Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1228

Suomen Keskusta

Keskustan veropoliittiset linjaukset


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Keskustan veropoliittiset linjaukset
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomen Keskusta r.p.
10.3.2015

Keskustan veropoliittiset linjaukset

Pääperiaatteet

  1. Verotus työntekoon, yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustavaksi
  2. Verotus pitkäjänteiseksi ja tavoitehakuiseksi
  3. Kokonaisveroaste ei saa nousta

Johdanto

Keskustan strategisen hallitusohjelman viidennen tavoitteen mukaan julkinen talous pitää saada tasapainoon 6 -7 vuodessa ja talous kahden prosentin kasvu-uralle vuoteen 2019 mennessä. Seuraavan vaalikauden aikana valtiontalouden todellinen alijäämä painetaan alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa käytännössä 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille 10 vuoden aikana, suurten reformien, kuten sote- ja eläkeuudistuksen toteuttamista, tiukkaa menokuria, julkisen sektorin tuottavuuden kehittymistä 0,5%:n vuosivauhtia, byrokratian ja normien purkamista, lupaprosessien nopeuttamista ja noin 2 kahdenmiljardin menosäästöjä.

Kokonaisveroaste on noussut lähes kolme prosenttiyksikköä nykyisen vaalikauden aikana. Keskustan vero-ohjelman perusperiaatteena on se, kokonaisveroaste ei saa nousta eikä verojen korottaminen ole työkalupakissa. Tässä erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa mittavien veromuutosten tekeminen on mahdotonta. Keskusta on pyrkinyt hakemaan verojärjestelmän sisältä noin 800 miljoonan euron edestä liikkumavaraa. Näillä muutoksilla kannustetaan työntekoa, yrittäjyyttä ja yritystoimintaan liittyvää riskinottoa. Lisäksi muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään verotuksen kokonaisuutta.

1. Verotuksen yleislinja ja hyvän verojärjestelmän piirteet

Hyvä verojärjestelmä on selkeä ja yksinkertainen, oikeudenmukainen, tehokas ja ennustettava.

Verotukseen tehtävien muutosten on kannustettava työntekoon, riskinottoon ja yrittäjyyteen. Kansantalouden kilpailukyky on heikentynyt ja talousnäkymät ovat vaatimattomat. Siksi veromuutoksia on tehtävä erityisesti kasvun ja työllisyyden näkökulmasta.

Verotuksella on tuettava tavoitetta biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Suomen keskeisimmät ongelmat ovat rakenteellisissa jäykkyyksissä ja kustannuskilpailukyvyn menettämisessä. Julkisen talouden näkymät ovat heikot sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Työllisyyttä, yrittäjyyttä ja riskinottoa tukevilla verouudistuksilla voidaan helpottaa ongelmien ratkaisemista, mutta avaimet niiden hoitamiseen ovat ensisijaisesti muissa keinovalikoimissa. Kasvu edellyttää kansakunnan työpanoksen merkittävää lisäämistä ja tuottavuuden parantumista.

Kokonaisveroastetta ei saa enää korottaa, mutta myöskään sen nopeaan laskemiseen ei ole edellytyksiä. Muussa tapauksessa jouduttaisiin toimeenpanemaan erittäin mittavia menoleikkauksia vielä niiden raskaiden sopeutusten päälle, joita joudutaan joka tapauksessa tekemään.

Suomen on oltava aktiivinen toimija kansainvälisen veronkierron torjumisessa. Samalla on huolehdittavaomasta kansallisesta edustamme.

Verotaakan jako sekä yksityishenkilöiden että yritysten kesken on toteutettava oikeudenmukaisesti ja kansalaisten veronmaksukyky huomioiden.

