Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/224

Suomen Keskusta

Keskustan Suomen Selviytymisohjelma


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Keskustan Suomen Selviytymisohjelma
  • Vuosi: 1994
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KESKUSTA

SUOMEN SELVIYTYMISOHJELMA

Suomen Keskustan 65. puoluekokous Jyväskylä 17.-19.6.1994

Suomen selviytymisohjelma

KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN SUOMI

Sodanjälkeisen ajan talouden, politiikan ja ekologian kehityskulut saavuttivat 90-luvulla nopean muutoksen vaiheen koko maapallolla. Kasvava vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus yhdistää kansakunnat. Suomi kohtaa suuria haasteita ja muutospaineita.

Valtiollisen toiminnan myös muutosaikana pysyvä tavoite on se, että suomalaiset voivat elää rauhassa, ohjata kehitystään, toteuttaa oman harkintansa pohjalta itseään ja ylläpitää pohjoismaisia tasa-arvoa, turvallisuutta ja sivistystä korostavia arvojaan.

Itsenäisyys kumpuaa 90-luvun maailmassa uskottavan turvallisuuspolitiikan ohella tasapainoisesta taloudesta, luovasta kulttuurista, kyvystä järjestää yhteiskunta toimivaksi ja kyvystä osallistua täysipainoisesti kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen Keskustan 90-luvun tärkein tavoite on muuttaa Suomi sisäisesti ja ulkosuhteiltaan sellaiseksi, että maa ja sen kansalaiset selviytyvät hyvin suurten taloudellisten ja poliittisten muutosten Euroopassa.

On herätettävä ongelmien ja niiden syvyyden ymmärtämistä, mutta samalla luottamusta Suomen kansan kykyyn ratkaista näköpiirissä olevat ongelmat.

HYVÄT LÄHTÖKOHDAT

Suomella on paljon, jolle se voi muutosten maailmassakin rakentaa hyvän tulevaisuuden. Näitä tekijöitä ovat:

  • Useiden viime sukupolvien henkinen ja aineellinen rakennustyö ja näin luotu toimiva yhteiskunta.
  • Opin- ja työ- ja yrittämishaluiset ihmiset, jotka hanakasti oppivat uutta tekniikkaa.
  • Kaunis ja vielä suhteellisen puhdas maaseutu, uudistuvat luonnonvarat, erityisesti metsä ja niiden varaan rakentunut sekä uuden tekniikan teollisuus sekä
  • Monia mahdollisuuksia antava asema pohjoismaana, Itämeren altaan maana ja arktisen alueen maana, Venäjän uinuvien jättimarkkinoiden naapurina.

90-LUVUN MUUTOKSET

Kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa toteutuu 90-luvulla perustavia muutoksia, jotka vaikuttavat kaikkien maiden menestymisen ehtoihin. Keskusta arvioi Suomen asemaa seuraavien muutosten pohjalta.

  • Yritystoiminta ja talous verkostoituvat ja kansainvälistyvät. Vapautta rajoittavat kansalliset esteet murtuvat. Yhdentyminen luo taloutta ohjaavat säännöt kansallisvaltiota suuremmille alueille. Syntyy uusi kansojen vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus.
  • Kansallisvaltioiden tehtävät muuttuvat. Osa tehtävistä purkautuu ylikansalliseen ja osa maakunnalliseen suuntaan. Valtion tehtävissä korostuu huolenpito kulttuurista, sosiaalisesta tasa-arvoisuudesta ja kansakunnan eduista kansainvälisessä päätöksenteossa.
  • Kansantaloudet, yritykset ja yksityiset joutuvat sopeutumaan avoimien markkinoiden kiristyviin kilpailuoloihin. Menestys seuraa talouden voimaa, tekniikan suorituskykyä ja kykyä toimia talouden verkostoissa. Velkaantuminen kaventaa tosiasiallista itsenäisyyttä.
  • Idän ja lännen välinen ideologinen, poliittinen ja sotilaallinen jännite on purkautunut useaksi voimakeskukseksi. Turvallisuudella on sotilaallisen ulottuvuuden lisäksi painotetusti myös taloudellinen, ekologinen, ihmis- ja perusoikeuksien ulottuvuus.
  • Elinvoimaisen kulttuurin ja sitä ylläpitävien rakenteiden merkitys kasvaa. Rohkeat, omaperäiset ja vuorovaikutukseen valmiit alueet menestyvät. Sivistyksen voima on kansojen tärkein vakuutus.
  • Suomen talousmaantieteellinen ympäristö on huonontunut. Pienten kansantalouksien sopeutumisvaikeudet koettelevat Skandinavian maita. Venäjän vaikeudet romahduttivat sen kanssa tehdyn kaupan. Alhaisen palkkatason maihin investoidaan myös uusinta tekniikkaa, mikä entisestään kiristää kilpailua.
  • Globaalit ongelmat, ennen muuta väestönkasvu, ilmastonmuutos, saastuva ja määrältään supistuva luonto, nälkä ja kärjistyvät elintasoerot alkavat vaikuttaa talouteen ja ihmisten motivaatioon. Äkilliset väestöliikkeet ja kansainvälinen rikollisuus lisäävät epävarmuutta. Moni pitää taloudellista kasvua kyseenalaisena.
  • Muutokset ovat heikentäneet Suomen talouden perustaa etenkin 1980-luvun jälkipuolelta lähtien. Vaikeuksiin reagoitiin ottamalla velkaa, mikä punnuksen tavoin sitoo Suomea ja sen liikkumavaraa pitkälle tulevaisuuteen.

