Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1207

Suomen Keskusta

Kärkitavoitteena luovuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Kärkitavoitteena luovuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomen Keskusta r.p.
Maaliskuu 2015

Kärkitavoitteena luovuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa

Keskustan kulttuurilinjaus

Taiteen ja kulttuurin merkitys ei vähene taloudellisesti vaikeina aikoina - se kasvaa.

Taide- ja kulttuuripolitiikka läpäisee kaikki politiikan alat. Se vaikuttaa parhaimmillaan elinkeinoelämämme luovuuteen, työhyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemiseen sekä suomalaisen identiteetin rakentumiseen. Taiteen ja kulttuurin resurssit tulee tästä syystä huomioida tulevaisuudessa enemmän monihallinnollisesti eli etsiä julkista rahoitusta myös muiden kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta.

Taiteella ja kulttuurilla on peruspalvelujen asema, joka etenkin kuntakentällä usein unohdetaan. Asemaan ja arvostukseen on tästä syystä vaikutettava alkaen korkeimmalta mahdolliselta poliittiselta ja hallinnolliselta tasolta.

Taide- ja kulttuuri ovat viime vuosina kohdanneet omat haasteensa, jotka ovat osin seurausta koko hyvinvointiyhteiskuntaa ravistelleista muutoksista. Muun muassa kuntatalouden alijäämä, taidealojen sisällä tapahtuneet rakennemuutokset, kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja kulutuskäyttäytymisen muutos vaikuttavat kaikki osaltaan alan työllisyyteen ja toimeentulomahdollisuuksiin. Taide- ja kulttuuripolitiikan on kyettävä reagoimaan entistä nopeammin ja tehokkaammin eteen tuleviin haasteisiin.

Julkisen rahoitusjärjestelmän kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Tulevina vuosina on tärkeää käydä avointa keskustelua käytössä olevien resurssien jakamisesta, jakamisen kulttuurista ja tukien kohdentamisesta. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että käydään kriittisesti läpi nykyisiä tukimuotoja ja rakennetaan yhä osuvampia rahoitusinstrumentteja.

Taide- ja kulttuuriharrastukset tutkitusti edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Harrastustoimintaa tukemalla kasvatetaan jatkuvasti uusia taiteesta ja kulttuurista innostuneita sukupolvia ja myötävaikutetaan positiivisesti koko alan kiinnostavuuteen ja kysyntään. Tavoitehakuisen harrastamisen rinnalle on kehitettävä lisää kaikille avoimia ja matalan osallistumiskynnyksen harrastustoiminnan muotoja.

Rikas ja monipuolinen taide- ja kulttuurielämä auttaa osaltaan Suomea selviytymään.

Toimenpiteet 10+1

Avustuspolitiikan uudestaminen

  1. Rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se aiempaa voimakkaammin kannustaa, jopa velvoittaa vakiintuneita taideorganisaatioita lisäämään toimintansa alueellista vaikuttavuutta, palvelujen saavutettavuutta sekä yhteistyötä freelancer-kentän kanssa.
  2. Valtion budjettirahoitteisen avustustoiminnan siirtäminen veikkausvoittovarojen piiriin on pysäytettävä.

Saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen

  1. Taiteen ns. prosenttiperiaate tulee ulottaa koskemaan sellaisia julkisia palveluita, joissa taiteen ja kulttuurin terveyttä edistävillä vaikutuksilla on tutkitusti päästy hyviin tuloksiin. Tällaisesta toiminnasta hyvänä esimerkkinä toimii ikääntyneiden ja laitoshoidossa olevien parissa tehtävä taidetyö.
  2. Taide- ja kulttuuripalveluiden alueellista saatavuutta tulee parantaa. Kuntia tulee kannustaa lisäämään keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa taiteen ja kulttuurin palvelujen järjestämiseksi ja vajaakäytöllä olevien kulttuuritilojen aktivoimiseksi.
  3. Valtion tulee näyttää esimerkkiä kunnille ja huolehtia taide- ja kulttuuripalvelujen alueellisesta saatavuudesta. Taiteen edistämiskeskusta on vahvistettava, jotta se pystyy säilyttämään kattavan aluetoimipisteverkoston ja sen kautta toimivan läänintaiteilijajärjestelmän.
  4. Lasten ja nuorten parissa tehtävää taidetyötä ja -kasvatusta on lisättävä. Keinoja tähän ovat muun muassa koulupäivän rakenteen uudistaminen, taiteen perusopetuksen lisääminen, kerhoresurssien turvaaminen ja taidevälitunnit. Taidetoiminnalla vaikutetaan myönteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen sekä kokemukseen taiteesta.

Taide- ja kulttuurialan koulutuksen arviointi

  1. Taide- ja kulttuurialoilla työelämävaatimukset kasvavat kaiken aikaa. Koulutuksen tilasta tulee laatia kattava kansallinen arviointi, jossa huomioidaan muun muassa alakohtaisten osaamistavoitteiden toteutuminen, opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys, opintojen monialaisuus, valmistuneiden työllistyminen ja soveltavien menetelmien osuus opetuksessa.

Yleisradio kulttuurityön tukena

  1. Yleisradio tuottaa parhaimmillaan korkeatasoisia, monipuolisia ja kaikki kansalaisryhmät huomioivia sisältöjä. Yleisradion tehtävä ei ole kilpailla kaupallisten kanavien kanssa kuluttajista (vrt. kalliit formaattihankinnat), vaan huolehtia kotimaisen kulttuurin kehittämisestä, säilyttämisestä ja luomisesta. Eduskunnan omistajaohjausta tulee tehostaa siten, että lakiin kirjatut julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat hoidetuksi.

Kirjasto lukutaidon ytimiessä

  1. Kirjastolaitos muodostaa yhdessä koululaitoksen kanssa suomalaisen lukutaidon perustan. Kamppailussa koulutusjärjestelmämme näivettymistä vastaan on yhteistyötä kirjastojen ja koulujen välillä tulevaisuudessa edelleen lisättävä. Lähitulevaisuuden tärkeitä ratkaistavia kysymyksiä on lisäksi kirjaston maksuttomuuden turvaaminen siirryttäessä sähköisiin aineistoihin.

Harrastustoiminnan tukeminen

  1. Taiteen ja kulttuurin harrastamismahdollisuuksia on lisättävä. Tavoitehakuisen ja ohjatun harrastamisen rinnalle on luotava edellytyksiä omaehtoiselle ja matalan kynnyksen harrastustoiminnalle.

Hyvinvoinnin kärkihanke

Käynnistetään hyvinvoinnin kansallinen kärkihanke. Lasketaan liikkumattomuudesta sekä mielenterveysongelmista aiheutuvien sosiaali- ja terveysmenojen kustannukset sekä ryhdytään toimeen miljardiluokan ongelmien korjaamiseksi.

Kulttuuri ja liikunta on tuotava osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa yli perinteisen sektori- ja hallintorajojen.

Suomeen on luotava liikkeen lisäämiseen, luovien alojen edistämiseen sekä taiteen ja kulttuurin harrastamiseen kannustava toimintaympäristö.

Kulttuurilla ja liikunnalla on myös huimat taloudelliset mahdollisuudet. Alenevien sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten lisäksi hyvinvointialat voivat tuoda maahamme talouskasvua ja tuhansia uusia työpaikkoja.