuntamallissa terveys- ja vaativimmat sosiaalipalvelut hoidetaan maakunnallisen järjestäjän toimesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen vaatii hyvin toimiakseen yhtä kuntaa laajemman väestöpohjan.

Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalveluja ei keskitetä. Päinvastoin tavoitteena on nykyistä tasa-arvoisemmat palvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus ihmisen asuinpaikasta tai -kunnasta riippumatta. Esimerkiksi lääkäriin pääsee yhä jokaisessa kunnassa.

Keskustan mallissa siirrytään kohti yksikanavaista rahoitusta. Sen avulla sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitetut rahat saadaan nykyistä tehokkaampaan ja asiakkaan hyvinvointia paremmin edistävään käyttöön. Painopistettä pitää siirtää peruspalveluihin, terveyden edistämiseen sekä ongelmien ja sairauksien ehkäisyyn. Myös asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy.

Kuntalaisille uudistus näkyy muutoksena parempaan. Jonot lyhenevät, pompottelu luukulta toiselle loppuu ja potilastiedot kulkevat nykyistä paremmin paikasta toiseen, kun tietojärjestelmät saadaan yhtenäistettyä.

Arjen palvelut läheltä

Keskustan vaihtoehdossa nykyisille kotikunnille jää vastuu jokapäiväisten palvelujen järjestämisestä. Näitä ovat esimerkiksi lasten päivähoito ja peruskoulu. Myös terveyden edistäminen ja virkistyksen tuottaminen liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla on keskeinen osa kotikuntien tehtävää.

Kotikunnilla on tärkeä tehtävänsä myös alueensa elinvoiman edistäjinä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaajina. Keskustalle kunta on myös ihmisten yhteisö, ei pelkästään palvelujen järjestäjä.

Oikeus päättää itse

Keskustan vaihtoehdossa kuntaliitoksia tapahtuu vain vapaaehtoisesti, jokaisen kunnan ja sen asukkaiden itse päättämänä.

Emme hyväksy pakkoliitoksia, keskittämistä emmekä ideologisia pyrkimyksiä suurkuntiin.

Tärkeintä on muistaa, että kunnilla ja niiden päätöksentekijöillä on edelleen valta päättää omasta tulevaisuudestaan.

Yhteistyötä

Kotikunta-maakuntamalli on järkevä vaihtoehto etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Mallin kaltainen palvelujen järjestäminen on käytössä monessa Euroopan maassa ja useat asiantuntijat ovat myös sen kannalla.

Keskusta tarjoaa yhteistyön kättä suurten yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseksi. Kotikunta-maakuntamalli antaa hyvän pohjan lähteä yhdessä pohtimaan kansalaisille tärkeiden palvelujen turvaamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta

Keskustan puoluehallitus 26.9.2013

Nykyisen sosiaali- ja terveydenhuoltomme perusta valettiin 1970-luvun alussa. Kansanterveyslakia säädettäessä asetettiin kansalliset tavoitteet, joiden mukaisesti luotiin senaikaiset maailman parhaat toimintatavat. Nämä päätökset ja niiden toimeenpano ovat olleet menestystarina, jota vieläkin ihaillaan ja arvostetaan.

Hyvin toimineet sosiaali- ja terveydenhuoltomme palvelut ovat kuitenkin nopeasti eriytymässä ja ainakin perusterveydenhoidon osalta myös rapautumassa. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa huolestuttavalla tasolla. Suuri osa työnantajista on järjestänyt työntekijöilleen laadukkaan työterveyshuollon. Osa kansalaisista valitsee terveysasemien jonojen sijaan yksityisen lääkäriaseman, koska luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on mennyt. Kaikilla näitä valinnanmahdollisuuksia ei ole. Pienituloisimpien ja sairaimpien ainoa turva on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on välttämätöntä. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos, palveluihin kohdistuvien odotusten ja vaatimusten kasvu, lääketieteen nopea kehittyminen sekä ennen kaikkea haasteet saada riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja käytettävissä olevien eurojen niukkuus tekevät uudistuksista välttämättömiä. Myös EU:sta tulevat paineet, esimerkiksi potilasdirektiivin voimaantulo, ovat omiaan vauhdittamaan uudistamista.

Tavoitteet

Tarvitsemme kokonaisuudistuksen, jonka näköala on vähintään 2020-luvulla. Päätökset rahoitusuudistuksesta tulee tehdä samanaikaisesti sote-järjestämislainsäädäntötyön kanssa. Ratkaisut tulee tehdä viimeistään seuraavan vaalikauden alussa 2015-2016.

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden asettaminen on välttämätöntä. Pirstaleisuudesta, osittaisten hyötyjen tavoittelusta ja vastuun siirtelystä on päästävä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä aidosti tukevaan toimintaan.

Muutosten lähtökohtana on oltava ihmisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen kaikkialla maassamme. Sairauksien ennaltaehkäisy ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on oltava muutosten keskiössä.

Päätösten on tuettava tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa koko Suomessa.

Ihmisillä on oltava aito valinnanvapaus, silloin kun hän palveluja tarvitsee.

Hallinnollisten uudistusten rinnalla on luotava myös uusi rahoitusmalli. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä on uudelleenarvioitava ja remontoitava. Nyt hoidon kustannuksiin osallistuvat kunnat, valtio ja Kela sekä asiakas itse. Lisäksi terveydenhuollon kustannuksista osansa maksavat työntekijät ja työnantajat. Nykyjärjestelmässä liian usein asiakkaan hoitovastuuta ja hänestä aiheutuvia kustannuksia pompotellaan toimijalta toiselle. Millään toimijalla ei ole kokonaisvastuuta kansalaisen terveydenhuollon toimivuudesta. Käytössämme olevien eurojen nykyistä tehokkaampi käyttäminen on mahdollista. Nykyisessä järjestelmässä ei kyetä seuraamaan riittävästi myöskään julkisen rahoituksen alueellista kohdentumista.