2. Verotuksen oikeusvarmuus, ennustettavuus ja yhdenvertaisuus

Hyvän verojärjestelmän keskeinen ominaisuus on mahdollisimman suuri neutraalisuus. Verotus on neutraalia silloin, kun se ei vaikuta suhteellisten hintojen rakenteeseen. Neutraali verotus ei vääristä kotitalouksien ja yritysten valintoja. Neutraalin verotuksen puolustus perustuu ennen muuta siihen, että suhteellisten hintojen rakenne ennen veroja tuottaa taloudellisesti ja muutenkin yhteiskunnallisesti parhaan mahdollisen tuloksen.

Neutraliteetista voidaan poiketa perustelluin syin. Kuitenkin on varottava erityisesti tahattomia ohjausvaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että verojärjestelmä ei saisi johtaa käyttäytymistapoihin, joihin lainsäädännöllä ei pyritä. Yritystoiminnalle erityisen tärkeää on verotuksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus.

3. Kannustetaan työntekoon ja tiivistetään tuloverotuksen veropohjaa

Työtulojen verotuksen keventäminen työtulovähennystä korottamalla

  • Toteutetaan korottamalla nykyisen työtulovähennyksen enimmäismäärää ja muuttamalla vähennysoikeuden kasvu- ja vähenemisprosenttia.
  • Uudistus keventää erityisesti pieni- ja keskituloisten aktiivitulojen verotusta, mutta kohdentuu osin kaikkiin tuloluokkiin.
  • Tarkoitukseen varataan 450 miljoonaa euroa. Uudistus vähentäisi jonkin verran toimeentulotukimenoja (arviolta noin 5-8 milj. €)

Työtulovähennys vuonna 2015 ja tarkasteltavissa reformivaihtoehdoissa

  2015 Reformi
Tulojen alaraja 2500 € 2500 €
Kasvuprosentti 8,6 % 11,8 %
Enimmäismäärä 1025 € 1240 €
Tulojen yläraja 33 000 € 33 000 €
Vähenemisprosentti 1,2 % 1,45 %

Reformin vaikutukset työtulojen verotukseen

  • Esimerkkihenkilön oletukset:
    Lainsäädäntövuosi: 2015
    Keskimääräinen veroaste (19,84 %), keskimääräinen kirkollisveroaste (1,4 %),
    Lapsivähennystä ei huomioida laskelmissa

Palkkatulon veroaste, %

Palkkatulo €/v 2015 Reformi Veroasteen muutos, %-yks Veron muutos €/v
5000 7,13 % 7,13 % 0,00 % 0
10000 8,00 % 7,77 % -0,23 % -23
20000 18,69 % 17,62 % -1,08 % -215
30000 25,80 % 25,08 % -0,72 % -215
40000 30,88 % 30,38 % -0,50 % -199
50000 34,45 % 34,10 % -0,35 % -174
60000 37,09 % 36,84 % -0,25 % -149
70000 38,97 % 38,79 % -0,18 % -124
80000 40,62 % 40,49 % -0,12 % -99
90000 42,54 % 42,46 % -0,08 % -74
100000 44,06 % 44,01 % -0,05 % -49
110000 45,40 % 45,38 % -0,02 % -24
120000 46,50 % 46,50 % 0,00 % 0

Parannukset kotitalousvähennykseen:

Kotitalousvähennys on osoittautunut toimivaksi keinoksi palveluiden käyttämiseen ja harmaan talouden torjumiseen. Keskusta esittää parannuksia kotitalousvähennykseen:

1. Ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin

  • Nykyinen kotitalousvähennys ei mahdollista vähennystä arvonlisäverottomiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
  • Kun vanhusten laitoshoitoa vähennetään, on samalla haettava ratkaisuja, joilla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja painotettava vanhuksen ennaltaehkäisevää hoitoa.
  • Vanhuksen kotiin ostamista palveluista mm. terveydenhoidolliset palvelut, jalkahoitajan, toimintaterapeutin ja muun toimintakykyä tukevien terapiapalveluiden työ on otettava kotitalousvähennyksen piiriin.
  • Kotitalousvähennyksen laajennus koskemaan ikäihmisten terveydenhoitopalveluita maksaisi noin 10 milj. euroa