Näiden muutosten jälkeen Suomi toimii muuttuneessa ja aiempaa vaativammassa maailmassa. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat jälleen kerran kykyä aktiivisesti sopeutua ympäristön muutokseen.

90-LUVUN KESKEISET TAVOITTEET

Suomen mahdollisuudet selvitä uusista haasteista ovat ulkoisilta puitteiltaan hyvät, jos Pohjola pysyy sotilaallisesti turvallisena ja ilmastoltaan suotuisana alueena. Ongelmista selviytyy tosiasiat tunnustamalla. Suomen ulkosuhteet ja sisäiset selviytymisehdot tulee arvioida uudelleen.

Suomen Keskusta toteuttaa 90-luvun politiikassaan seuraavia Suomen selviytymisohjelman ydinkohtia.

SUOMI KANSOJEN YHTEISTYÖSSÄ

  • Suomi toimii kansainvälisessä yhteistyössä kulttuuriltaan länsieurooppalaisena pohjoismaana, jolla on pitkä yhteistyön kokemus Itä-Euroopan kanssa. Suomen tavoitteena on laajan yhteistyön Eurooppa, joka on sotilaallisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja ihmisoikeuksiltaan turvallinen maanosa.
  • Suomi vastaa kansainvälisiin talouden ja politiikan muutoshaasteisiin maan edut parhaiten toteuttavalla yhdentymisratkaisulla. Tavoitteena on parantaa Suomen uskottavuutta sijoitusmaana, ylläpitää kilpailuasemaamme ja turvata laaja osallistuminen Suomelle tärkeään päätöksentekoon.
  • Suomi arvostaa pohjoismaiden yhteistyötä Pohjolan yhteisten arvojen pohjalta. Länsi- ja Itä-Euroopan kosketuspinnan maana Suomi rakentaa koko Pohjois-Euroopan yhteistyötä, tehostaa ympäristönsä taloudellista kehitystä ja lujittaa alueensa turvallisuutta. Lähialueyhteistyötä tarvitaan Venäjän, koko kalottialueen sekä Baltian ja Pohjolan maiden ja maakuntien kanssa.
  • Suomi pitää turvallisuuspolitiikkansa lähtökohtana puolueettomuuspolitiikansa ydintä, sotilaalista liittoutumattomuutta ja kansallista, uskottavaa puolustusta. Tämä takaa parhaiten turvallisuutemme näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Jos Suomi on EU:n jäsen, se on mukana päättämässä EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämisestä.
  • Suomi kannattaa laajenevan, avautuvan, asteettain syvenevän ja läheisyysperiaatteen mukaan toimivan eurooppalaisen yhteistyön kehittämistä. Pienen kansakunnan etu on vakaasti kehittyvä, demokraattinen, muun maailman kanssa vapaakauppaa harjoittava ja koko maailmassa ympäristö- ja kehitysvastuunsa tunteva Eurooppa.
  • Suomi panostaa uusiutuvien luonnonvarojen lisäämiseen alueellaan ja koko maapallolla, ympäristöriskien purkamiseen, luonnonvarojen ekologisesti kestävään käyttöön ja luonnon kiertoon sopeutuvaan vihreään tekniikkaan sekä osallistuu ilmastonmuutoksen syitä korjaavaan kansainväliseen yhteistyöhön.
  • Suomi pyrkii olemaan asiantuntevasti edustettuna kaikkialla, missä meitä koskevia päätöksiä tehdään. Vuorovaikutusta ylläpidetään myös Euroopan ulkopuolisten alueiden ja kehitysmaiden kanssa.