Rahoituksen osalta on arvioitava nykyistä kokonaisvaltaisemmin sairastumisen aiheuttamat kulut, hoitoon pääsyyn kulunut aika, sairauslomat ja kuntoutus.

Palvelujen järjestämisen ja rahoituksen vastuu on oltava samalla toimijalla.

Koko maan kattavaan, alueelliset erityispiirteet huomioivaan ratkaisuun edetään laaja-alaisen ja perusteellisen valmistelun sekä kokeilujen kautta.

Esitykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen tehdään kokonaisuudistus.

Uudistuksen perusta rakennetaan kotikunta - maakuntamallin pohjalta tukeutuen pääsääntöisesti nykyisiin sairaanhoitopiireihin. Keskustan ratkaisu perustuu kuntien tiivistyvälle yhteistyölle, jossa maakunta kuntayhtymänä on vastuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja ohjauksesta alueellaan. Kansallinen ohjausvalta on ministeriöllä. Työnjakoa alueiden välillä tehdään lähtökohtaisesti neuvottelen. Kuntien ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja ohjauskeinoja parannetaan.

Palveluja tuotetaan kolmella tasolla. Niitä on saatavilla paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Säädetään lähipalvelulaki, jossa palveluiden saavutettavuudelle asetetaan ajalliset tavoitteet. Näiden tavoitteiden puitteissa on järjestettävä palvelut niitä tarvitsevalle. Lähipalvelulain säätämisen yhteydessä määritellään sosiaalipalvelujen osalta työnjako kotikunnan ja maakunnan välillä. Lähipalvelulaki yhteen sovitetaan kuntien tehtävien uudelleen arvioinnin kanssa. Avohoidon ja laitoshoidon raja on määriteltävä.

Ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä kannetaan kokonaisvastuu ennaltaehkäisevästä työstä sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat kokonaisuuden. Perustason ja erityistason palvelut - terveydenhuollon osalta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - tuotetaan nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä keskeisenä tavoitteena oikean tasoinen hoito ja hoiva oikeaan aikaan.

Toimintojen kehittämistyö on saatava uudelle tasolle. Erityisesti perusterveydenhuollon toimivuuden parantamiseen on panostettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi. Lisäksi eri toimijoiden työnjakoa on ajantasaistettava, jotta koulutettu henkilöstö voisi keskittyä nykyistä paremmin omaa ammattitaitoaan vastaavaan työhön. Kyse on mahdollisuudesta kohdentaa satoja miljoonia euroja kaikkein tärkeimpään - ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on maakunnalla. Maakunta siis vastaa siitä, että ihmisille lain mukaan kuuluvat sote-palvelut ovat laadukkaita sekä mahdollisimman yhdenvertaisesti saatavissa ja saavutettavissa. Maakunnalla on myös viimekätinen vastuu näiden palvelujen rahoituksesta. Maakunta päättää palvelujen laatukriteereistä, tuotantotavoista ja niiden tuottajista sekä osaltaan vastaa palvelujen laadun valvonnasta.

Palvelujen konkreettisina tuottajina toimivat julkiset toimijat (esimerkiksi kotikunnat) sekä yksityinen ja kolmas sektori. Tämän toteuttamiseksi voidaan laajentaa palvelusetelijärjestelmää.

Julkinen raha seuraa ihmistä (potilasta) siihen hoito- tai hoivayksikköön, jonka asiakas valitsee. Jokainen tekee määräaikaisen valinnan perusterveydenhuollon siitä yksiköstä (julkinen, yksityinen, kolmas sektori), josta palveluja hakee. Tämä perustason yksikkö on kokonaisvastuussa hoidosta ja hoivasta. Siirrytään esimerkiksi omalääkäri- tai perhelääkärimalliin, jolla luodaan kokonaisvaltainen ote hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen.

Työterveyshuolto jätetään kokonaisuudistuksen ulkopuolelle. Työterveyshuollon toimintaa kehitetään alkuperäisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti painottaen sen ennaltaehkäisevää roolia.

Esitykset rahoitusmallista

Siirrytään monikanavaisesta yksikanavaiseen rahoitusmalliin.

Järjestämisvastuussa olevalle toimijalle eli maakunnalle kootaan varat:

  • nykyisistä kuntien valtionosuuksista
  • kuntaosuudesta (väestöpohja, sairastavuus ja muut olosuhdetekijät)
  • asiakasmaksuista
  • sairausvakuutuskorvauksia, jotka muodostuvat nykyisistä lääkäripalkkioista, tukipalvelujen palkkioista sekä matkakorvauksista. (huom: asiakkaalle maksettavat matkakorvaukset säilyvät)

Sairausvakuutuksen päivärahojen (joilla on suora yhteys tutkimusten ja hoitojen oikea-aikaisuuteen) sekä lääkekorvausten maksamisen on oltava osana rahoitusuudistuksen valmistelutyötä. Valmistelu tehdään yhteistoiminnassa valtion, kuntien ja Kelan kanssa.

Rahoitusmallin tulee olla niin palvelujen tuottajaa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita kannustava. Palvelujen tarjoajan tulee kantaa kokonaisvastuu ihmisestä.