2. Yksinelävien kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen

  • Kotitalouskohtaisuus olisi oikeudenmukainen lähtökohta kotitalousvähennysjärjestelmässä yksilöperustaisen verovähennysoikeuden sijaan.
  • Nykyisellään esimerkiksi kahden samanlaisen asunnon remontointiin saa yhteiskunnan tukea erisuuruisen summan riippuen siitä, asuuko kotitaloudessa yksi vai kaksi vähennykseen oikeutettua henkilöä.
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kaksinkertaistaminen yksineläville 4800 euroon maksaisi noin 10 miljoonaa euroa. Laskelman pohjana yksineläväksi on määritelty henkilö, jolla ei ole verotuksessa määritetty puolisoa.

Kannustetaan osaamiseen

  • Selkiytetään työnantajan maksaman koulutuksen verokohtelua osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.

Perustulokokeilu

  • Monimutkainen sosiaaliturva muodostaa yhdessä verotuksen kanssa kannustin- ja byrokratialoukkuja erityisesti pienituloisille. Sosiaaliturvan, verotuksen ja työn yhteensovittamiseksi on järjestettävä määräaikainen alueellinen perustulokokeilu.

Verovähennysoikeuksien karsiminen

  • Jotta työtulojen yleistä verotusta voidaan työtulovähennyksen avulla keventää, karsitaan samalla erilaisia verovähennysoikeuksia. Vähennykset pyritään kohdistamaan pääosin muualle kuin suoraan työtulojen hankkimisesta aiheutuviin välttämättömiin menoihin.
  • Yhteensä verovähennysoikeuksia rajoittamalla kerätään verotuloja lisää 250 miljoonaa euroa.

4. Omaisuuden verottaminen

Perintö- ja lahjaverotus

  • Perintö- ja lahjaverokantoja alennetaan. Ylimmässä, 500.000 euron ylittävässä saannoissa, verokanta olisi ensimmäisessä veroluokassa 16 prosenttia. Pienempien perintöjen ja lahjojen verokantoja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Lahjaveron alaraja kaksinkertaistetaan 8000 euroon. Uudistuksen vaikutus verotuottoon on noin 65 miljoonaa euroa.
  • Puolisovähennystä korotetaan.
  • Keskustalla on valmius myös erilaisiin täsmätoimenpiteisiin, joilla voidaan helpottaa sukupolvenvaihdostilanteita. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyinen 10%:n omistusrajan muuttaminen, maksuaikajärjestelyt, yrityksen arvon määrityksen mahdollisuus maksuajan puitteissa tapahtuvaan jälkiharkintaan yrityksen arvon pudotessa merkittävästi sekä alaikäisten lasten aseman tarkistaminen. Keskusta on valmis arvioimaan myös luovia ratkaisuja perintö- ja lahjaveron korvaamisesta myyntivoittoverolla.

Kiinteistöverotus

  • Kiinteistöveroa voidaan maltillisesti korottaa kuntien talousongelmien huojentamiseksi. Samalla tulisi kuitenkin kehittää arvostukseen liittyviä säännöksiä ja käytäntöjä verotuksen tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.
  • Keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen laajentamista metsään eikä maatalousmaahan.

5. Kannustetaan yrittäjyyteen ja tiivistetään yritysveropohjaa

Henkilöyhtiöiden sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotuksen keventäminen

  • Myös muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yritysten verotusta on kevennettävä.
  • Tarkoitukseen varataan 130 miljoonaa euroa. Rahoituksella voidaan toteuttaa 5 %:n yrittäjävähennys tai jokin muu vastaavan kokoluokan veronkevennys.