KANSAKUNNAN HENKINEN VAHVISTAMINEN

  • Suomalaisen sivistyksen, koulutuksen ja kulttuurin kehitys ja sitä ylläpitävien laitosten tuloksellisuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Laaja-alainen sivistysstrategia toteutetaan. Suomalaisen itsetunnon, tiedon, osaamisen, kätevyyden, taiteen, luovuuden, tyylin, rohkeuden, omaperäisyyden ja kehitystä kannustetaan itseisarvona ja kansakunnan menestymisen perustana.
  • Talousvaikeuksien voittamiseksi kannustetaan omatoimisuutta ja selviytymistahtoa. Niiden tulee ulottua jokaisesta ihmisestä, yrityksestä, maatilasta, laitoksesta, kunnasta, maakunnasta teollisuuspolitiikkaan ja kansantalouteen. Tavoite uusii asenteet, johtamistavat, työelämän ja työotteen. Elämän- ja työtilanteen mukaan joustavasti toimivaa, yrittävää, yhteistyökykyistä ja itseään kehittävää ihmistä arvostetaan.

KANSAKUNNAN TALOUDELLINEN VAHVISTAMINEN

  • Suomen talous kehitetään suorituskykyiseksi ja kiristyvässä kilpailussa menestyväksi. Yrittämistä, osaamista, verkostoitumista ja tekniikan kehitystä kannustetaan. Teollistamisessa panostetaan kasvualoihin, kuten vihreän, uuden ja huipputekniikan teollisuuteen. Kehitetään joustava yhteiskunta, jossa palkat ja edut seuraavat tosiasiallista maksukykyä ja talouden muutoksia.
  • Yhdentymisen keskittymispaineen maaseudulle tuottamat haitat korjataan tehokkaalla maaseutu- ja aluepolitiikalla. Suomen tulevaisuuden yhtä kivijalkaa, uudistuvia luonnonvaroja tuottavaa maaseutua, kehitetään elinvoimaisena. Maa- ja metsätalouden avulla tuotetaan uudistuvia luonnonvaroja, pidetään maa asuttuna sekä hoidetaan luontoa kestävästi ja maisemaltaan kauniina. Elintarviketalous rakennetaan huoltovarmaksi.
  • Vahvistetaan kunnallista itsehallintoa. Luodaan toimivat maakunnalliset rakenteet kansalaisten uudeksi keinoksi vaikuttaa alueensa kehitykseen ja kehitysohjelmiin. Maakuntahallinnon avulla kootaan alueellinen kehitystahto toiminnaksi. Maakuntien kytkeytymistä kansainväliseksi verkostoksi kannustetaan.

SUOMEN VAHVISTUMINEN YHTEISKUNTANA

  • Kehitystä kohti parlamentaarisesti hallittua tasavaltaa jatketaan. Eduskunta- ja kunnallisvaaleja kansalaisten poliittisten ja arvovalintojen tekopaikkana korostetaan. Pitkäaikaisiin parlamentaarisiin enemmistöhallituksiin pyritään. Valta- ja vastuusuhteita selkeytetään.
  • Sosiaaliturvan järjestelmät muutetaan omatoimisuutta ja yrittämistä kannustaviksi, kuitenkin niin että ne samalla toteuttavat oikeudenmukaista tasa-arvoisuutta, kannustavat elämää ja ihmisyyttä sekä tukevat avuntarpeessa olevia ihmisiä. Kehitetään uusia, perustulon pohjalta toimivia sosiaalisia ja sivistyksellisiä innovaatioita lujittamaan kansakunnan sisäistä eheyttä ja parantamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden elämää.

KESKUSTA EDUSKUNTAVAALEISSA 1995

SUOMEN SELVIYTYMIS0HJELMA

"Suomi vastaa kansainvälisiin talouden ja politiikan muutoshaasteisiin maan edut parhaiten toteuttavalla yhdentymisratkaisulla. Tavoitteena on parantaa Suomen uskottavuutta sijoitusmaana, ylläpitää kilpailuasemaamme ja turvata laaja osallistuminen Suomelle tärkeään päätöksentekoon."

"Suomi pitää turvallisuuspolitiikkansa lähtökohtana puolueettomuuspolitiikkansa ydintä, sotilaallista liittoutumattomuutta ja kansallista, uskottavaa puolustusta. Tämä takaa parhaiten turvallisuutemme näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. jos Suomi on EU:n jäsen se on mukana päättämässä EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämisestä."

"Suomi kannattaa laajenevan, avautuvan, asteittain syvenevän ja läheisyysperiaatteen mukaan toimivan eurooppalaisen yhteistyön kehittämistä. Pienen kansakunnan etu on vakaasti kehittyvä, demokraattinen, muun maailman kanssa vapaakauppaa harjoittava ja koko maailmassa ympäristö- ja kehitysvastuunsa tunteva Eurooppa."