Tappioiden vähentämisoikeus muiden tulolähteiden tulosta

  • Tuloverolaissa määritetty tulolähdejako on yksi verojärjestelmän perusrakenteista, joka vaikuttaa sekä verotettavan tulon laskemiseen että tappioiden vähentämisoikeuteen. Tulolähteitä ovat elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja muun toiminnan tulolähde (henkilökohtainen tulolähde).
  • Tulolähteen tappiot tulee voida osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta. Tämä ei edellytä vakiintuneen tulolähdejaon purkamista, joka merkitsisi koko tuloverojärjestelmän uudistamista ja tosiasiassa byrokratian kasvua.
  • Arvio verotuottomenetyksestä on noin 10 miljoonaa euroa osakeyhtiöiden osalta.

Luovutaan varainsiirtoverosta eräissä tilanteissa

  • Osakeluovutusten varainsiirtovero olisi poistettava silloin, kun on kysymys sellaisten ns. liikeosakkeiden (ei asunto- ja kiinteistö-osakkeiden) luovutuksista, jotka ovat tuloverotuksessa verovapaita. Käytännössä tämä tarkoittaisi konsernien sisäisiä rakennejärjestelyjä ja perheyhtiöiden sukupolvenvaihdoksia.
  • Muutoksella ei olisi merkittäviä vaikutuksia verotuloihin, koska nykyisellään tarpeelliset rakenne- ja omistusjärjestelyt jätetään varainsiirtoverokustannusten vuoksi usein kokonaan toteuttamatta tai ne toteutetaan vaihtoehtoisilla, mutta hankalammilla tavoilla.
  • Varainsiirtovero on poistettava myös tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- ja metsätalouden harjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön.

Metsäyrittäjyyden vahvistaminen

  • Ammattimaisen metsäyrittäjyyden rinnalla on kehitettävä metsärahastoja ja yhteismetsien toimintaa, joiden avulla metsien hoitoa voidaan myös ammattimaistaa.
  • Keskusta kannustaa metsänomistajien ja puunostajien edustajia tekemään yhteisen ehdotuksen aktiivisen metsäyrittäjyyden kehittämiseksi, jolloin se voitaisiin toteuttaa jo tulevalla eduskuntavaalikaudella.

Yritysveropohjan tiivistäminen

  • Yritysverotuksen keventämisen vastapainona on veropohjan tiivistäminen puuttumalla erityisesti kansainväliseen verosuunnitteluun.
  • Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:
    1. Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoitusten kiristäminen.
    2. Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista.
    3. Korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen yritysverotuksessa.
    4. Toimenpiteitä, joita eduskunnan tarkastusvaliokunta suosittaa tehtäväksi tulevalle eduskuntavaalikaudelle.
    5. Selvitetään muut mahdollisuudet tiivistää veropohjaa OECD:n BEPS-hankkeen mukaisesti siten, että kiristykset kohdistuvat ensisijaisesti kansainvälisiin verosuunnittelutilanteisiin.
  • Yhteensä eri toimenpiteillä on kerättävissä 300 miljoonan euron verotuoton lisäys.

6. Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi

  • Verotuksen avulla ohjataan Suomea biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi.
  • Veropohjaa voidaan laajentaa ja verotasoja korottaa esimerkiksi asettamalla kivihiilelle erityinen lisävero, korottamalla jätteiden verotustakorottaminen ja asettamalla jätteiden poltto veronalaiseksi..
  • Tavoitteena on kerätä ympäristöveroilla yhteensä 125 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

7. Kannustetaan riskinottoon

Jakamattoman voiton varausjärjestelmä

(Keskustan sovellus Viron kaksikantaisesta yritysveromallista)

  • Yritysverotuksessa otetaan käyttöön jakamattoman voiton varausjärjestelmä.
  • Yhtiö voisi tehdä tilikauden veronalaisesta tulostaan verovähennyskelpoisen varauksen. Tällainen malli on käytössä mm. Ruotsissa (periodiseringsfond, jaksotusrahasto). Rahasto olisi yritykselle korotonta verovelkaa.
  • Varausmalli sidotaan yritykseen jätettävään voittoon siten, ettei sitä myönnettäisi sellaisen tulon osalta, joka jaetaan osakkeenomistajille. Yritykset voivat siirtää vuosittain 25%:a yritykseen jättämästään tuloksesta vähennyskelpoisena menona rahastoon.
  • Varausmallia sovelletaan osakeyhtiöiden lisäksi myös liikkeen-, maatalouden- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden verotuksessa.
  • Varaukseen siirretty tulo on palautettava verotettavaksi viimeistään neljän vuoden kuluessa.
  • Varausmalli toimisi myös ns. tappioiden carry back -mallina (taannehtiva vähennysoikeus), koska aiemmin tehtyä varausta voitaisiin purkaa verovuoden tappiota vastaan.
  • Arvio verotuottovaikutuksesta
    • Ruotsissa käytössä olevassa jaksottamisrahastointimahdollisuudessa yritykset voivat siirtää kuudeksi vuodeksi jaksottamisrahastoon maksimissaan 25 % voitostaan.
    • Skatteverketin tilastojen mukaan yritysten yhteenlasketusta rahoitusneton jälkeisestä liiketuloksesta siirretään vuosittain 7-10 prosenttia jaksotusrahastoon. Jos suomalainen yhteisöveropohja supistuisi kymmenen prosenttia, olisi sen fiskaalinen staattinen vaikutus vuositasolla noin neljäsataa miljoonaa euroa.
    • Suurimat fiskaaliset vaikutukset koskevat sitä jaksoa jaksottamisrahaston käyttöönotosta, jolloin yritykset eivät ole vielä velvollisia siirtämään jaksottamisrahastoon siirrettyjä varoja takaisin tulokseensa eli neljän vuoden kertymäaikana.
    • Ruotsin kokemusten perusteella siirtymäajan jälkeen fiskaalinen vaikutus pienenee alle puoleen siirtymäajan tasosta. Toisin sanoen pitkän aikavälin vähentävä vaikutus veropohjaan on Ruotsissa ollut noin 2-5 %:a. Jos tämä toteutuisi myös Suomessa, niin verotuotot vähenisivät staattisesti laskettuna vuositasolla noin 80-200 miljoonaa euroa.
    • Ruotsissa jaksotusvaraus tehdään yhtiön koko voitosta, mutta koska Suomessa varaus tehtäisiin vain yhtiöön jätetyistä jakamattomista voittovaroista, olisi veromenetysten määrä arviolta noin puolet Ruotsin tasosta. Siten pysyvät veromenetykset vuositasolla laskettuna olisivat noin 40 - 100 miljoonaa euroa.

Luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista

  • Tuloverolaissa mahdollistetaan se, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio voidaan vähentää kaikista pääomatuloista.
  • Uudistuksen kustannus olisi arviolta noin 10 miljoonaa euroa.

Kannustaminen henkilöstön osakeomistuksiin

  • Keskusta haluaa kannustaa yrityksiä henkilöstön osakeanteihin.
  • Listaamattoman työnantajayhtiön osakkeiden luovuttamisen avainhenkilöille on oltava mahdollista ilman veroseuraamuksia pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella tietyin reunaehdoin. Vero maksetaan luovutusvoittona osakkeen myynnin yhteydessä.

Pörssiyhtiöistä saatavien pienten osinkotulojen verovapaus

  • Kannustaa osakesäästämiseen ja pitkäjänteiseen vaurastumiseen.
  • Tavallinen palkansaaja ansaitsee porkkanan sijoittamiselle.
  • Erityisesti pörssiin listautuville pienille kasvuyrityksille piensijoittajat ovat yksi tärkeä rahoituskanava.
  • Kustannusvaikutus osinkoverojen vapauttamiselle 1000 euroon saakka on 59 miljoonaa euroa.

First North -listan osinkoverotus

  • First North -kauppapaikalle listautuville yrityksille annetaan mahdollisuus säilyttää osinkoverotuksessa listaamattomien yhtiöiden verotuksellinen asema.
  • Kasvuyhtiöille luodaan näin neutraali mahdollisuus hakea pääomaa pörssin markkinapaikalta.

Säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelu

  • Säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verovapautta on laajennettava siten, että myös pääomarahastojen kautta listaamattomiin kasvuyrityksiin kohdistuvien sijoitusten tuotot olisivat verovapaita.
  • Tällä hetkellä säätiöiden ja yleishyödyllisten yhtiöiden pääomien sijoitustuotot ovat verottomia silloin kun sijoitusten kohteena ovat pörssiyhtiöt ja sijoitusrahastot, mutta sijoitustuotot ovat veronalaisia, jos sijoitukset kohdistuvat kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston kautta listaamattomiin kasvuyrityksiin.
  • Nykytilanteessa säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen noin 10 miljardin euron sijoitusvarallisuutta ei juuri kanavoidu kasvuvaiheessa olevien ja työllistävien pk-yritysten toiminnan vauhdittamiseen, vaikka monessa säätiössä ja yleishyödyllisessä yhteisössä olisi halukkuutta tämänkaltaiseen sijoitustoimintaan.

8. Kulutuksen verottaminen

Arvonlisäverotus

  • Arvonlisäverokannat on Suomessa jo nostettu kansainvälisesti vertaillen korkealle tasolle. Hyvin korkeilla verokannoilla on taipumus kasvattaa harmaata taloutta.
  • Alv-kantojen nostoon tai veron rakenteen muutoksiin voitaisiin mennä vain erittäin perustelluista syistä.
  • Arvonlisäveron tilittämisessä mahdollistetaan siirtyminen maksuperusteisuuteen.
  • Suomen tulee vaikuttaa siihen, että arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi jatkossa alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin.
  • Yritysten alv-alarajan nosto 10 000 euroon ja huojennusalueen korottaminen 40 000 euroon on ollut Keskustan ohjelmassa pitkään ja tätä tehtäessä on oletettu, että esitys menee läpi vielä tässä eduskunnassa.

Autoilun verotus

  • Verotusta kohdennetaan vuotuiseen ajoneuvoveroon. Uudistuksella mahdollistetaan, että autokanta uusiutuu turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
  • Raskaalle liikenteelle aikaperusteinen Vinjettitienkäyttömaksu. Maksurasite kohdistuu käytännössä ulkomaisille rekoille, kun samaan aikaan toteutetaan polttoaineveron palautusjärjestelmä kotimaisille kuljetusyrityksille.

Alkoholituotteiden kulutusta ohjataan ravintoloihin

  • Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on arvioitava erilaisia keinoja, joilla alkoholin kulutusta voidaan siirtää ravintoloihin. Verotus on yksi mahdollinen keino.

Tupakkaveron korottaminen

  • Terveydelle haitallisten tuotteiden verotus on yksi ohjauskeino Savuton Suomi 2040 -tavoitteen sekä keskustan omien hyvinvointitavoitteiden toteuttamiseen.
  • Jos tupakka-askin hintaa korotetaan noin 95 senttiä, arvioidaan saatavan 125 miljoonaa euroa verotuottoja.
  • Veronkorotuksen yhteydessä on poistettava savukkeita maahan tuovien yhtiöiden mahdollisuus varastoida tupakkatuotteita pitkään vanhalla verokannalla. Tällainen käytäntö on monessa muussa EU-maassa, mutta Suomeen on sen sijaan veronkorotusten yhteydessä tuotu vanhan verokannan aikana etukäteen merkittävä määrä tupakkaa varastoitavaksi, jolloin valtio menettää verotuottoja varastojen purkujakson aikana.

9. Verotusmenettelyn laatu ja sujuvuus

  • Verotaakan jako sekä yksityishenkilöiden että yritysten kesken on toteutettava oikeudenmukaisesti ja kansalaisten veronmaksukyky huomioiden.
  • Verotusprosessit ovat automatisoituneet ja tiedonantovelvoite on usein asiakkaalla. Verolainsäädäntö ei ole huomioinut tätä. Esimerkiksi veronkorotus määräytyy prosenttiperusteisesti ja voi johtaa epäreiluina koettuihin tilanteisiin, jos on kyse erehdyksestä.
  • Sääntelyn tulisi olla joustavampi siten, että verotusmenettelylain 32 §:n 2 ja 3 momentin välinen ero ei olisi niin jyrkkä kuin nykysääntelyssä.
  • Nykyiset verotiliä koskevat säännökset voivat johtaa pienen yrityksen kannalta ankaraan kohteluun. Sanktioita voi tulla, vaikka vero on maksettu ajallaan, mutta ilmoitus annetaan myöhässä tai se on joltain osin virheellinen.

10. Kustannusvaikutteiset verouudistukset

  • Listaan on koottu sellaisia verouudistuksia, joiden toteuttamiseksi on varattu rahoitus tai joiden on laskettu lisäävän merkittävästi verotuottoja tulevalla vaalikaudella.
  • Loput keskustan ehdottamista monista verouudistuksista ovat toteutettavissa joko pienin euromääräisin kustannusvaikutuksin tai kustannusneutraalisti siten, että rahoitus kerätään toisaalta saman veromuodon sisältä.

Verotusta keventävät toimenpiteet

Tavoite Keinot Vaikutus verotuottoon
(milj. euroa)
Kannustetaan työntekoon Työtulojen verotuksen keventäminen työtulovähennystä korottamalla. -450
Kannustetaan yrittäjyyteen Henkilöyhtiöiden sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotuksen keventäminen esimerkiksi toteuttamalla yrittäjävähennys. Kustannusvaikutus laskettu 5 %:n yrittäjävähennyksenä vuoden 2016 tasoon. -120
Kannustetaan riskinottoon Toteutetaan jakamattoman voiton varausjärjestelmä.
Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vähennyskelpoiseksi muista pääomatuloista. (otetaan käyttöön ns. bisnesenkelilain sijaan)
-75
-10
Helpotetaan sukupolvenvaihdoksia Perintö- ja lahjaverokantoja alennetaan. Ylimmässä, 500.000 euron ylittävässä saannoissa, verokanta olisi ensimmäisessä veroluokassa 16 prosenttia. Pienempien perintöjen ja lahjojen verokantoja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Lahjaveron alaraja kaksinkertaistaan 8000 euroon. -65
Kannustetaan osakesäästämiseen Pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1000 euroon saakka. Kustannusvaikutus laskettu vuoden 2016 tasoon. -60
Kotitalousvähennyksen laajentaminen Ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin. Yksinelävien kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen. -20
Veronkevennykset yhteensä   -800

Verotusta kiristävät toimenpiteet

Tavoite Keinot Vaikutus verotuottoon
(milj. euroa)
Veropohjan tiivistäminen Yritysveropohjan tiivistäminen (yhteensä 300 miljoonalla eurolla)
Toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:
a) Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoitusten kiristäminen.
b) Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista.
c) Korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen yritysverotuksessa.
d) Toimenpiteitä, joita eduskunnan tarkastusvaliokunta suosittaa tehtäväksi tulevalle eduskuntavaalikaudelle.
e) Selvitetään muut mahdollisuudet tiivistää veropohjaa OECD:n BEPS-hankkeen mukaisesti siten, että kiristykset kohdistuvat ensisijaisesti kansainvälisiin verosuunnittelutilanteisiin.
300
Veropohjan tiivistäminen Jatketaan tuloverotukseen liittyvien verovähennysoikeuksien rajaamista (yhteensä 250 miljoonalla eurolla). Rajoitukset kohdistetaan siten, etteivät ne vaikeuta työn tekemistä. 250
Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi Ympäristöverotuksen veropohjan laajentaminen ja verotasojen korottaminen, kuten kivihiilen erityinen lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. 125
Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat Tupakkaveron korottaminen (95 senttiä / aski) 125
Veronkiristykset yhteensä   800
Veromuutokset yhteensä   0